Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Wikipedia

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on noin 30 000 jäsentä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Talous 3 Hallinto 4 Kulttuuritoiminta 5 Juhlapäivät, tunnukset ja kunnianosoitukset 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ylioppilaskunta syntyi alkuaan osakuntien yhteistyöelimeksi. Se perustettiin virallisesti vuonna 1868, kun keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset. Silloisessa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Ylioppilaskunnan vuosipäivää vietetään Vanhan ylioppilastalon vihkiäispäivän muistoksi 26. marraskuuta. Yhteisön alkuperäinen nimi oli Suomen ylioppilaskunta, mikä muutettiin vuonna 1928, muotoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kun maahamme oli jo perustettu myös muita monialaisia yliopistoja.

Ylioppilaiden (todellisen tai pelätyn) alkoholinkäytön ja rettelöinnin tähden ylioppilaskunnalle myytiin tontti silloisen Helsingin kaupunkikeskustan eli Senaatintorin ympäristön ulkopuolelta, Espoon tullinpuomin vierestä. Tälle Heikinkadun (nykyinen Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 1870 nykyinen Vanha ylioppilastalo, jonka rakentamiseen käytetyt varat hankittiin osaksi kansalaiskeräyksellä ja suurelta osin pitkäaikaisina lainoina. Viereen valmistui vuonna 1910 Osakuntatalo. Myöhemmin rakennuksesta alettiin käyttää nimeä Uusi ylioppilastalo.

Toisen maailmansodan jälkeen suuri rakennushanke oli vuosina 1947-1952 Etu-Töölöön rakennettu Domus Academican opiskelija-asuntola. Samoihin aikoihin rakennettiin lisäksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon viereen, Kaivokadun puolelle ylioppilaskunnan omistama, liiketiloiksi vuokrattu Kaivotalo, joka myöhemmin, 1980-luvun alussa laajennettiin nykyiseksi Kaivopihan liikekeskukseksi.

Ylioppilaskunnan keskeinen toimintamuoto oli myös oma kirjasto, joka oli perustettu jo vuonna 1858 yhdistämällä osakuntien kirjakokoelmat. Tämä Almänna studentbibliotek eli nykyinen Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto toimi HYYn kirjastona vuoteen 1974, jolloin sen hallinta siirtyi yliopistolle. Ylioppilaskunnan oma lehti Ylioppilaslehti alkoi ilmestyä 1913. Vuonna 1953 ylioppilaskunta alkoi perustaa opiskelijaruokaloita, joista kehittyi nykyinen UniCafe -ketju.

[muokkaa] Talous

HYY on yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Tämä johtuu siitä, että kaupungin sille aikanaan "keskustan ulkopuolelta" myymät alueet sijaitsevat nyt aivan Helsingin liikekeskustassa ja kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin. Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa HYY Yhtymän kautta. Kiinteistötaloutensa kautta ylioppilaskunta omistaa Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset. HYY Yhtymän markkina-arvo oli syksyllä 2007 lähes 200 miljoonaa euroa.^[1]

[muokkaa] Hallinto

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina avoimilla ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYYn jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaellen ”HYYn hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYYn puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan.”

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja on FM Walter Rydman, hallituksen puheenjohtaja fil. yo. Pasi Hario ja pääsihteeri HuK Katariina Styrman. Ylioppilaskunnan talousjohtajana ja HYY Yhtymän toimitusjohtajana toimii OTK Heikki Härö ja hallituksen puheenjohtajana teol. yo. Hannu-Matias Nurmi.

[muokkaa] Kulttuuritoiminta

Musiikin alalla HYYn ehkä tunnetuin edustaja on Ylioppilaskunnan Laulajat.

Ylioppilasteatteri toimii Vahnan ylioppilastalon tiloissa.

[muokkaa] Juhlapäivät, tunnukset ja kunnianosoitukset

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosittain vuosijuhlaansa 26.11. sekä toista virallista juhlapäiväänsä Floran päivää vuosittain 13.5. Maamme-laulun ensiesittämisen kunniaksi vuonna 1848, jolloin ylioppilaat esittivät sen Suomessa ensimmäisinä Kumtähden kentällä, nykyisessä Kumpulassa.

Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien osakuntien sekä noin 250 muun opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.

Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toiminnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkkiä on jaettu vuodesta 1948 alkaen, ja sen ovat saaneet kaikki tuona aikana elossa olleet tasavallan presidentit sekä useat huomattavat yliopistomiehet, poliitikot ja taiteilijat. Saajien joukossa on myös kolme ulkomaalaista: pohjoismaisen hyvinvointivaltion isiin kuuluva ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä Gunnar Myrdal sekä kaksi ihmisoikeustaistelijaa, Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela ja Tšekkoslovakian presidentti Václav Havel.

Merkin saaja	Toimiala	Myöntämisvuosi
Kaarlo Juho Ståhlberg	tasavallan presidentti	1948
Juho Kusti Paasikivi	tasavallan presidentti	1948
Carl Gustaf Emil Mannerheim	Suomen marsalkka, tasavallan presidentti	1950
Antti Tulenheimo	Helsingin yliopiston kansleri	1951
Risto Ryti	tasavallan presidentti	1952
Jean Sibelius	säveltäjä	1955
Edwin Linkomies	Helsingin yliopiston rehtori	1961
Urho Kekkonen	tasavallan presidentti	1964
Alvar Aalto	arkkitehti	1966
Gunnar Myrdal	ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä	1968
Ahti Karjalainen	ministeri	1973
Georg Henrik von Wright	filosofi	1978
Arvo Ylppö	arkkiatri	1978
Mikko Juva	arkkipiispa, Helsingin yliopiston kansleri	1981
Väinö Linna	kirjailija	1981
Mauno Koivisto	tasavallan presidentti	1981
Tove Jansson	kirjailija	1986
Nelson Mandela	Etelä-Afrikan presidentti	1988
Václav Havel	Tšekkoslovakian presidentti	1990
Nils Oker-Blom	Helsingin yliopiston kansleri	1993
Väinö Valve	jääkärikenraali	1993
Johannes Virolainen	valtioneuvos	1994
Martti Ahtisaari	tasavallan presidentti	1998
Risto Ihamuotila	Helsingin yliopiston kansleri	1999
Matti Klinge	historian professori	2001
Tapio Kiiskinen	kauppaneuvos	2002
Tarja Halonen	tasavallan presidentti	2003
Elisabeth Rehn	ministeri	2007

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Lappalainen, Elina & Valkonen, Noora: Puuhailusta miljoonabisneksiin. Keskisuomalainen, 29.8.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
• Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, HYY-yhtymä
• HYY:n järjestöjen nauhat