Erichin hallitus
| Erichin hallitus | |
|---|---|
.svg){kind=small} Suomen tasavallan 6. valtioneuvosto | |
 | |
| Toimikausi alkoi | 15. maaliskuuta 1920 |
| Toimikausi päättyi | 9. huhtikuuta 1921 |
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Rafael Erich |
| Ministerien lukumäärä | 12 |
| Hallituspuolueet | |
| Historia | |
| Edellinen | Vennolan I hallitus |
| Seuraava | Vennolan II hallitus |
Erichin hallitus oli Suomen tasavallan 6. hallitus. Se oli Kokoomuksen, Edistyspuolueen, Maalaisliiton ja RKP:n muodostama enemmistöhallitus, joka toimi 391 hallituspäivää 15. maaliskuuta 1920 – 9. huhtikuuta 1921. Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti hallituksen muodostajaksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Rafael Erichin, joka oli puoluekannaltaan kokoomuslainen.[1]
Erichin hallituksen tärkein tehtävä ja saavutus oli rauha silloisen Neuvosto-Venäjän kanssa. Baltian maista Viro oli Erichin hallituksen aloittaessa toimintansa jo solminut oman rauhansopimuksensa, Latvia ja Liettua kävivät neuvotteluja parhaillaan ja Suomea uhkasi eristyksiin joutuminen. Tosin Suomessa oli vielä joukko interventiopolitiikan kannattajia. Sopimus solmittiin Tarton kaupungissa Virossa 14. lokakuuta 1920. Tuolloin Neuvosto-Venäjä tunnusti lopullisesti Suomen itsenäisyyden. Erichin hallituksen aikana säädettiin myös Ahvenanmaan itsehallintolaki, mutta saarimaakunnan asema ratkesi lopullisesti vasta seuraavan hallituksen aikana Kansainliiton tehtyä päätöksensä kiistassa.[1]
Erichin hallituksen toimikaudella hyväksyttiin oppivelvollisuuslaki ja laki kansakoululaitoksen kustannuksista marraskuussa 1920. Tämä merkitsi käytännössä siirtymistä kirkollisesta oppivelvollisuudesta yhteiskunnalliseen. Joulukuussa 1920 eduskunta hyväksyi Suomen ensimmäisen sukunimilain, jonka mukaan jokaisella Suomen kansalaisella tuli olla sukunimi.[2]
Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ministeri | Tehtävissä | Puolue |
|---|---|---|
| Pääministeri Rafael Erich |
15.3.1920–9.4.1921 |
Kokoomus |
| Ulkoasiainministeri Rudolf Holsti |
15.3.1920–9.4.1921 |
Edistyspuolue |
| Oikeusministeri Karl Söderholm Hjalmar Granfelt |
15.3.1920–28.6.1920 28.6.1920–9.4.1921 |
RKP RKP |
| Sisäasiainministeri Albert von Hellens |
15.3.1920–9.4.1921 |
Edistyspuolue |
| Sotaministeri Bruno Jalander |
15.3.1920–9.4.1921 |
amm. |
| Valtiovarainministeri Jonathan Vartiovaara |
15.3.1920–9.4.1921 |
Kokoomus |
| Kirkollis- ja opetusministeri Lauri Ingman |
15.3.1920–9.4.1921 |
Kokoomus |
| Maatalousministeri Eero Yrjö Pehkonen |
15.3.1920–9.4.1921 |
Maalaisliitto |
| Apulaismaatalousministeri Eero Hahl |
15.3.1920–9.4.1921 |
Maalaisliitto |
| Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Magnus Lavonius |
15.3.1920–9.4.1921 |
Edistyspuolue |
| Kauppa- ja teollisuusministeri Leo Ehrnrooth Hjalmar Procopé |
15.3.1920–12.8.1920 19.8.1920–9.4.1921 |
RKP RKP |
| Sosiaaliministeri Vilkku Joukahainen |
15.3.1920–9.4.1921 |
Maalaisliitto |
| Elintarvikeministeri Kaarlo Wuokoski |
26.3.1920–9.4.1921 |
Edistyspuolue |
Hallituksen puoluejakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
15.3.1920
- ED 3
- Kok. 3
- ML 3
- RKP 2
- amm. 1
9.4.1921
- ED 3
- Kok. 3
- ML 3
- RKP 2
- amm. 1
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jorma Keränen (toim.): Suomen itsenäistymisen Kronikka, s. 187. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-3800-5.
- ↑ Keränen 1992, s. 200–201.
- ↑ Erichin hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.
| Edeltäjä: Vennolan I hallitus |
Suomen valtioneuvosto 15. maaliskuuta 1920 – 9. huhtikuuta 1921 |
Seuraaja: Vennolan II hallitus |
|
| ||||||||
