Kataisen hallitus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääministeri Jyrki Katainen

Kataisen hallitus oli Suomen tasavallan 72. hallitus. Se muodostettiin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen ja aloitti toimikautensa 22. kesäkuuta 2011. Hallituksen pääministerinä toimii Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja siihen kuuluvat kokoomuksen lisäksi SDP, vihreät, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.

Hallitukseen osallistuvien puolueiden yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa oli 125 paikkaa (+ eduskunnan puhemies, joka ei saa äänestää), kunnes 30.6. hallitukselle epäluottamusta äänestäneet Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä[1][2] ja he muodostivat oppositioon kuuluvan vasenryhmän.[3] 25. maaliskuuta 2014 vasemmistoliitto ilmoitti eroavansa hallituksesta, koska puolue ei voinut hyväksyä hallituksen kehysriihiesitystä. Vasemmistoliiton eron jälkeen hallituksen vahvuus on 112 edustajaa.[4]

Hallitus on kahden suurimman puolueensa mukaan perustaltaan sinipunahallitus ja laajapohjaisena muistuttaa myös SDP-johtoisia Lipposen "sateenkaarihallituksia" 1995–2003 (Lipponen I ja II). Kyseessä on ensimmäinen kokoomusjohtoinen hallitus 20 vuoteen. Edellinen kokoomuslainen pääministeri oli Harri Holkeri vuosina 1987–1991, joka johti Holkerin hallitusta.

Pääministeri Katainen ilmoitti huhtikuussa 2014 ettei jatka kokoomuksen puheenjohtajana kesän puoluekokouksen jälkeen. Kokoomuksen puoluekokous valitsi kesäkussa uudeksi puheenjohtajakseen Alexander Stubbin, joka saa tehtäväkseen muodostaa uuden hallituksen kesäkuun aikana. Presidentti Sauli Niinistö hyväksyi Kataisen eropyynnön 16. kesäkuuta ja pyysi Kataisen hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä uuden valtioneuvoston nimittämiseen asti.[5] Stubbin hallitus aloitti 24. kesäkuuta 2014.

Hallitusneuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimman puolueen eli kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sai vaalien jälkeen tehtäväkseen tiedustella muiden puolueiden linjauksia ja kannanottoja liittyen politiikkaan, etenkin kokoomuksen suunnitelmiin verrattuna. SDP peräsi EU-asioissa tiukkaa vastuullisuutta sekä korosti pankkien ja sijoittajien asemaa velkakriisissä, ja ilmoitti hyväksyvänsä kriisissä olevien maiden tuen näillä ehdoilla.

Perussuomalaisille tarjottiin myös pääsyä hallitusneuvotteluihin. Toukokuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti kuitenkin puolueensa jäävän oppositioon, koska hän ei voinut hyväksyä kokoomuksen ja SDP:n EU-politiikkaa ja Kreikan tukemista. Kokoomus ja SDP ilmoittivat pitävänsä ratkaisua vastuuttomana ja petoksena äänestäjiä kohtaan. Oppositioon jättäytymisensä jälkeen perussuomalaiset oli kuitenkin kannatusmittauksessa suurin puolue[6]. Kyselytutkimuksen mukaan 66 prosenttia puolueen kannattajista piti oppositioon jäämistä oikeana ratkaisuna ja vain 16 prosenttia olisi halunnut puolueen joustavan ja jatkavan hallitusneuvotteluja.[7]

Neuvotteluihin otettiin nyt mukaan vihreät kun taas RKP oli Kataisen mukaan alusta alkaen mukana. Torstaina 12. toukokuuta Katainen ilmoitti haluavansa neuvotteluihin kokoomuksen lisäksi SDP:n, RKP:n, vihreät ja kristillisdemokraatit. Kristillisdemokraatit ilmoitti hyväksyvänsä hallitusehdot Päivi Räsäsen johdolla. Anni Sinnemäki luki vihreiden ehdoiksi uuden ydinvoimalaluvan poistamisen hallitusohjelmasta ja perusturvan korottamisen, mikä oli myös SDP:n ja vasemmistoliiton keskeinen vaatimus. RKP ei julkistanut ehtojansa hallitukselle.

Sittemmin hallitusneuvotteluihin pyydettiin SDP:n vaatimuksesta myös vasemmistoliitto. Ehtona vasemmistoliitto mainitsi tiukan EU-politiikan ja ilmoitti Kataiselle vastustavansa Portugalin tukipakettia. Vasemmistoliitto arvioi myös talousasioiden olevan haasteena mahdolliselle hallitusyhteistyölle.[8] Lopulliset hallitusneuvottelut käynnistettiin perjantaina 20. toukokuuta. Katainen uutisoi viikonlopun mittaan neuvottelujen vaikeuksien liittyvän eriäviin mielipiteisiin talouspolitiikasta, mutta muita mahdollisia esteitä yhteistyölle ei hänen mukaansa ollut. Samalla pohdittiin myös vihreiden esitystä liittyen vaalilain äänikynnysten muuttamiseen, jota vihreät kannatti ja SDP sekä kokoomus vastusti.[9]

SDP ja vasemmistoliitto vetäytyivät yllättäen hallitusneuvotteluista 1. kesäkuuta kokoomuksen kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi, minkä jälkeen Kataisen hallitustunnustelijana jatkaminen muuttui epävarmaksi.[10] Katainen pyysi keskustaa mukaan hallitusneuvotteluihin vasemmistopuolueiden paikalle, ja puolue vastasi pyyntöön myöntävästi 6. kesäkuuta. Vihreät ilmoittivat samana päivänä jättäytyvänsä hallitusneuvotteluista ja toivoi vasemmistopuolueiden paluuta.[11] Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti tuolloin harkitsevansa edelleen palaamista hallitusneuvotteluihin. Samalla media alkoi spekuloida vielä enemmän mahdollisuudesta, jossa SDP muodostaisi vasemmistopuolueiden ja perussuomalaisten kanssa kansanrintamahallituksen kokoomuksen jäädessä oppositioon.[12] Eduskuntaryhmien puheenjohtajat päättivät yksimielisesti 7. kesäkuuta, että Katainen saa jatkaa toistaiseksi hallitustunnustelijana. Katainen ilmoitti käyvänsä neuvotteluja hallituksen muodostamisesta kaikkien puolueiden kanssa ja totesi, ettei yksikään hallituspohja ollut vielä kaatunut.[13]

Soini vahvisti Yleisradiolle 10. kesäkuuta, etteivät perussuomalaiset ole mukana hallitusneuvotteluissa, vaan neuvotteluja jatketaan kokoomuksen, SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Sama kuuden puolueen pohja oli jo kertaalleen kariutunut edellisellä viikolla.[14] Jyrki Katainen vahvisti asian samana päivänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Katainen ilmoitti, että hallitusneuvottelut pyritään saamaan päätökseen viikon sisällä.[15] Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki lisäsi myöhemmin, ettei vasemmistoliiton meno hallitukseen asti ollut vielä varmaa, vaan hallitusohjelman on täytettävä puolueen tavoitteet.[16]

Neuvotteluja jatkettiin 13. kesäkuuta puolueiden puheenjohtajien kesken, ja muut neuvottelijat tulivat mukaan seuraavana päivänä.[17] Torstaina 16. kesäkuuta Katainen kertoi, että joidenkin työryhmien osalta on vielä avoimena pieniä kysymyksiä.[18] Hallitusohjelma saatiin odotusten mukaisesti valmiiksi perjantaina 17. kesäkuuta, tasan kaksi kuukautta eduskuntavaalien jälkeen. Hallitusohjelma ja ministerisalkkujen jakautuminen puolueiden kesken julkistettiin samana päivänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Ministerien määrää vähennettiin yhdellä, joten hallitukseen tuli 19 ministeriä. Kokoomuksella ja SDP:llä on kummallakin kuusi ministerisalkkua, vasemmistoliitolla, vihreillä ja RKP:llä kullakin kaksi salkkua ja kristillisdemokraateilla yksi, tosin tärkeä sisäministerin salkku.[19] Eduskunnan suorittaman pääministerivaalin jälkeen tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kataisen hallituksen virkaansa 22. kesäkuuta. Eronnut Kiviniemen hallitus istui tasan vuoden ajan.

Pääministerin vaihtuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti 5. huhtikuuta 2014, että hän ei aio asettua ehdolle kokoomuksen puheenjohtaksi kesän 2014 puoluekokouksessa. Samalla myös pääministeri vaihtuu, koska eduskuntapuolueet ovat sopineet, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee myös pääministeri. Katainen toivoi, että kokoomuksen puheenjohtajakisaan ilmoittautuisi useita ehdokkaita.[20][21]

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ilmoitti 21. huhtikuuta tavoittelevansa puheenjohtajan paikkaa.[22] Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ilmoittautui puheenjohtajakilpailuun 29. huhtikuuta.[23] Helsingin Sanomien tilaamassa gallupissa Stubbin valintaa kokoomuksen johtoon kannatti kolmasosa kyselyyn vastanneista suomalaisista.[24] Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ilmoitti 2. toukokuuta tavoittelevansa puheenjohtajan paikkaa.[25]

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kieltäytyi ehdokkuudesta 6. toukokuuta 2014.[26] Aiemmin ehdokkuudesta ovat kieltäytyneet muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ja Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja Lenita Toivakka.[27][28]

Kunta- ja sote-uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sote-uudistus

Puolivälin kehysriihi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus asettui tekemään ennalta sovitusti puolivälin kehysriihtään 21. maaliskuuta 2013. Taloustilanne oli ennakoitua hieman heikompi ja työmarkkinaratkaisut olivat avoinna. Kehysriihessä päätettiin laskea yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. [29] Tämän arveltiin antavan mahdollisuuden työllisyyden kohentamiseen ja velkasuhteen kääntämiseen laskuun. [30] Vasemmistoliiton lähteistä ilmoitettiin jo 27.3. että kehysriihen ratkaisujen vaikutuksista on ristiriitaista tietoa sekä varaus, että tilannetta tarkastellaan uudelleen syksyn budjettiriihessä. Kyseessä on ollut puolueen mukaan sen verran vakava tietovaje, ettei puolue olisi hallituksessa ratkaisua hyväksynyt, mikäli vaikutukset olisivat olleet kehysriihen aikana tiedossa. [31] Asia koskee listaamattomien yritysten osinkojärjestelyissä tarkoitetuista porsaanreiistä. [32] Oppositiopuolue Perussuomalaiset kyseenalaisti veroratkaisut ja niistä tiedottamisen tuoreeltaan. [33] Suomen Keskusta olisi puolestaan halunnut useampia verotusportaita osingoille.[34] Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä informoi eräitä ministereitä heti kehyspäätöksen jälkeen tuoreeltaan siitä, että listaamattomien yritysten suuromistajat saavat suuren verohyödyn päätöksestä.[35] Hallitus muutti päätöstä tältä osin sekä holding-yhtiöiden osalta. Vasemmisto olisi jättänyt hallituksen, ellei korjausta olisi tehty.[36]

Ministerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen lopputuloksena kokoomus ja sosialidemokraatit saivat hallitukseen kumpikin kuusi ministeriä. Vasemmistoliitto, vihreät ja RKP saivat kukin kaksi ministeriä ja kristillisdemokraatit yhden, jolloin ministereitä on yhteensä 19.[37] RKP nimesi ministerinsä heti 17.6., kokoomus ja sosialidemokraatit 18.6., vasemmistoliitto 19.6. ja vihreät sekä kristillisdemokraatit 20.6.[38]

Ensimmäinen ministerivaihdos tapahtui 5. heinäkuuta 2012, kun Stefan Wallin luopui RKP:n puheenjohtajuudesta ja samalla puolustusministerin tehtävistä. Häntä tehtävissään seurasi europarlamentaarikko Carl Haglund. Ennen eroilmoitusta oli noussut kohu hänen antamastaan poliittisesta ohjauksesta Dragsvikin varuskuntaa koskevassa asiassa.[39][40] 16. marraskuuta 2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämies erosi tehtävistään siirryttyään Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Hänen tilalle valittiin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori.[41] Vaalikauden puolessavälissä vuonna 2013, SDP kierrätti ministereitään nostaen Pia Viitasen asunto- ja viestintäministeriksi ja Susanna Huovisen peruspalveluministeriksi. Asunto- ja viestintäministerinä toiminut Krista Kiuru nimitettiin opetusministeriksi.[42]

Ministereistä Heidi Hautala, Jari Koskinen ja Carl Haglund eivät ole hallituskauden aikana kansanedustajia. Hautala ja Haglund toimivat ministeriksi nimittämiseensä saakka Euroopan parlamentin jäsenenä, ja Koskinen toimi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsenenä.[43] Myöhemmin Hautala joutui jättämään hallituksen hänen kykynsä asioiden hoitamiseen heikennyttyä.[44] Myöskään uusi valtiovarainministeri Antti Rinne ei ole kansanedustaja.

Vasemmistoliiton ministerien jätettyä tehtävänsä kehysriihen vuoksi hallituspuolueet päättivät, ettei uusia ministerejä nimitettäisi, vaan tehtävät jaettiin kokoomuksen ja SDP:n istuville ministereille.[45] Kokoomus myönsi liikenneministerin tehtävät kuntaministeri Henna Virkkuselle.[46] SDP puolestaan jakoi osan ministeritehtävistä uudestaan: Asuntoministeri Pia Viitaselle lisättiin kulttuuri-, urheilu- ja nuorisoasiat sekä omistajaohjaus Veikkauksen osalta. Opetusministeri Krista Kiurulle siirrettiin viestintäasiat ja Susanna Huoviselle tasa-arvoasiat.[47]

Toukokuussa 2014 valtiovarainministeri Jutta Urpilainen hävisi SDP:n puoluekokouksessa puheenjohtajavaalit Antti Rinteelle.[48] Puheenjohtajavaihdoksen seurauksena Rinne nimitettiin valtiovarainministeriksi 6. kesäkuuta.[49]

Pääministeri Katainen ilmoitti huhtikuussa 2014 ettei jatka kokoomuksen puheenjohtajana kesän puoluekokouksen jälkeen, minkä myötä pääministerin tehtävät siirtynevät puolueen uudelle puheenjohtajalle.[50] Lisäksi ministerit Alexander Stubb, Henna Virkkunen ja Päivi Räsänen ilmoittautuivat ehdolle europarlamenttivaaleissa 2014. Myös Merja Kyllönen asettui ehdolle liikenneministerinä, mutta luopui ministerintehtävistään ennen vaaleja.[51] Virkkunen sekä Stubb valittiin Euroopan parlamenttiin, minkä myötä Virkkunen väistyy ministerin tehtävistään kesällä.[52] Stubb sen sijaan valittiin Kokoomuksen puoluekokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi ja hän saa tehtäväkseen muodostaa uuden hallituksen kesäkuussa.[53]

ministeri tehtävässä puolue
Pääministeri
Jyrki Katainen

22.6.2011 – 24.6.2014
 
Kok.
Valtiovarainministeri, pääministerin sijainen
Jutta Urpilainen
Antti Rinne

22.6.2011 – 6.6.2014
6.6.2014 –24.6.2014
 
SDP
Ulkoasiainministeri
Erkki Tuomioja

22.6.2011 –24.6.2014
 
SDP
Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri
Alexander Stubb [Huom 1]

22.6.2011 –24.6.2014
 
Kok.
Kehitysministeri
Heidi Hautala [Huom 2]
Pekka Haavisto [Huom 3]

22.6.2011 – 17.10.2013
17.10.2013 –24.6.2014
 
Vihr.
Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson

22.6.2011 –24.6.2014
 
RKP
Sisäministeri (sisäasiainministeri v. 2013 loppuun)
Päivi Räsänen [Huom 4]

22.6.2011 –24.6.2014
 
KD
Puolustusministeri
Stefan Wallin
Carl Haglund

22.6.2011 – 5.7.2012
5.7.2012 –24.6.2014
 
RKP
Liikenne- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen [46][Huom 5]

4.4.2014 –24.6.2014
 
Kok.
Opetusministeri
Jukka Gustafsson
Krista Kiuru
Opetus- ja viestintäministeri
Krista Kiuru [47]

22.6.2011 – 24.5.2013
24.5.2013 – 4.4.2014

4.4.2014 –24.6.2014
 
SDP


Kulttuuri- ja asuntoministeri
Pia Viitanen [47][Huom 6]

4.4.2014 –24.6.2014
 
SDP
Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

22.6.2011 –24.6.2014
 
Kok.
Elinkeinoministeri
Jyri Häkämies [Huom 7]
Jan Vapaavuori

22.6.2011 – 16.11.2012
16.11.2012 –24.6.2014
 
Kok.
Työministeri
Lauri Ihalainen [Huom 8]

22.6.2011 –24.6.2014
 
SDP
Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko

22.6.2011 – 24.6.2014
 
Kok.
Peruspalveluministeri
Maria Guzenina-Richardson [Huom 9]
Susanna Huovinen [47][Huom 10]

22.6.2011 – 24.5.2013
24.5.2013 –24.6.2014
 
SDP
Ympäristöministeri
Ville Niinistö

22.6.2011 – 24.6.2014
 
Vihr.
Hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen [Huom 11]

22.6.2011 – 4.4.2014
 
Kok.
Asunto- ja viestintäministeri
Krista Kiuru [Huom 12]
Pia Viitanen [Huom 13]

22.6.2011 – 24.5.2013
24.5.2013 – 4.4.2014
 
SDP
Liikenneministeri
Merja Kyllönen [45]

22.6.2011 – 4.4.2014
 
Vas.
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Paavo Arhinmäki [Huom 14][45]

22.6.2011 – 4.4.2014
 
Vas.

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stubb toimii ministerinä ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa sekä valtiovarainministeriössä (EU:n budjettiosastoa koskevat asiat).
  2. Hautala toimi ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
  3. Haavisto toimii ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
  4. Räsänen toimii lisäksi ministerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä (kirkollisasiat).
  5. Virkkunen toimii liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi ministerinä valtiovarainministeriössä.
  6. Viitanen toimii opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi ministerinä ympäristöministeriössä.
  7. Häkämies toimi lisäksi ministerinä valtiovarainministeriössä.
  8. Ihalainen toimii lisäksi ministerinä sisäministeriössä (kotouttamisyksikön asiat).
  9. Guzenina-Richardson toimi ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä.
  10. Huovinen toimii ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä.
  11. Virkkunen toimi ministerinä valtiovarainministeriössä.
  12. Kiuru toimi liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi ministerinä ympäristöministeriössä.
  13. Viitanen toimi liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi ministerinä ympäristöministeriössä.
  14. Arhinmäki toimi lisäksi ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä (tasa-arvoasiat).

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataisen hallitusta on toistuvasti syytetty päätöksenteon puutteesta ja että se siirtää vaikeita asioita myöhemmäksi. Hallituksen kärkihankkeet kunta- ja sote-uudistus eivät ole onnistuneet toivotulla tavalla.[54]

Vasemmistoliiton Jyrki Yrttiahon ja Markus Mustajärven mielestä hallitusohjelma sisältää erityisesti EU-tukikysymyksissä sellaisia linjauksia, että hallitukseen osallistuminen oli vasemmistoliiton periaatteiden vastaista.[55]

Oppositiojohtajaksi päätynyt Timo Soini on nimittänyt Kataisen hallitusta hyytelöhallitukseksi[56] ja sen hallitusohjelmaa sillisalaatiksi[57].

Välikysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataisen hallituksen kaudella oppositio jätti yhteensä 17 välikysymystä.[58] Suomen Keskusta laati hallituskauden ensimmäisen välikysymyksen kuntien lähipalveluihin liittyen 16. syyskuuta 2011.[59] Perussuomalaiset eivät yhtyneet välikysymykseen, koska eivät saaneet olla valmistelemassa sen sanamuotoa. Myöhemmin samana vuonna perussuomalaiset esittivät hallitukselle välikysymyksen eurokriisin hoidosta. Välikysymyksessä kysyttiin muun muassa, onko hallitus varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja hyväksyykö se eduskunnan budjettivallan siirron EU-komissiolle. Perussuomalaiset eivät tarjonneet välikysymystä allekirjoitettavaksi toiselle oppositiopuolueelle keskustalle.[60]

Helmikuussa 2012 perussuomalaiset jättivät välikysymyksen puolustusvoimien leikkauksista. Keskusta olisi Kimmo Tiilikaisen halunnut lähteä mukaan välikysymykseen, mutta perussuomalaiset eivät tähän suostuneet, koska keskusta oli aikaisemmin ollut valmis hyväksymään jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. 22. helmikuuta keskusta jätti välikysymyksen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta.[61] Maaliskuussa keskusta jätti hallitukselle välikysymyksen kotihoidon tuen tulevaisuudesta. Välikysymys oli vastaus uutisointiin siitä että hallitus saattaisi kehysriihessä leikata kotihoidon tuen keston kahteen vuoteen.[62]

Oppositio jätti ensimmäisen yhteisen välikysymyksen 13. huhtikuuta 2012. Välikysymys koski Suomen vastuiden kasvattamista eurokriisissä ja Suomen AAA-luottoluokituksen turvaamista.[63] Perussuomalaiset jättivät seuraavan välikysymyksen 8. kesäkuuta koskien tulevan EU-huippukokouksen asialistaa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi välikysymykseen toteamalla, että huippukokouksen valmistelu oli kesken eikä hallitus voinut ottaa lopullisesti kantaa asioihin.[64]

Maaliskuussa 2013 oppositio teki yhteisen välikysymyksen asuntopolitiikasta.[65] Syyskuussa 2013 oppositio teki välikysymyksen kotihoidon tuen muutoksesta, joka opposition mukaan on oikeasti leikkaus. Hallitus suunnittelee kotihoidon tuen kiintiöimistä äidille ja isälle. Jo helmikuussa 2012 kehysriihessä hallitus mietti kotihoidon tuen keston lyhentämistä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen, ja tuolloin keskusta teki aiheesta välikysymyksen. Puolueen mukaan hankkeesta vetäydyttiin tuolloin juuri välikysymyksen takia.[66]

Helmikuussa 2014 oppositio, eli perussuomalaiset, keskusta, vasenryhmä ja muutos 2011, jättivät välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta. Opposition mukaan uudistuksen sisällöstä on kuulunut ristiriitaista tietoa, ja välikysymyksessä hallituspuolueet voivat selkiyttää linjaansa.[67] Huhtikussa oppositiopuolueet jättivät yhteisen välikysymyksen hallituksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta.[68]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2583623/vasemmiston-kaksikko-piti-sanansa-lipesi-hallitusrintamasta
  2. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2583997/mustajarvi-ja-yrttiaho-soutavat-vastarannalle-potkut-tuli
  3. Eeva Ketvel: Uusi eduskuntaryhmä sai nimen Ilta Sanomat 7.9.2011
  4. Vasemmistoliitto lähtee hallituksesta 25.3.2014. YLE. Viitattu 25.3.2014.
  5. Kataisen hallitus erosi - minihallitusneuvottelut alkavat 16.6.2014. Verkkouutiset. Viitattu 19.6.2014.
  6. Ervasti, Antti: Soinin puolue nousi suurimmaksi Kaleva.fi. 18.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  7. Rantanen, Miska: HS-gallup: Soinin oppositioratkaisulle vankka tuki äänestäjiltä HS.fi. 20.5.2011. Viitattu 23.5.2011.
  8. Vihreät ja vasemmistoliitto tapasivat Kataisen 18.5.2011. Yle. Viitattu 18.5.2011.
  9. Vaalilaki esillä - alustava sopu syntyi 28.5.2011. Yle. Viitattu 4.4.2012.
  10. Hallitusneuvotteluissa palattiin alkupisteeseen 2.6.2011. YLE Uutiset. Viitattu 2.6.2011.
  11. Laitinen, Joonas: Vihreät ei lähde hallitusneuvotteluihin 6.6.2011. HS.fi. Viitattu 6.6.2011.
  12. Soini selvittelee vielä muiden puolueiden eurokantoja 6.6.2011. HS.fi. Viitattu 6.6.2011.
  13. Katainen sai jatkovaltuudet: "Mikään hallituspohja ei ole kaatunut" 7.6.2011. HS.fi. Viitattu 7.6.2011.
  14. Hallitusneuvotteluja jatketaan vanhalla kuusikolla 10.6.2011. YLE.fi. Viitattu 10.6.2011.
  15. Katainen vahvistaa "sixpackin" paluun neuvotteluihin 10.06.2011. Karjalainen.fi. Viitattu 10.6.2011.
  16. Arhinmäki: Ohjelman täytettävä vasemmistoliiton tavoitteet 10.6.2011. HS.fi. Viitattu 10.6.2011.
  17. Katainen: Puolueet sopuun leikkauksista ja veronkorotuksista 13.6.2011. HS.fi. Viitattu 17.6.2011.
  18. Hallitusneuvottelut huipentuvat ministerisalkkujen jakoon 16.06.2011. HS.fi. Viitattu 17.6.2011.
  19. STT-HS: Hallitus nimitetään jo keskiviikkona 20.6.2011. HS.fi. Viitattu 20.6.2011.
  20. Katainen jättää kotimaan politiikan – "En ole ehdolla oikeastaan yhtään missään" Yle Uutiset. 5.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  21. Katainen ei asetu enää puheenjohtajaksi - kiinnostunut Euroopan komission tehtävistä Turun Sanomat. 5.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  22. Jan Vapaavuori ensimmäisenä kokoomuksen puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. 21.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  23. Alexander Stubb mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. 29.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  24. Jos kansa saisi valita: Stubb korvaisi Kataisen Helsingin Sanomat. 23.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  25. Risikko puheenjohtajakilpaan "hämmästyttävän suuren" tuen myötä Helsingin Sanomat. 2.5.2014. Viitattu 2.5.2014.
  26. Pietikäinen kieltäytyi ehdokkuudesta Iltalehti. 6.5.2014. Viitattu 6.5.2014.
  27. Orpo ei pyri kokoomuksen johtoon Turun Sanomat. 23.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  28. Lenita Toivakka ei lähde kokoomuksen puheenjohtajakisaan Helsingin Sanomat. 30.4.2014. Viitattu 2.5.2014.
  29. Yhteisövero laskee alle Ruotsin tason YLE Uutiset. 21.3.2013. Viitattu 24.3.2013.
  30. Hallitus uskoo saavansa velkasuhteen kuntoon YLE Uutiset. 27.3.2013. Viitattu 27.3.2013.
  31. Vasemmistoliitto kyseenalaistaa osinkoveropäätöksen 27.3.2013. Viitattu 27.3.2013.
  32. STT: Arhinmäki haluaa että osinkoverotuksen porsaanreiät tukitaan Turun Sanomat verkkolehti. 27.3.2013. Viitattu 27.3.2013.
  33. YLE Uutiset: Hallituksen veroratkaisuille kritiikkiä – laskelmat täysin hihasta tempaistut 22.3.2013. Viitattu 27.3.2013.
  34. Sipilä: Veromalliin jäi runsaasti porsaanreikiä (verkkoversio) Suomenmaa. 6.5.2013. Viitattu 5.5.2013.
  35. Pentti Manninen: YLE: Sipilä ja Arhinmäki kehuivat toisiaan (verkkoversio) Suomenmaa. 13.4.2013. Viitattu 5.5.2013.
  36. Arhinmäki: Vasemmisto ei olisi kestänyt jos osinkoveroa ei olisi muutettu YLE Uutiset. 13.4.2013. Viitattu 13.4.2013.
  37. Uuden hallituksen salkkujako Helsingin Sanomat. 17.6.2011. Sanoma News. Viitattu 20.6.2011.
  38. Perhe? Koulutus? Työkokemus? Tässä ovat uudet ministerimme 18.6.2011. MTV3. Viitattu 20.6.2011.
  39. Wallin luopuu puolueen puheenjohtajuudesta Yle Uutiset. 30.3.2012. Viitattu 2.5.2014.
  40. Haglundista puolustusministeri heinäkuun alussa Helsingin Sanomat. 12.6.2012. Viitattu 11.4.2014.
  41. Jan Vapaavuoresta uusi elinkeinoministeri 9.11.2012. Yle. Viitattu 11.4.2014.
  42. Vuorenrinne, Antti: Viitanen ja Huovinen uudet ministerit, Kiuru vaihtaa salkkua Demokraatti. 17.5.2013. Viitattu 11.4.2014.
  43. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hnro=532
  44. http://yle.fi/uutiset/ministeri_heidi_hautala_eroaa_tehtavastaan/6877239
  45. a b c Stenroos, Maria: Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät: SDP:lle kulttuuri, kokoomukselle liikenne YLE Uutiset. 31.3.2014. Viitattu 6.4.2014.
  46. a b Henna Virkkunen saa liikenneministerin tehtävät Ilta-sanomat. 1.4.2014. Viitattu 1.4.2014.
  47. a b c d Viitasesta kulttuuri- ja asuntoministeri, Kiurusta opetus- ja viestintäministeri, Huoviselle tasa-arvoasiat Ilta-sanomat. 3.4.2014. Viitattu 3.4.2014.
  48. Antti Rinne on SDP:n uusi puheenjohtaja 9.5.2014. Yle. Viitattu 9.5.2014.
  49. Kerola, Päivi: Antti Rinne aloitti uutena valtiovarainministerinä – "Tärkeintä on työpaikkojen luominen" Yle Uutiset. 6.6.2014. Viitattu 6.6.2014.
  50. Katainen ei jatka puheenjohtajana, pääministeri vaihtuu kesäkuussa 5.4.2014. Yle. Viitattu 5.4.2014.
  51. Suomen europarlamenttivaalit 2014 11.4.2014. Yle. Viitattu 11.4.2014.
  52. Tällaisia ovat suomalaisten valitsemat mepit MTV.fi. 25.5.2014. MTV Internet. Viitattu 26.5.2014.
  53. Uusivaara, Terhi: Alexander Stubbista tulee Suomen pääministeri 14.6.2014. Yle. Viitattu 17.6.2014.
  54. Jyrki-boy nousi, Katainen lähti. Ilta-Sanomat, 12.4.2014.
  55. Yrttiaho: Työ vaalilupausten puolesta jatkuu Yle. 30.6.2011. Viitattu 10.7.2011.
  56. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/timo-soini-islle-suomelle-hyytelohallitus/art-1288396320019.html
  57. Timo Soini:Hallitusohjelma on sillisalaatti YLE. 17.6.2011. Viitattu 10.7.2011.
  58. Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat Eduskunta Viitattu = 21.6.2014.
  59. http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/09/keskusta_jattaa_tanaan_valikysymyksen_lahipalveluista_2874312.html?origin=rss
  60. Eurokriisiä koskeva välikysymys käsittelyyn 13.12.2011. MTV3. Viitattu 4.1.2012.
  61. Sutinen, Teija: Keskusta jättää kunnista välikysymyksen Helsingin sanomat. 9.2.2012. Viitattu 16.3.2012.
  62. Sutinen, Teija: Keskusta jättää välikysymyksen kotihoidontuesta Helsingin sanomat. 8.3.2012. Viitattu 16.3.2012.
  63. Oppositiolta välikysymys Suomen vastuiden kasvattamisesta 13.4.2012. Eduskunta. Viitattu 13.4.2012.
  64. Perussuomalaisilta välikysymys EU-kokousvalmistelusta Helsingin sanomat. 7.6.2012. Viitattu 9.6.2012.
  65. Hallitus vastasi opposition yhteiseen kysymykseen asuntopolitiikasta Eduskunnan julkaisutyökalu. 20.3.2013. Viitattu 24.3.2013.
  66. Sutinen, Teija: Oppositio: Kotihoidon tuen muutos suosii hyvätuloisia Helsingin Sanomat. 25.9.2013. Viitattu 23.2.2014.
  67. Oppositiolta välikysymys: Ajaako hallitus pakkoliitoksia? MTV3 Uutiset. 11.2.2014. Viitattu 23.2.2014.
  68. Keskusta mukana välikysymyksessä lapsilisistä 3.4.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 3.4.2014.


Edeltäjä:
Kiviniemen hallitus
Suomen valtioneuvosto
22. kesäkuuta 2011- 24. kesäkuuta 2014
Seuraaja:
Stubbin hallitus
Flag of Finland (state).svg