Päivi Räsänen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Päivi Räsänen
Päivi Räsänen.jpg
Suomen sisäministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–24.6.2014
Stubbin hallitus
24.6.2014–
Edeltäjä Anne Holmlund
Kansanedustaja
24.3.1995–
Ryhmä/puolue Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 19. joulukuuta 1959 (ikä 54)
Sonkajärvi
Puolue Kristillisdemokraatit
Puoliso Niilo Räsänen
(1985–)
Koulutus Lääketieteen lisensiaatti (1984)
Ammatti Lääkäri
Uskonto Suomen evankelis-luterilainen kirkko[1]

Päivi Maria Räsänen (o.s. Kuvaja; s. 19. joulukuuta 1959 Sonkajärvi) on suomalainen poliitikko, lääkäri ja kirjailija. Hän on ollut Hämeen vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 1995, Suomen kristillisdemokraattien puheenjohtaja vuodesta 2004 ja sisäministeri vuodesta 2011. Riihimäen kaupunginvaltuutettu Räsänen on ollut vuodesta 1993.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Etelä-Karjalassa, Joutsenon Konnunsuolla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi kuudella laudaturilla.[2] Vuonna 1984 Räsänen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja työskenteli Riihimäen aluesairaalan sisätautien osaston lääkärinä vuosina 1985–1988, yksityislääkärinä 1988–1992 sekä valtion työterveyslääkärinä 1992–1995.[3]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen lähti 1991 ensimmäisiin vaaleihinsa puolueeseen sitoutumattomana ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi. Vuonna 1993 hänet valittiin Riihimäen kaupunginvaltuustoon ja vuonna 1995 eduskuntaan.[3] Vuonna 2003 Räsänen valittiin eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi ja 2004 puolueen puheenjohtajaksi.[4] Kesäkuussa 2011 hänestä tuli Kataisen hallituksen sisäasiainministeri.[5]

Räsäsen läheinen liittolainen on Sari Essayah.[6] Kun Essayah putosi eduskunnasta vuonna 2007, Räsänen palkkasi hänet puoluesihteeriksi Annika Kokon tilalle.[6] Kokko erosi kristillisdemokraateista heinäkuussa 2007.[7][8]

Päivi Räsäsen jyrkät kannat muun muassa homoihin, naispappeuteen ja abortteihin saivat keskeiset puolueen kansanedustajat jäyttäytymään pois eduskunnasta vuoden 2011 vaalien alla. Edellinen puheenjohtaja Bjarne Kallis perusteli luopumistaan sillä, että provosoituminen homojen parisuhteista ym. on vienyt huomion tärkeämmiltä asioilta. Kansanedustaja Kari Kärkkäisen argumentit olivat vastaavat.[9]

Räsänen sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 6 995 ääntä.[10] Räsäsen kampanjakulut olivat ennakkoilmoituksen tehneistä eduskuntapuolueiden puheenjohtajista toiseksi pienimmät, 18 053 euroa, joista hänen omia varojaan oli 5 011 euroa. Yksityishenkilöiltä saatua tukea oli yhteensä 2 800 euroa, yrityksiltä 2 389 euroa ja puolueyhdistyksiltä yhteensä 2 700 euroa. Puolue tuki puheenjohtajaansa 5 153 euroa.[11]

Warkauden lehti otsikoi "Räsänen karkottaa äänestäjät" kertoen Varkauden puolueosaston haluavan ottaa etäisyyttä emäpuolueen vanhoillisiin linjauksiin ja puolueen Pohjois-Savon piirihallituksen jäsen Jarmo Ihalaisen valittelevan puolueen surkeaa äänisaalista kevään 2011 vaaleissa. [12]

Räsänen oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa mutta kristillisdemokraatit eivät saaneet yhtään paikkaa parlamenttiin.

Tehtävät eduskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
1992 Riihimäen kaupunki Valittu
1996 Riihimäen kaupunki 514 4 % Valittu
2000 Riihimäen kaupunki 980 9,6 % Valittu
2004 Riihimäen kaupunki 711 6,5 % Valittu
2008 Riihimäen kaupunki 636 5,2 % Valittu
2012 Riihimäen kaupunki 473 3,8 % Valittu
   
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1991 Hämeen läänin eteläinen
vaalipiiri
Ei valittu
1995 Hämeen läänin eteläinen
vaalipiiri
5 974 Valittu
1999 Hämeen vaalipiiri 11 407 Valittu
2003 Hämeen vaalipiiri 8 976 Valittu
2007 Hämeen vaalipiiri 8 053 Valittu
2011 Hämeen vaalipiiri 6 995 Valittu

Poliittisia kantoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen on eduskuntatyössä profiloitunut erityisesti terveydenhuollon ja perhepolitiikan kysymyksiin.[13]

Abortti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen väitti Paavalin synodin kirkkopäivillä vuonna 2008, että vaikka jo 1950-luvulla laillistettiin abortti mm. raiskaus- ja insestitapauksissa ja sittemmin yleisemmin, Raamattu antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa, koska Jeesuksen ihmisyyden sanottiin alkaneen jo Marian raskaudesta. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä. [14]

Vuonna 1989 Räsänen oli yhdessä miehensä Niilon, lääkäri Pekka Reinikaisen, Leif Nummelan sekä Nigel Cameronin kanssa kirjoittamassa kirjaa nimeltä Uuden lääketieteen uhrit, jossa hän käsittelee aborttia, ihmisarvoa, koeputkilapsia ja vammaisuutta. Räsäsen mukaan raskaudenkeskeytys on aina eettinen ongelma, sillä siinä lopetetaan jo alkanut ihmiselämä. Myöhäisiin keskeytyksiin liittyy lisäksi yhdenvertaisuus- ja perusoikeusongelmia, sillä niissä vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan. Suomessa on laillista suorittaa abortti ennen 12. raskausviikkoa ja TEO:n luvalla sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella suoritettua raskaudenkeskeytystä ennen 20. raskausviikkoa. Räsänen on tehnyt useita lakialoitteita, joissa hän on vaatinut hallitusta kumoamaan aborttilaista pykälä, jolla sallitaan vammaisuutta epäiltäessä myöhäiset raskaudenkeskeytykset.[15]

Elinsiirrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen teki vuonna 2009 lakialoitteen, jonka tavoitteena oli lisätä elinsiirtojen määrää. Aloitteessa esitetään luovuttavaksi lähiomaisten ja muiden läheisten veto-oikeudesta eli mahdollisuudesta vastustaa luovutusta, mikä nopeuttaisi elinsiirtotoimintaa.[16] Hallitus antoi asiasta oman esityksen, ja lakiin kirjattiin vastaavan sisältöinen muutos.[17][18]

Naiseus ja feminismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen pitää suurena harhana "feminististä kapinakulttuuria", jossa sukupuolten tasa-arvo hänen mukaansa vääristyy samanlaisuuden vaatimukseksi. Räsänen väittää, että tämä tuo nykynaisen elämään tuskaa ja tuhoa yhtä lailla kuin naisen ihmisarvon loukkaukset. Hänen mielestään kirkon kannattaisi muistuttaa, että luomisjärjestyksen seurauksena miehellä ja vaimolla on erilainen (ei eriarvoinen) asema avioliitossa.[19][20]

Avosuhteet ja avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsäsen pohjaa perhearvoja koskevat mielipiteensä osin Lutherin teksteihin. Hänen mukaansa avosuhteet ovat huono pohja avioliitolle, koska niissä ei synny sitoumusta suhteen pysyvyydelle. Räsänen kannustaa seurakuntia opettamaan nuorille seksuaalivalistusta, jotka pohjautuisivat "Raamatun koeteltuihin perhe- ja seksuaaliarvoihin". Räsänen toivoo, että nuori saisi edes kerran kuulla aikuisen perustellusti kertovan, miksi seksi kannattaa säästää avioliittoon.[19]

Homoseksuaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsäsen mielestä heteroseksuaalinen aviosuhde sisältää sukupuolisuuden rikkauden ja ytimen: miehen ja naisen erilaisuudesta nousevan jännitteen sekä periaatteellisen mahdollisuuden yhteisiin lapsiin. Homoseksuaalisesta suhteesta ja muista "seksuaalisista poikkeavuuksista" nämä hänen mukaansa puuttuvat. Virallisen homoliittoinstituution perustaminen ei ole Räsäsen mielestä vain pienen marginaaliryhmän asia, vaan koskettaa syvästi koko yhteiskuntaa.[19] Räsänen on kirjoittanut Luther-säätiölle homoseksuaalisuutta koskevan pamfletin,[21][22] jossa hänen kantansa on selkeämmin esitetty. Kirjoitus on luettavissa Luther-säätiön nettisivuilla[23].

Räsänen on vastustanut äänestyksissä samaa sukupuolta olevien parien adoptiomahdollisuutta[24] sekä hedelmöityshoito-asetusta ja edustaa siinä eduskunnan tiukinta linjaa.[25]

Vuonna 2010 Räsänen puolusti miehen ja naisen välistä avioliittomallia YLE:n lähettämässä A2 Teema Homoilta-keskusteluohjelmassa. Homoiltaa[26] seurasi eroaalto kirkosta.[27] Räsänen ei ollut ohjelmassa mukana luterilaisen kirkon virallisena edustajana vaan yksityishenkilönä.[28] Kristillisdemokraatit ovat julkisesti tukeneet puheenjohtajaansa.[29][30]

Homoillan aikana ja sen jälkeen luterilaisesta kirkosta erosi merkittävä määrä jäseniä.[31][32] Kirkosta eroamisten ohella Suomen Kristillisdemokraattien kerrottiin saaneen Homoillan jälkeen yli tuhat uutta jäsentä.[33]

Seta ilmaisi Kataisen hallituksen muodostuttua epäilevänsä Räsäsen kykeneväisyyttä toimia sisäministerinä.[34][35] Vuonna 2010 Jyväskylän Seta uhkasi nostaa oikeusjutun kolumnista, jossa Pride-kulkuetta arvosteltiin "provokaatioksi". Räsänen syytti Setaa sananvapauden vaarantamisesta.[36][37][38][39][40]

Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen ministeriksi nousemistaan Räsänen kritisoi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa epäonnistuneeksi. Vuonna 2010 Räsänen sanoi, että Suomen tulisi valita tarkemmin ne pakolaiset, joita maahan otetaan ja etsiä ryhmiä, joiden integroituminen kulttuurisesti ja uskonnollisesti on helpompaa, esimerkiksi vainottuja kristittyjä.[41][42] Maahanmuuttoasioista vastaavana sisäministerinä Räsänen on kuitenkin vaatinut Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Räsänen haluaisi ottaa lisää pakolaisia etenkin Syyriasta.[43]

Poliittiset virkanimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 (STT 20.2.2010) Räsänen ilmoitti yksiselitteisesti vastustavansa poliittisia virkanimityksiä. Räsästä kuitenkin syytettiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän syyskuussa 2012 nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi Päivi Nergin, joka oli ollut kristillisdemokraattien jäsen, ja samaa virkaa haki joidenkin mielestä viisi huomattavasti kokeneempaa henkilöä.[44] Räsänen kiisti syytökset.[45]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räsänen on naimisissa teologian tohtori Niilo Räsäsen kanssa. Heillä on viisi lasta. Lapsista Saara oli mukana politiikassa Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä.[46][47]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Simula, Matti: ”Uskossaan ehdottomat” – näin kristillisdemokraatit vastasivat SK:n kyselyssä Suomen Kuvalehti. 19.8.2011. Viitattu 15.12.2011.
  2. "Etsin vankilasta seikkailua" Iltalehti. 18.8.2008. Viitattu 5.4.2012.
  3. a b Päivi Räsänen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Päivi Räsäsen hurja muodonmuutos Ilta-sanomat. 26.3.2011. Viitattu 5.4.2012.
  5. Laitinen, Joonas: Kristillisten Päivi Räsänen ottaa vastuun maahanmuuttoasioista Helsingin sanomat. 18.6.2011. Viitattu 5.4.2012.
  6. a b "Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8
  7. Hara, Margit: Tulevaisuususko houkutti Annika Kokon kokoomukseen Nykypäivä. 10.8.2007.
  8. Simula, Matti & Ervasti, Pekka & Lappalainen, Tuomo: Goljatia vastaan. Suomen kuvalehti, 13.1.2012, nro 2, s. 45. Ehdokas Sari Essayah, tähtäättekö todellisuudessa seuraaviin eduskuntavaaleihin? Viitattu 20.1.2012.
  9. Päivin piinaviikot: suosio sataa perussuomalaisten laariin, toimittaja Leena Sharma, SuomenKuvalehti.fi 24.2.2011
  10. Hämeen vaalipiiri - Tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2011 Vaalikone.fi. Helsingin Sanomat.
  11. Anni Sinnemäeltä jättisijoitus vaalikassaan: Yli 40 000 euroa omasta pussista Iltalehti. 15.4.2011. Viitattu 15.4.2011.
  12. Räsänen karkottaa äänestäjät, Warkaudenlehti.fi 19.4.2011
  13. Riitta Talasniemi / A4 Media Oy: Torikahvilla Päivi Räsänen 12.7.2002. Plaza.fi/ellit. Viitattu 2.11.2010.
  14. Gladiolus, kansanedustaja Päivi Räsänen, esitelmä Paavalin synodin kirkkopäivillä palmusunnuntaina 2008.
  15. Päivi Räsänen: Abortoitu vaikeroi tunteja Iltalehti. 30.4.2010. Viitattu 1.11.2010.
  16. Vierula, Hertta: Elinsiirtolakiin kaivataan täsmennystä Lääkärilehti. 31.8.2009. Viitattu 2.11.2011.
  17. Krister Höckerstedt ja Terhi Hermanson: Lakiehdotuksilla pyritään lisäämään elinsiirtoja. Duodecim, {{{Vuosi}}}, 2010;126(9):. vsk, nro 126(9):, s. 993-5.
  18. Elinsiirtoja voi tehdä nyt aiempaa helpommin Helsingin Sanomat. 1.8.2010. Hs.fi. Viitattu 2.11.2010.
  19. a b c Hellstrand, Kurt: Yhteiskunnan ja kirkon perhe- ja avioliittopolitiikka (Räsäsen puhe Tunnustuspäivillä) 3.11.2000. Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 1.11.2010.
  20. Huttunen, Juhani: Naispappeuden vastustajien kootut herjaukset Kirkko & kaupunki. 9.9.2008. Viitattu 1.11.2010.
  21. Päivi Räsäsen vaiettu yhteys ääriliikkeeseen - "homous on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö" Ilta-Sanomat. 19.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
  22. IS: Räsänen kirjoitti homovastaisen pamfletin Luther-säätiölle Helsingin Sanomat. 19.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
  23. #29: Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi Viitattu 23.6.2011.
  24. Homoparien adoptiolaki: He äänestivät vastaan Iltalehti. 15.5.2009. Viitattu 1.11.2010.
  25. Astikainen, Arto: Hedelmöityshoidot sallitaan jatkossakin myös naispareille Helsingin Sanomat. 13.10.2006. Viitattu 1.11.2010.
  26. A2 Teema: Homoilta (tallenne) Yle Areena. 12.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
  27. Räsänen: Todellinen hajaannus kirkossa ehkä vasta edessä Yle uutiset. 18.10.2010. Viitattu 18.10.2010.
  28. Nelonen: Arkkipiispa sanoutuu irti homovastaisuudesta MTV3.fi uutiset. 17.10. 2010. Viitattu 18.10.2010.
  29. STT: Kristillisdemokraatit tukevat Päivi Räsästä homoasiassa Kaleva. 19.10.2010. Kaleva.fi. Viitattu 2.11.2010.
  30. Pirjo Rautio: Kallis puolustaa Räsästä Pohjalainen. 19.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
  31. Piispat: Kirkon selkeytettävä homolinjaansa Yle uutiset. 18.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
  32. Kuukausittaiset eromäärät 2007-2010 19.10.2010. Eroakirkosta.fi. Viitattu 1.11.2010.
  33. Aamulehti: Nettisivujen kävijämäärä kasvoi 400 prosenttia - Kristillisten kasvu vaan jatkuu 27.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
  34. Seta pöyristyi Päivi Räsäsen kommenteista Helsingin Sanomat. 18.6.2011.
  35. Seta epäilee Päivi Räsäsen sopivuutta sisäministerin tehtävään Ilta-Sanomat. 18.06.2011.
  36. Päivi Räsänen: Setan uhkaus oli pöyristyttävä Keskisuomalainen. 16.7.2010.
  37. Sananvapauskortin käyttö on helppoa 18.7.2010. Helsingin Sanomat.
  38. (alkuperäinen kirjoitus) Räsänen, Päivi: Sananvapaus uhattuna 27.07.2010. Suomen Kristillisdemokraatit. Viitattu 31.7.2011.
  39. Sukupuolineutraali avioliitto voi tulla Suomeen vuonna 2012 02.07.2010. YLE.
  40. Kokoomus liputtaa homoadoption puolesta 06.07.2008. Suomen Kristillisdemokraatit.
  41. Maahanmuuttopolitiikka epäonnistunut Iltalehti. 3.4.2010. Iltalehti.fi. Viitattu 29.11.2010.
  42. Manner, Maria: Konservatiivien kuningatar Ylioppilaslehti. 29.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
  43. Toivonen, Terhi: Sisäministeri Räsänen ottaisi Suomeen 300 kiintiöpakolaista lisää ensi vuonna Yle. 9.7.2014. Viitattu 9.7.2014.
  44. Räsäsen suojatin hämmentävä nimitysperustelu: "Laaja-alaisin, syvällisin, paras kaikista" Talouselämä. 5.9.2012. Viitattu 4.11.2012.
  45. Räsänen kiisti virkanimityksensä poliittisuuden Verkkouutiset. 6.9.2012. Viitattu 4.11.2012.
  46. Pantsu, Pekka: Päivi Räsäsen tytär läpi lukiolaisten äänillä Riihimäellä 26.10.2008. Ilta-Sanomat. Viitattu 2.4.2010.
  47. Lehtniemi, Ninni: Pyhän cheerleader Ylioppilaslehti. 11.12.2009. Viitattu 3.6.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Päivi Räsänen -sitaatteja.
Edeltäjä:
Anne Holmlund
Suomen sisäasiainministeri
2011
Seuraaja:
-
Edeltäjä:
Bjarne Kallis
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
2004–
Seuraaja:
-