Jan Vapaavuori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jan Vapaavuori
Jan Vapaavuori.jpg
Jan Vapaavuori lokakuussa 2008.
Suomen asuntoministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Anneli Taina
Seuraaja Krista Kiuru
Suomen elinkeinoministeri
Kataisen hallitus
16.11.2012–
Edeltäjä Jyri Häkämies
Kansanedustaja
19.3.2003–
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 3. huhtikuuta 1965 (ikä 49)
Helsinki
Puolue Kansallinen Kokoomus
Puoliso Outi Vapaavuori (2005–)

Jan Pellervo Vapaavuori (s. 3. huhtikuuta 1965 Helsinki) on kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2003 ja Kataisen hallituksen elinkeinoministeri marraskuusta 2012.[1]

Vuosina 2007–2011 Vapaavuori toimi asuntoministerinä Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa sekä ministerinä ulkoasiainministeriössä (virkanimeltään pohjoismainen yhteistyöministeri).

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaavuori oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston jäsen vuosina 1987–1991 ja Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksen vastaava puheenjohtaja 1990–1995. Hän oli Kansainvälisen talousoikeuden instituutin tutkija 1991–1992.[2]

Kunnallispolitiikassa Vapaavuori on vaikuttanut vuodesta 1996, jolloin hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon. Vuosina 1997–2000 hän toimi liikuntalautakunnan puheenjohtajana ja vuoden 2001 alusta kaupunginhallituksen jäsenenä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Vapaavuori toimi 2005–2007.

Vapaavuori aloitti vuonna 1999 ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin erityisavustajana, mutta siirtyi kesken vaalikauden maaliskuussa 2001 urheilumarkkinointiyhtiö Track & Field Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän on toiminut myös Sauli Niinistön ja Pertti Salolaisen erityisavustajana.[3][4][5]

Kansanedustaja ja ministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaavuori valittiin eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä vuoden 2003 vaaleissa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi hän nousi vuonna 2006 ja jo seuraavana vuonna ministeriksi. Vuoden 2007 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan Vapaavuori oli vuonna 2007 valituista kansanedustajista mielipiteiltään oikeistolaisin.[6]

Tultuaan kaavoituksesta vastaavaksi ministeriksi Vapaavuori painotti ympäristöasioita ja vastusti muun muassa Vihtiin suunniteltua suurta automarketkeskittymää. Hän sanoi pitävänsä kiinni oikeistolaisesta linjastaan ja hakevansa kustannustehokkaita ratkaisuja.[7] Vapaavuori vaati muun muassa yhdenmukaisia määritelmiä energiatehokkaille taloille. Hänen mukaansa kuluttajasuojan kannalta olisi perusteltua, että ala sopisi yksiselitteiset ja helposti ymmärrettävät termit, jotka auttaisivat myös tavallista rakentajaa valintojen teossa.[8] Helsingissä Vapaavuori kannatti uusien kerrostaloasuntojen 75 keskiarvoneliömetrin rakennusmääräyksen poistamista, koska se johti asuntojen liian vähäiseen rakennetamiseen ja hintojen nousemiseen, mikä koski erityisesti vuokra-asujia, jotka tyypillisesti etsivät alle 75 neliömetrin asuntoa.[9]

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Vapaavuori valittiin Pekka Ravin seuraajaksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[10] Marraskuussa 2012 Vapaavuori siirtyi Kataisen hallituksen elinkeinoministeriksi edeltäjänsä Jyri Häkämiehen tultua valituksi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi.[11][12]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2003 Helsingin vaalipiiri 4 657 Valittu [13]
2007 Helsingin vaalipiiri 9 091 Valittu [13]
2011 Helsingin vaalipiiri 11 203 Valittu [13]
   
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
1996 Helsingin kaupunki 1 107 Valittu [13]
2000 Helsingin kaupunki 1 281 Valittu [13]
2004 Helsingin kaupunki 2 519 Valittu [13]
2008 Helsingin kaupunki 7 642 Valittu [13]
2012 Helsingin kaupunki 7 894 Valittu [13]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistolassa lapsuutensa asunut Vapaavuori kirjoitti ylioppilaaksi yleisarvosanalla laudatur Tapulikaupungissa sijaitsevasta Pohjois-Helsingin lukiosta vuonna 1984 ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni. Vapaavuori on naimisissa eläinlääketieteen tohtori Outi Vapaavuoren kanssa. Hän on juossut useita maratoneja, on eduskunnan moninkertainen golfmestari ja harrastaa kaikenlaista liikuntaa.

Vapaavuori tuomittiin 17-vuotiaana pahoinpitelystä kuukaudeksi ja 15 päiväksi ehdolliseen vankeuteen vuonna 1982. Vuonna 1984 Vapaavuori tuomittiin sakkoihin osallisuudesta varkauteen. Vuonna 2001 Vapaavuori tuomittiin rattijuopumuksesta 11 430 markan sakkoihin ja ajokieltoon.[14][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jan Vapaavuori Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.4.2014
  2. Curriculum vitae vapaavuori.net. Viitattu 5.4.2014.
  3. Nummikoski Niinistön erityisavustajaksi Helsingin Sanomat. 24.4.1999. Viitattu 18.4.2014.
  4. Vapaavuori siirtyy SUL:n firmaan Helsingin Sanomat. 7.2.2001. Viitattu 18.4.2014.
  5. Vaalit 2003 – Jan Vapaavuori, 37, oikeustieteen... Helsingin Sanomat. 17.3.2007. Viitattu 18.4.2014.
  6. Yllättävä tutkimustulos: Juha Mieto Päivi Lipposta vasemmistolaisempi Iltalehti.fi. 30.1.2009. Viitattu 5.4.2014.
  7. Huhtanen, Jarmo: Ministeriys muutti oikeiston kellokasta Helsingin Sanomat. 2.5.2008. Viitattu 5.4.2014.
  8. Asuntoministeri Jan Vapaavuori: Rakennusalan sovittava yhdenmukaiset määritelmät energiatehokkaille taloille (Internet Archive) 24.9.2008. Ympäristöministeriö. Viitattu 5.4.2014.
  9. Savolainen, Jaana: Asuntoministeri Vapaavuori moittii Helsingin asuntomääräyksiä (Internet Archive) Helsingin Sanomat. 14.12.2007. Viitattu 5.4.2014.
  10. Vapaavuoresta kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Helsingin Sanomat. 21.6.2011. Viitattu 21.6.2011.
  11. Blencowe, Annette: Jan Vapaavuoresta uusi elinkeinoministeri Yle Uutiset. 9.11.2012. Viitattu 9.11.2012.
  12. Vapaavuoren ministerinimitykselle sinetti MTV3.fi. 16.11.2012. Viitattu 16.11.2012.
  13. a b c d e f g h Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit)
  14. Larros, Heini: Jan Vapaavuori – Rötösherra City-lehti. 18.8.2006. Viitattu 5.4.2014.
  15. Sirén, Juhani: Mistä on kansanedustajat tehty? City-lehti. 3.1.2003. Viitattu 5.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Anneli Taina
Asuntoministeri
2007–2011
Seuraaja:
Krista Kiuru