Suomen valtioneuvosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi
Coat of arms of Finland.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka


Teemasivu:Politiikka
 n  k  m 

Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) (kansanomaisesti 'hallitus') on Suomessa ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Se käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia laissa säädetyissä asioissa.

Parlamentarismin periaatteen mukaisesti valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta (PeL 3 §). Valtioneuvosto antaa yhdessä presidentin kanssa esitykset eduskunnalle (hallituksen esitys). Hallituksen istunnosta käytetään nimitystä presidentin esittely.

Kesäkuun 22. päivästä 2011 alkaen valtioneuvoston muodostaa Kataisen hallitus.

Nimitystä valtioneuvosto on käytetty vuoden 1918 lopulta, Ingmanin I hallituksen muodostamisesta lähtien. Sitä ennen Suomen hallituksista oli käytetty nimeä senaatti.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteen sovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava lain mukaan "rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja" Suomen kansalaisia. Ministerien ei tarvitse olla kansanedustajia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Suomessa on nykyisin 12 ministeriötä.[1] Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.

Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.

Valtioneuvoston jäsenten palkkiot ja etuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkio

Valtioneuvoston jäsenille maksetaan tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio. Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan varapuhemiehelle maksettavaa palkkiota, joka on 1. toukokuuta 2011 alkaen 9 729 euroa kuukaudessa. Pääministerin palkkio on kuitenkin 11 675 euroa kuukaudessa.[2] Palkkio on veronalaista ansiotuloa.

Loma

Valtioneuvoston jäsenellä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos valtioneuvoston jäsen ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.[2] Valtioneuvoston jäsenelle maksetaan myös lomarahaa.[3]

Kuljetus- ja turvallisuuspalvelut

Valtioneuvoston jäsenen virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[2]

Kulukorvaukset

Valtioneuvoston jäsenelle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[2]

Matkustusoikeus ja matkakorvaukset

Valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyy oikeus maksuttomaan matkustamiseen. Tämä ei ole veronalaista tuloa.[4] Valtioneuvoston jäsenten virkamatkat korvataan samankaltaisella tavalla kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.[2]

Oikeuskanslerinvirasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.

Suomen tasavallan hallitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusten keskimääräinen ikä on 489 vrk (20. huhtikuuta 2014).

m.=hallituksen muoto

e.=enemmistöhallitus
v.=vähemmistöhallitus
vm.=virkamieshallitus
hallitus[5]

m.

[5]
kansaned.
(aktiivi-
tuki)[5]
hallituksen puolueet
(alussa)
[5]
kesto
(vrk)
[5]
toimijärjestys ja -aika

[5]
Svinhufvudin I hallitus e. 103 NSP, RKP, SP, ML 181 1. 27.11.1917–27.5.1918
Paasikiven I hallitus e. 103 NSP, RKP, SP, ML 184 2. 27.5.1918–27.11.1918
Ingmanin I hallitus [Huom 1] v. 77 Kok., RKP, Ed. 141 3. 27.11.1918–17.4.1919
Castrénin (Kaarlo) hallitus v. 90 Ed., RKP, ML 120 4. 17.4.1919–15.8.1919
Vennolan I hallitus v. 68 Ed., ML 213 5. 15.8.1919–15.3.1920
Erichin hallitus e. 118 Kok., Ed., RKP, ML 390 6. 15.3.1920–9.4.1921
Vennolan II hallitus v. 68 Ed., ML 419 7. 9.4.1921–2.6.1922
Cajanderin I hallitus vm. 165 8. 2.6.1922–14.11.1922
Kallion I hallitus v. 60 Ed., ML 430 9. 14.11.1922–18.1.1924
Cajanderin II hallitus vm. 134 10. 18.1.1924–31.5.1924
Ingmanin II hallitus e. 122 Kok., Ed., RKP, ML 304 11. 31.5.1924–31.3.1925
Tulenheimon hallitus v. 82 Kok., ML 275 12. 31.3.1925–31.12.1925
Kallion II hallitus v. 82 ML, Kok. 347 13. 31.12.1925–13.12.1926
Tannerin hallitus v. 60 SDP 369 14. 13.12.1926–17.12.1927
Sunilan I hallitus v. 52 ML 371 15. 17.12.1927–22.12.1928
Mantereen hallitus v. 10 Ed. 237 16. 22.12.1928–16.8.1929
Kallion III hallitus v. 60 ML 322 17. 16.8.1929–4.7.1930
Svinhufvudin II hallitus e. 132 ML, Kok., RKP, Ed. 260 18. 4.7.1930–21.3.1931
Sunilan II hallitus e. 132 ML, Kok., Ed., RKP 634 19. 21.3.1931–14.12.1932
Kivimäen hallitus v. 85 ML, Ed., RKP 1393 20. 14.12.1932–7.10.1936
Kallion IV hallitus v. 60 ML, Ed. 156 21. 7.10.1936–12.3.1937
Cajanderin III hallitus e. 164 Ed., SDP, ML, RKP 994 22. 12.3.1937–1.12.1939
Rytin I hallitus e. 165 SDP, ML, RKP, Ed. 117 23. 1.12.1939–27.3.1940
Rytin II hallitus e. 190 SDP, ML, Kok., RKP, Ed. 283 24. 27.3.1940-4.1.1941
Rangellin hallitus e. 198 < 200 ML, Kok., Ed., SDP, RKP, IKL 790 25. 4.1.1941–5.3.1943
Linkomiehen hallitus e. 190 ML, Kok., Ed., SDP, RKP 522 26. 5.3.1943–8.8.1944
Hackzellin hallitus e. 190 SDP, ML, Kok., RKP, Ed. 44 27. 8.8.1944– 21.9.1944
Castrénin (Urho) hallitus e. 190 SDP, ML, Ed., Kok., RKP 57 28. 21.9.1944–17.11.1944
Paasikiven II hallitus e. 165 SDP, ML, Ed., RKP, SKDL 151 29. 17.11.1944–17.4.1945
Paasikiven III hallitus e. 171 SDP, SKDL, ML, Ed., RKP 343 30. 17.4.1945–26.3.1946
Pekkalan hallitus e. 162 SKDL, SDP, ML, RKP 856 31. 26.3.1946–29.7.1948
Fagerholmin I hallitus v. 54 SDP 596 32. 29.7.1948–17.3.1950
Kekkosen I hallitus v. 75 ML, Ed., RKP 306 33. 17.3.1950–17.1.1951
Kekkosen II hallitus e. 129 ML, SDP, RKP, Ed. 246 34. 17.1.1951–20.9.1951
Kekkosen III hallitus e. 119 ML, SDP, RKP 658 35. 20.9.1951–9.7.1953
Kekkosen IV hallitus v. 66 ML, RKP 131 36. 9.7.1953–17.11.1953
Tuomiojan hallitus [Huom 2] vm. 169 37. 17.11.1953–5.5.1954
Törngrenin hallitus e. 120 RKP, SDP, ML 168 38. 5.5.1954–20.10.1954
Kekkosen V hallitus e. 107 ML, SDP 500 39. 20.10.1954–3.3.1956
Fagerholmin II hallitus e. 120 SDP, ML, RKP 450 40. 3.3.1956–27.5.1957
Sukselaisen I hallitus v. 79 ML, RKP, TPSL, KP 186 41. 27.5.1957–29.11.1957
Fieandtin (von) hallitus vm. 148 42. 29.11.1957–26.4.1958
Kuuskosken hallitus vm. 125 43. 26.4.1958–29.8.1958
Fagerholmin III hallitus e. 152 SDP, ML, Kok., KP, RKP 137 44. 29.8.1958–13.1.1959
Sukselaisen II hallitus v. 62 ML, RKP 913 45. 13.1.1959–14.7.1961
Miettusen I hallitus v. 48 ML 273 46. 14.7.1961–13.4.1962
Karjalaisen I hallitus e. 114 ML, TPSL, RKP, Kok., KP 614 47. 13.4.1962–18.12.1963
Lehdon hallitus vm. 269 48. 18.12.1963–12.9.1964
Virolaisen hallitus e. 112 Kesk., Kok., RKP, KP 622 49. 12.9.1964–27.5.1966
Paasion I hallitus e. 152 SDP, Kesk., SKDL, TPSL 665 50. 27.5.1966–22.3.1968
Koiviston I hallitus e. 164 SDP, Kesk., RKP, SKDL, TPSL 783 51. 22.3.1968–14.5.1970
Auran I hallitus vm. 62 52. 14.5.1970–15.7.1970
Karjalaisen II hallitus e. 144 Kesk., SDP, RKP, LKP, SKDL 471 53. 15.7.1970–29.10.1971
Auran II hallitus vm. 117 54. 29.10.1971–23.2.1972
Paasion II hallitus v. 55 SDP 194 55. 23.2.1972–4.9.1972
Sorsan I hallitus e. 109 SDP, Kesk., RKP, LKP 1012 56. 4.9.1972–13.6.1975
Liinamaan hallitus vm. 170 57. 13.6.1975–30.11.1975
Miettusen II hallitus e. 152 SDP, Kesk., SKDL, RKP, LKP 304 58. 30.11.1975–29.9.1976
Miettusen III hallitus v. 58 Kesk., RKP, LKP 228 59. 29.9.1976–15.5.1977
Sorsan II hallitus e. 152 SDP, Kesk., RKP, LKP, SKDL 741 60. 15.5.1977–26.5.1979
Koiviston II hallitus e. 133 SDP, Kesk., RKP, SKDL 1000 61. 26.5.1979–19.2.1982
Sorsan III hallitus e. 133 > 102 SDP, Kesk., RKP, > SKDL < LKP 441 62. 19.2.1982–6.5.1983
Sorsan IV hallitus e. 123 SDP, Kesk., RKP, SMP 1455 63. 6.5.1983–30.4.1987
Holkerin hallitus e. 131 > 122 Kok., SDP, RKP, > SMP 1457 64. 30.4.1987–26.4.1991
Ahon hallitus e. 115 > 107 Kesk., Kok., RKP, > SKL 1448 65. 26.4.1991–13.4.1995
Lipposen I hallitus e. 145 SDP, Kok., Vas., Vihr., RKP 1463 66. 13.4.1995–15.4.1999
Lipposen II hallitus e. 140 > 129 SDP, Kok., Vas., RKP, > Vihr. 1463 67. 15.4.1999–17.4.2003
Jäätteenmäen hallitus e. 117 Kesk., SDP, RKP 68 68. 17.4.2003–24.6.2003
Vanhasen I hallitus e. 117 Kesk., SDP, RKP 1395 69. 24.6.2003–19.4.2007
Vanhasen II hallitus e. 126 Kesk., Kok., Vihr., RKP 1160 70. 19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus e. 126 Kesk., Kok., Vihr., RKP 365 71. 22.6.2010–22.6.2011
Kataisen hallitus e. 126 > 112 Kok., SDP, Vihr., RKP, KD, > Vas. 1033 72. 22.6.2011 alkaen
tilanne tänään 20.4.2014

Huomautukset

  1. Ingmanin hallitus oli käytännössä enemmistöhallitus johtuen sisällissodan aiheuttamasta "tynkäeduskunnasta", jossa oli (enimmilläänkin) vain 111 kansanedustajaa.
  2. Vaikka kyseessä oli virkamieshallitus, oli useilla hallituksen ministereillä vahvat suhteet eduskuntapuolueisiin, kuten pääministeri Tuomiojalla (hänen puolueensa ei kuitenkaan tuolloin ollut eduskunnassa). Hallituksen aktiivisena tukena katsotaankin olleen ainakin 53 kansanedustajaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laki valtioneuvostosta 1 §
  2. a b c d e Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista 8.12.2006/1096
  3. HE 93/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista sekä tuloverolain 70 §:n muuttamisesta, kohta 3, otsikko "Lomaan rinnastettava vapaa".
  4. Tuloverolaki 70 § 3 mom
  5. a b c d e f Hallitukset aikajärjestyksessä Valtioneuvosto. Huom! Valtioneuvoston luettelon maininta hallituspäivistä ilmoittaa, kuinka monena päivänä hallitus on toiminut, jolloin hallituksen vaihdospäivä lasketaan mukaan sekä edellisen hallituksen että uuden hallituksen toimikauteen. Valtioneuvoston luettelo ei siis kerro kuinka monta päivää eli ei kestoaikaa toisin kuin WIkipedian luettelo.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]