Sorsan IV hallitus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sorsan IV hallitus oli Suomen tasavallan 63. hallitus, punamultahallitus, jonka muodostivat SDP, Keskusta, RKP ja SMP. Vuoden 1983 eduskuntavaalien tuloksen perusteella aloittanut hallitus toimi 6. toukokuuta 198330. huhtikuuta 1987. Hallitus toimi koko vaalikauden.

Sorsan IV hallitus oli erotessaan kaikkien aikojen pitkäikäisin suomalainen hallitus: se ohitti ennätyksen edellisen haltijan eli Kivimäen hallituksen (19321936) 62 päivällä. Se kuitenkin menetti ennätyksen seuraajalleen Holkerin hallitukselle. Nykyisin Sorsan IV hallitus on ikätilastossa neljännellä sijalla. Sorsan IV hallitus aloitti 20 vuotta kestäneen, koko vaalikauden ikäisten hallitusten sarjan.

Hallituksen syntyvaiheista on erilaisia näkemyksiä. Helsingin Sanomien Unto Hämäläinen kirjoittaa, että "ainakin vuodesta 1983 oli tapana, että kaksi suurinta keskustelivat etukäteen hallituskumppaneista".[1] Pekka Vennamon mukaan etukäteen eivät keskustelleet Keskusta ja SDP vaan SDP ja SMP, ja Keskustalle SMP:n tulo neuvotteluihin oli yllätys. Vennamon mukaan Sorsa ei antanut periksi, vaikka Väyrynen yritti torjua SMP:n mukaantulon, ja SMP tuli neuvotteluihin ja hallitukseen.[2] Kalevi Sorsa oli heti eduskuntavaalien jälkeen varmistanut Pekka Vennamolta, että SMP olisi käytettävissä hallitusneuvotteluissa. Antti Blåfieldin ja Pekka Vuoriston mukaan Keskusta asetti kynnyskysymykseksi hallitukseen tulolleen puolueen puheenjohtajan Paavo Väyrysen pääsyn ulkoministeriksi; samaan aikaan SDP pyrki hallitusneuvotteluissa rikkomaan "keskipuolueiden" rintaman ja pelaamaan hallituksessa SMP:n avulla Keskustaa ja RKP:ta vastaan. Tämän varmistaakseen Sorsa asetti SMP:n pääsylle hallitukseen kaksi ehtoa: puolueen oli noudatettava hallituksen linjaa kaikissa keskeisissä asioissa eikä Veikko Vennamo saanut tulla hallitukseen. Pekka Vennamo hyväksyi molemmat ehdot.[3] Johannes Virolainen on kirjoittanut, että SDP veti vennamolaiset hallitukseen toisaalta palkkioksi SMP:n tuesta Mauno Koiviston presidenttiehdokkuudelle edellisvuonna pidetyssä vaalissa, mutta toisaalta SDP halusi sitoa vennamolaiset kannattamaan vasemmistolaista politiikkaa. [4]

Sorsan neljännen hallituksen aloittaessa toimintansa Suomessa elettiin voimakkaan talouskasvun aikaa. Suomen bruttokansantuote nousi vuosina 19791984 yhteensä 28 prosenttia, mitä lähelle OECD-maista pääsi ainoastaan Japani. Kasvun ripeys oli hämmästyttänyt talousasiantuntijatkin, koska Euroopan maissa vastaava kasvu oli keskimäärin vain yhdeksän prosentin luokkaa. Raakaöljyn hinnan nousu johti idänkaupan nousuun, ja samaan aikaan tapahtunut Yhdysvaltain dollarin kallistuminen lisäsi yritysten vientituloja, vaikkakin myös kasvatti raaka-ainekustannuksia. Talouden myönteisiin piirteisiin kuului myös inflaation talttuminen. Vuonna 1984 Suomen kauppatase oli ennätykselliset kuusi miljardia markkaa ylijäämäinen. 1980-luvun puolivälissä kävi selväksi, että Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellytti konsensusta eli kansalaispiirien neuvotteluhalukkuutta ja keskinäistä luottamusta. Toisaalta tämä merkitsi päätöksenteon keskittymistä ja suurtenkin kysymysten ratkaisemista suppeassa piirissä, mistä seurasi puolueiden ja hallituksen roolin korostuminen ja vastaavasti eduskunnan budjetti- ja muunkin vallan kaventuminen.[5]

Eduskunnan syksyllä 1982 tekemän päätöksen mukaisesti perustettu ympäristöministeriö aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983, ja ensimmäiseksi ympäristöministeriksi tuli sisäministeri Matti Ahde.[6] Toinen sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale siirtyi joulukuun alussa 1984 sosiaalihallituksen pääjohtajaksi, ja tässä yhteydessä SDP päätyi kierrättämään ministeriensä salkkuja siten, että Taipaleen paikan peri liikenneministeri Matti Puhakka, uudeksi liikenneministeriksi siirtyi sisäministeri Matti Luttinen ja uudeksi sisäministeriksi nousi kansanedustaja Kaisa Raatikainen.[7] Ahti Pekkala, joka oli toiminut valtiovarainministerinä kauemmin kuin kukaan hänen edeltäjistään, siirtyi helmikuun alussa 1986 Oulun läänin maaherraksi, ja hänen tilalleen hallitukseen tuli Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila. Opetusministeri Kaarina Suonio siirtyi kesäkuun alussa 1986 Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi ja hänen tilalleen tuli kansanedustaja Pirjo Ala-Kapee.[8]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[9]

Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Kalevi Sorsa

6.5.1983 – 30.4.1987

SDP
Pääministerin sijainen
Paavo Väyrynen

6.5.1983 – 30.4.1987

Keskusta
Ministeri valtioneuvoston kansliassa
Toivo Yläjärvi

6.5.1983 – 29.2.1984

Keskusta
Ulkoasiainministeri
Paavo Väyrynen

6.5.1983 – 30.4.1987

Keskusta
Ministeri ulkoasiainministeriössä
Jermu Laine

6.5.1983 – 30.4.1987

SDP
Oikeusministeri
Christoffer Taxell

6.5.1983 – 30.4.1987

RKP
Sisäasiainministeri
Matti Ahde
Matti Luttinen
Kaisa Raatikainen

6.5.1983 – 30.9.1983
1.10.1983 – 30.11.1984
1.12.1984 – 30.4.1987

SDP
SDP
SDP
Ministeri sisäasiainministeriössä
Matti Luttinen
Toivo Yläjärvi

6.5.1983 – 30.9.1983
1.3.1984 – 30.4.1987

 

SDP
Keskusta
Puolustusministeri
Veikko Pihlajamäki

6.5.1983 – 30.4.1987

Keskusta
Valtiovarainministeri
Ahti Pekkala
Esko Ollila

6.5.1983 – 31.1.1986
1.2.1986 – 30.4.1987

Keskusta
Keskusta
Ministeri valtiovarainministeriössä
Pekka Vennamo

6.5.1983 – 30.4.1987

SMP
Opetusministeri
Kaarina Suonio
Pirjo Ala-Kapee

6.5.1983 – 31.5.1986
1.6.1986 – 30.4.1987

SDP
SDP
Ministeri opetusministeriössä (tiede- ja kulttuuriasiat)
Gustav Björkstrand

6.5.1983 – 30.4.1987

RKP
Maa- ja metsätalousministeri
Toivo Yläjärvi

6.5.1983 – 30.4.1987

Keskusta
Ministeri maa- ja metsätalousministeriössä
Matti Ahde

6.5.1983 – 30.9.1983

SDP
Liikenneministeri
Matti Puhakka
Matti Luttinen

6.5.1983 – 30.11.1984
1.12.1984 – 30.4.1987

SDP
SDP
Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Lindblom

6.5.1983 – 30.4.1987

SDP
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppa-asiat)
Jermu Laine

6.5.1983 – 30.4.1987

SDP
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä
Matti Ahde

6.5.1983 – 30.9.1983

SDP
Sosiaali- ja terveysministeri
Eeva Kuuskoski

6.5.1983 – 30.4.1987

Keskusta
Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä
Matti Ahde
Vappu Taipale
Matti Puhakka

6.5.1983 – 30.4.1987
6.5.1983 – 30.11.1984
1.12.1984 – 30.4.1987

SDP
SDP
SDP
Työvoimaministeri
Urpo Leppänen

6.5.1983 – 30.4.1987

SMP
Ympäristöministeri
Matti Ahde

1.10.1983 – 30.4.1987

SDP


Suomi Edeltäjä:
Sorsan III hallitus
Suomen valtioneuvosto
6. toukokuuta 1983 – 30. huhtikuuta 1987
Seuraaja:
Holkerin hallitus

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Unto Hämäläinen, Näkökulma, Miten ennen hallitus tehtiinkään, Helsingin Sanomat 15.5.2011 sivu A 5
  2. Pekka Vennamo, Suuret puolueet eivät puhuneet SMP:stä, Helsingin Sanomat 17.5.2011 sivu C 8
  3. Antti Blåfield – Pekka Vuoristo: Kalevi Sorsan suuri rooli, s. 177–178. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985.
  4. Johannes Virolainen: Politiikan puolustus: pohdintoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja sen toteuttajista, s. 206–207. Helsinki: Otava, 1996.
  5. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 892–893. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14263-0.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 17. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07992-1.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1986, s. 172. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08527-1.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 161. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08999-4.
  9. 63. Sorsa IV valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 1.12.2010.