Suomen pääministeri
Sivulta puuttuu | Suomi |
 Osa politiikan artikkelisarjaa: |
|
|
|
|
|
|
| Suomen valtiollinen protokolla |
|---|
|
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli tavallisessa kielenkäytössä hallituksen johtaja. Tässä asemassa hän johtaa Suomen sisä- ja EU-politiikkaa. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa pääministerin asema vahvistui entisestään. Vastaavasti se supisti presidentin sisäpoliittista valtaa ja siten korosti tämän roolia edustuksellisena valtionpäämiehenä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pääministerin valinta
Perustuslakiuudistuksessa vuonna 2000 eduskuntavaalien tulos ja eduskunnan asema korostui pääministerin valinnassa. Vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin suljetussa lippuäänestyksessä puhemiehen.
Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Jos ehdokas saa enemmän kuin puolet avoimessa äänestyksessä annetuista äänistä, hänestä tulee pääministeri. Jos hän ei saa enemmistöä, asetetaan samalla tavoin uusi ehdokas. Jos tämäkään ei saa tarvittavaa enemmistöä, eduskunta valitsee pääministerin avoimessa äänestyksessä, jolloin valituksi tulee eniten ääniä saanut. Pääministeriksi valittu esittää presidentille muut ministerit, jonka jälkeen presidentti lopullisesti nimittää pääministerin ja valtioneuvoston muut ministerit. Hallitusohjelma annetaan tämän jälkeen viivytyksettä valtioneuvoston tiedonantona eduskunnalle.
[muokkaa] Pääministerin tehtävät
Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.[1]
Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa ja toimii ministerivaliokuntien puheenjohtajana sekä huolehtii Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.[2] Pääministeri siis johtaa Suomen EU-politiikkaa.
Pääministeri on hallituksen politiikan johtaja, joka pyrkii sovittamaan eri hallituspuolueiden näkemyksiä hallituksen linjaksi. Pääministeri on vastuussa toimistaan eduskunnalle kuten muutkin ministerit. Pääministeri toimii myös tasavallan presidentin sijaisena tämän ollessa estyneenä.
Jos pääministeri on estynyt, hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri.[1]
[muokkaa] Pääministerin sijainen
Pääministerin sijainen on tehtävään määrätty toinen valtioneuvoston jäsen sen varalta, ettei pääministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään. Tällöin niitä hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri. Valtioneuvosto määrää pääministerin sijaisen.[3] Tilapäisenä esteenä on esimerkiksi pääministerin vuosilomaan rinnastettavissa oleva oikeus 30 päivän vapaaseen.
Nykyisen pääministerin Jyrki Kataisen sijainen on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Hänet määrättiin pääministerin sijaiseksi hallituksen järjestäytymisistunnossa 22. kesäkuuta 2011.[4] Aiemmin pääministerin sijaisena ovat toimineet muiden muassa ulkoasiainministerin ja sisäasiainministerin tehtäviä hoitaneet henkilöt.
[muokkaa] Pääministerin palkkio ja muut etuudet
- Palkkio
Pääministerille maksetaan ”tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima” palkkio[5]. Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota, joka on 11 675 euroa kuukaudessa 1. toukokuuta 2011 alkaen.[6] Pääministerin palkkio on veronalaista ansiotuloa.
- Loma
Pääministerillä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos pääministeri ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.
- Kuljetus- ja turvallisuuspalvelut
Pääministerin virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.
- Asuntoetu
Pääministerillä on asunto valtion talossa (Kesäranta), jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. Tämä asuntoetu ja siihen kuuluvat palvelut ovat verosta vapaata tuloa.[7]
- Kulukorvaukset
Pääministerille korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä. [8]
[muokkaa] Suomen pääministerit
[muokkaa] Pääministerien puolisoita
- Pehr Evind Svinhufvud: Ellen Svinhufvud (1869–1953)
- Juho Kusti Paasikivi: Alli Paasikivi (1879–1960)
- Kyösti Kallio: Kaisa Kallio (1878–1954)
- Väinö Tanner: Linda Tanner (1882−1978)
- Risto Ryti: Gerda Ryti (1886–1984)
- Karl-August Fagerholm: Judith Fagerholm (1905−1984)
- Urho Kekkonen: Sylvi Kekkonen (1900–1974)
- Sakari Tuomioja: Vappu Tuomioja (1911−1998)
- Martti Miettunen: Henna Miettunen
- Ahti Karjalainen: Päivi Karjalainen (s. 1923−2011)
- Johannes Virolainen: Kaarina Virolainen (1916−2005)
- Mauno Koivisto: Tellervo Koivisto (s. 1929)
- Keijo Liinamaa: Pirkko Liinamaa (s. 1931)
- Kalevi Sorsa: Irene Sorsa
- Harri Holkeri: Marja-Liisa Holkeri
- Esko Aho: Kirsti Aho
- Paavo Lipponen: Aila-Marja Lipponen (1939–2007), eronnut 1997, Päivi Lipponen (s. 1967), vuodesta 1998
- Anneli Jäätteenmäki: Jorma Melleri
- Matti Vanhanen: Merja Mäntyniemi (ent. Vanhanen) (s. 1961), eronnut 2005
- Mari Kiviniemi: Juha Louhivuori (vuodesta 1996)
- Jyrki Katainen: Mervi Katainen
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Uimonen, Risto: Pääministerin puhuva pää. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37568-6.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Perustuslaki 66 §
- ↑ Laki valtioneuvostosta 3 §
- ↑ Perustuslaki 66 § 2 mom ja laki valtioneuvostosta 5 §.
- ↑ Valtioneuvosto – Nykyinen hallitus
- ↑ Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista 8.12.2006/1096
- ↑ Kansanedustajien palkkiot
- ↑ Tuloverolaki 70 § 3 mom
- ↑ Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista (8.12.2006/1096)
- ↑ Suomen hallitukset www.valtioneuvosto.fi. valtioneuvosto. Viitattu 20.12.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Kansanedustajat |
Vaalikausittain |
|---|---|
| Ministerit | |
| Pääministerit | |
| Presidenttiehdokkaat | |
| Tasavallan presidentit | |
| Europarlamentaarikot |
