Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Studentkåren vid Helsingfors universitet
Hyy logo.jpg
   
Perustettu 1868
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Anu Aarnio[1]
Hallituksen puheenjohtaja Anna-Maija Riekkinen[2]
Hallituksen varapuheenjohtaja Iiris Niinikoski[2]
Pääsihteeri Katri Korolainen[3]
Osoite Mannerheimintie 5 A, 2. krs.
00100 Helsinki
Kotisivut http://hyy.helsinki.fi/
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto
Puheenjohtaja Anu Aarnio
1.varapuheenjohtaja Ville Ylikahri
2.varapuheenjohtaja Sami Heistaro
Edustajia 60
HYYn edustajisto 2012-14.png
Puolueet

     Sitoutumaton vasemmisto [7]
     Sosialidemokraattiset opiskelijat (OSY) [2]
     HYY:n Vihreät [7]
     Osakuntien edustajistoryhmä [9]
     Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset (HYAL) [21]
     Svenska Nationer och Ämnesföreningar (SNÄf) [2]
     HELP [8]
     Oikea edustajistoryhmä [4]


Kotisivut

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY, ruots. Studentkåren vid Helsingfors universitet, HUS) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on noin 30 000 jäsentä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha ylioppilastalo Helsingin ydinkeskustassa.

Ylioppilaskunta syntyi alkuaan osakuntien yhteistyöelimeksi. Se perustettiin virallisesti vuonna 1868, kun keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset. Silloisessa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Ylioppilaskunnan vuosipäivää vietetään Vanhan ylioppilastalon vihkiäispäivän muistoksi 26. marraskuuta. Yhteisön alkuperäinen nimi oli Suomen ylioppilaskunta, mikä muutettiin vuonna 1928, muotoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kun Suomeen oli jo perustettu myös muita monialaisia yliopistoja.

Ylioppilaiden (todellisen tai pelätyn) alkoholinkäytön ja rettelöinnin tähden ylioppilaskunnalle myytiin tontti silloisen Helsingin kaupunkikeskustan eli Senaatintorin ympäristön ulkopuolelta, Espoon tullinpuomin vierestä. Tälle Heikinkadun (nykyinen Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 1870 nykyinen Vanha ylioppilastalo, jonka rakentamiseen käytetyt varat hankittiin osaksi kansalaiskeräyksellä ja suurelta osin pitkäaikaisina lainoina. Viereen valmistui vuonna 1910 Osakuntatalo. Myöhemmin rakennuksesta alettiin käyttää nimeä Uusi ylioppilastalo.

Toisen maailmansodan jälkeen suuri rakennushanke oli vuosina 19471952 Etu-Töölöön rakennettu Domus Academican opiskelija-asuntola. Samoihin aikoihin rakennettiin lisäksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon viereen, Kaivokadun puolelle ylioppilaskunnan omistama, liiketiloiksi vuokrattu Kaivotalo, joka myöhemmin, 1980-luvun alussa laajennettiin nykyiseksi Kaivopihan liikekeskukseksi.

Ylioppilaskunnan keskeinen toimintamuoto oli myös oma kirjasto, joka oli perustettu jo vuonna 1858 yhdistämällä osakuntien kirjakokoelmat. Tämä Almänna studentbibliotek eli nykyinen Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto toimi HYYn kirjastona vuoteen 1974, jolloin sen hallinta siirtyi yliopistolle. Ylioppilaskunnan oma lehti Ylioppilaslehti alkoi ilmestyä 1913. Vuonna 1953 ylioppilaskunta alkoi perustaa opiskelijaruokaloita, joista kehittyi nykyinen UniCafe -ketju.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HYY on yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Tämä johtuu siitä, että kaupungin sille aikanaan "keskustan ulkopuolelta" myymät alueet sijaitsevat nyt aivan Helsingin liikekeskustassa ja kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin. Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa HYY Yhtymän kautta. Kiinteistötaloutensa kautta ylioppilaskunta omistaa Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset. HYY Yhtymän markkina-arvo oli syksyllä 2007 lähes 200 miljoonaa euroa.[4]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYYn jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaellen ”HYYn hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYYn puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan.”[5]

Kulttuuritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin alalla HYYn ehkä tunnetuin edustaja on Ylioppilaskunnan Laulajat.[6]

Ylioppilasteatteri toimii Vanhan ylioppilastalon tiloissa.[7]

Vanhan ylioppilastalon taidekokoelma käsittää muun muassa kansallisromantiikan ajan teoksia.[8]

Juhlapäivät, tunnukset ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on kaksi vuosittaista juhlapäivää. Ylioppilaskunnan vuosijuhlapäivä on 26. marraskuuta Vanhan ylioppilastalon vihkimispäivän mukaan. Floran päivää vietetään vuosittain 13. toukokuuta Maamme-laulun ensiesityksen kunniaksi. Floran päivän juhla järjestetään Kumtähden kentällä Kumpulassa, jossa ylioppilaat esittivät Maamme-laulun ensimmäisen kerran 13. toukokuuta 1848.

Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien osakuntien sekä noin 250 muun opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.

Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toiminnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkkiä on jaettu vuodesta 1948 alkaen, ja sen ovat saaneet kaikki tuona aikana elossa olleet tasavallan presidentit sekä useat huomattavat yliopistomiehet, poliitikot ja taiteilijat. Saajien joukossa on myös kolme ulkomaalaista: pohjoismaisen hyvinvointivaltion isiin kuuluva ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä Gunnar Myrdal sekä kaksi ihmisoikeustaistelijaa, Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela ja Tšekkoslovakian presidentti Václav Havel.

Merkin saaja Toimiala Myöntämisvuosi
Kaarlo Juho Ståhlberg tasavallan presidentti 1948
Juho Kusti Paasikivi tasavallan presidentti 1948
Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen marsalkka, tasavallan presidentti 1950
Antti Tulenheimo Helsingin yliopiston kansleri 1951
Risto Ryti tasavallan presidentti 1952
Jean Sibelius säveltäjä 1955
Edwin Linkomies Helsingin yliopiston rehtori 1961
Urho Kekkonen tasavallan presidentti 1964
Alvar Aalto arkkitehti 1966
Gunnar Myrdal ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä 1968
Ahti Karjalainen ministeri 1973
Georg Henrik von Wright filosofi 1978
Arvo Ylppö arkkiatri 1978
Mikko Juva arkkipiispa, Helsingin yliopiston kansleri 1981
Väinö Linna kirjailija 1981
Mauno Koivisto tasavallan presidentti 1981
Tove Jansson kirjailija 1986
Nelson Mandela Etelä-Afrikan presidentti 1988
Václav Havel Tšekkoslovakian presidentti 1990
Nils Oker-Blom Helsingin yliopiston kansleri 1993
Väinö Valve jääkärikenraali 1993
Johannes Virolainen valtioneuvos 1994
Martti Ahtisaari tasavallan presidentti 1998
Risto Ihamuotila Helsingin yliopiston kansleri 1999
Matti Klinge historian professori 2001
Tapio Kiiskinen kauppaneuvos 2002
Tarja Halonen tasavallan presidentti 2003
Elisabeth Rehn ministeri 2007
Kari Raivio Helsingin yliopiston kansleri 2011

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.