Laura Räty

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laura Räty
Laura Räty tammikuussa 2015.jpg
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty tammikuussa 2015
Suomen sosiaali- ja terveysministeri
Stubbin hallitus
24.6.2014–
Edeltäjä Paula Risikko
Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja
2011–
Edeltäjä Paula Kokkonen
Kevan hallituksen puheenjohtaja
2013–2014
Tiedot
Syntynyt 14. syyskuuta 1977 (ikä 37)
Äänekoski
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus lääkäri
Kotisivut http://www.lauraraty.fi
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty keskustelemassa helsinkiläisten kanssa helmikuussa 2015.

Laura Kaarina Räty (o.s. Ämmälä,[1] s. 14. syyskuuta 1977 Äänekoski[2]) on suomalainen kokoomusta edustava poliitikko. Hänet valittiin Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi kesäkuussa 2014.[3]

Ennen ministerinimitystä Räty toimi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana elokuusta 2011 lähtien Paula Kokkosen jäätyä eläkkeelle.[4] Hänet valittiin virkaan seitsemän vuoden määräajaksi kesäkuussa 2011.[5] Räty oli vuosina 2013–2014 myös Kevan hallituksen puheenjohtaja.[4]

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Räty on lääkäri. Hän aloitti lääketieteen opinnot vuonna 2000[6] ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi tammikuussa 2006[7]. Hän on ilmoittautunut Helsingin yliopistoon suorittamaan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäritutkintoa sekä väitöskirjaopiskelijaksi[4]. Suorittaessaan erikoislääkäritutkintoa hän oli anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin viransijaisena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Hyvinkään sairaalassa vuosina 2007–2011. Hän on työskennellyt myös yksityisenä yleislääkärinä Helsingin Töölön lääkärikeskus Mehiläisessä samoina vuosina.[4]

Ennen lääketieteen opintoja Räty opiskeli kolme vuotta valtiotieteitä ja kemiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1997–2000.[2]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskeluaikanaan Räty toimi neljä vuotta Kokoomusnuorten Helsingin piirin puheenjohtajana.[6] Kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2014 hän toimi kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hän seurasi tehtävässä Jukka Mäkelää ja hänen omaksi seuraajakseen valittiin Mari-Leena Talvitie.[8][9] Hän on myös Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen entinen jäsen. Hän aloitti kaupunginvaltuutettuna kunnallisvaalien 2004 jälkeen vuonna 2005.[4] Kaupunginhallituksen jäsenenä Räty toimi vuoden 2009 alusta.[10] Elokuussa 2009 hänet valittiin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen johtoon siirtyneen Risto Rautavan tilalle.[11][12] Räty luopui kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenyydestä aloitettuaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana.[4]

Räty oli ehdolla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, joissa näytti alustavan ääntenlaskennan perusteella tulleen valituksi kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä, mutta tarkastuslaskenta nosti Lasse Männistön hänen edelleen.[13] Kesäkuussa 2014 Räty aloitti Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministerinä ja jäi virkavapaalle apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä.[14]

Räty oli ehdolla myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, muttei tullut valituksi.[15][16] Hänen teemoina olivat maailman parhaat palvelut, valinnanvapaus, metropoli ja uudistaminen. Esimerkiksi liikkumisen tulisi Rädyn mukaan olla sujuvaa ja joukkoliikenteeseen kannattaisi panostaa.[17]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2004 Helsinki 703 valittu [18]
2008 Helsinki 1 733 valittu [18]
   
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2011 Helsinki 4 839 varalla [18]
2015 Helsinki 4 087 ei valittu [19]

Vaalirahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalirahoituksen ennakkoilmoituksessa Rädyn vaalikampanjan rahoitus yhteensä 69 850,00 euroa.[20]

Mielipiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räty on ottanut kantaa pienituloisten verotukseen ja sosiaaliturvaan. Hänen mukaansa verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksesta pienituloisilla veroprosentti voi olla jopa 90.[21]

Laura Räty on pitänyt paljon esillä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä niiden saatavuutta ja laatua. Räty on katsonut, että sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein tehtävä tulevina vuosikymmeninä on pitää huoli siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut vaikuttavasti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.[22] Räty on käsitellyt suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuollon tasa-arvoisuutta ja katsonut, että ongelmaan olisi saatavissa ratkaisua käyttämällä perusterveydenhuollossa enemmän valinnanvapautta. Räty on ehdottanut, että Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jossa on perusterveydenhuollossa käytössä niin kutsuttu valinnanvapaus-malli, jossa kaikilla on samanlainen oikeus valita palvelunsa.[23]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosialidemokraattien kansanedustaja Tarja Filatov arvosteli elokuussa 2014 Rädyn lapsiperheiden tulotasoa koskevia lausuntoja, kun ministeri ei ollut selvillä suomalaisten pienituloisten vanhempien määrästä. Rädyn mukaan vain hyvin pieni osa vanhemmista ansaitsee alle 2 600 euroa kuukaudessa, vaikka todellisuudessa tällaisten palkansaajien määrä on lähes 500 000.[24] Räty pyysi myöhemmin kömmähdystään anteeksi.[25][26]

25. elokuuta 2014 YLE kertoi että Räty oli vuosina 2006–2009 käyttänyt järjestelyä jolla sai muutettua Töölön Mehiläisessä pitämältään yksityisvastaanotolta saadut palkkatulot verottomiksi osingoiksi.[27] Rädyn toimintaa paheksuivat ainakin perussuomalaisten Timo Soini ja keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. Räty sanoi ettei enää ryhtyisi vastaavanlaisiin toimiin ja kertoi luopuneensa järjestelystä sen julkiseen asemaan sopimattomuuden vuoksi tultuaan valituksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi 2011.[28] Pääministeri Alexander Stubb on puolustanut Rätyä ja todennut ettei Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa lyötyä pidä lähteä lyömään tai mollaamaan.[29]

Laura Räty sai osakseen ryöpytystä, kun hän ihmetteli julkisuudessa, kuinka moni suomalainen mahtaa tienata alle 2 100 tai 2 600 euroa.[30] Verkkouutisten haastattelun mukaan Rädyn käsityksen mukaan alle 2 100 tienaavia on vain "hyvin pieni osa suomalaisista vanhemmista".[30]

”Kuinka moni suomalainen löytää itsensä ryhmästä, joka tienaa alle 2 100 euroa tai 2 600 euroa?” Räty kysyi.[30]

Myös Rädyn raha-asioista nousi kohu, kun paljastui, että Räty oli suunnitellut verotustaan lääkärinä työskennellessään vuosina 2007-2011. Räty oli muuntanut vuosina 2006-2009 sivutyönsä tuloja verottomiksi osingoiksi. Rädyn holdingyhtiö sai vuosina 2007-2011 noin 20 000 euroa verovapaita osinkoja DocOne Oy:stä sekä Terveyden tuottajat Oy:stä. Muuten yli puolet summasta olisi tullut veroihin. [31]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räty on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.[3] Hän asuu perheineen Töölössä.[32] Myös Rädyn vanhemmat ovat lääkäreitä.[2]

Räty kävi Ressun lukion, josta valmistui ylioppilaaksi vuonna 1997. Hänet valittiin Vuoden Ressuksi 2014.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaalien tarkistuslaskenta pudotti hyvinkääläistaustaisen Laura Rädyn Aamuposti.fi. 20.4.2011. Viitattu 1.8.2014.
  2. a b c Ylitalo, Marko: Laura Räty sai lahjaksi viran Ylioppilaslehti. 15.9.2011. Viitattu 15.4.2014.
  3. a b Luukka, Teemu & Raeste, Juha-Pekka: Räty, Orpo ja Toivakka ovat kokoomuksen uudet ministerit HS.fi. 23.6.2014. Viitattu 15.3.2015.
  4. a b c d e f Curriculum vitae Laura Räty (Arkistoitu sivu) Helsingin kaupunki. Viitattu 15.3.2015.
  5. Laura Räty valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi (Internet Archive) HS.fi. 15.6.2011. Viitattu 15.4.2014.
  6. a b Tarina Lauraraty.fi. Viitattu 15.3.2015.
  7. Uusitalo, Heikki Kuutti: Laura Räty - lääkäri, virkamies, ministeri, äiti: "Olen tehnyt koko ajan kaikkea". Nuori Lääkäri, 2014, nro 5. Nuorten Lääkärien Yhdistys. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.3.2015.
  8. Tikka, Juha-Pekka: Laura Räty kokoomuksen puoluevaltuuston johtoon Verkkouutiset. 13.6.2010. Viitattu 15.4.2014.
  9. Mari-Leena Talvitie kokoomuksen puoluevaltuuston johtoon Iltalehti.fi. 15.6.2014. Viitattu 24.6.2014.
  10. Helsingin kaupunginhallitus 2009-2010. Helsingin Sanomat, 15.1.2009.
  11. Kaksi uutta naista puoluejohtoon. Helsingin Sanomat, 14.6.2010.
  12. Kokoomuspakka uusiksi. Helsingin Sanomat, 27.8.2009.
  13. Junkkari, Marko: Lasse Männistö nousemassa eduskuntaan ohi Laura Rädyn (Arkistoitu sivu) HS.fi. 19.4.2011. Viitattu 15.3.2015.
  14. Henkilötiedot: Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (Arkistoitu sivu) Valtioneuvosto. Viitattu 15.3.2015.
  15. Laitinen, Joonas: Ministeriksi siirtyneelle Rädylle valitaan sijainen elokuussa HS.fi. 13.7.2014. Viitattu 15.3.2015.
  16. http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?ehdokkaat_helsingin%20vaalipiiri_#1#taulukko
  17. Laura Rädyn verkkosivut
  18. a b c Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit)
  19. http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?ehdokkaat_helsingin%20vaalipiiri_#1#taulukko
  20. vaalirahoitus.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2015/01/MqhSk4VQV/E_EI_EV2015.html
  21. Savolainen, Jaana: Laura Räty: Pienituloisten veroprosentti voi olla jopa 90 – kannustinloukut purettava HS.fi. 1.2.2015. Viitattu 15.3.2015.
  22. Stubb ja Räty: Kokoomuksen sote-linja on valinnanvapaus Verkkouutiset.
  23. Mikä onkaan kiistelty valinnanvapaus-malli? Laura Rädyn blogi. Laura Räty.
  24. Mauno, Hellevi: Rädyn lausunto raivostuttaa: "Kuinka moni tienaa alle 2 600 euroa?" Iltasanomat.fi. 22.8.2014. Viitattu 15.3.2015.
  25. Ministeri Räty sai oppitunnin – Sanomisia verrataan Harri Holkerin silakkalausahdukseen 24.8.2014. MTV3. Viitattu 25.8.2014.
  26. Vesa Sundqvist: Lapsivähennyskohu: Räty pahoittelee huonosti aseteltuja sanojaan 23.8.2014. YLE Uutiset. Viitattu 25.8.2014.
  27. Liski, Jarno: Laura Räty muunsi sivutyönsä tuloja verottomiksi osingoiksi Yle Uutiset. 25.8.2014. Viitattu 15.3.2015.
  28. Salokorpi, Jussi & Koivuranta, Esa: Räty tulokohusta: En tekisi niin nyt Yle Uutiset. 25.8.2014. Viitattu 15.3.2015.
  29. http://yle.fi/uutiset/stubb_puolusti_ratya_mina_en_lahde_kyseenalaistamaan_kenenkaan_moraalia__video/7433033
  30. a b c Tuloja puntaroinut Räty unohti sadattuhannet suomalaiset HS.fi. 23.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.4.2015.
  31. Suomi raivostui 2600 €/kk -kommentista: Näin Laura Räty itse tienasi iltasanomat.fi. 3.11.2014. Viitattu 9.4.2015.
  32. a b Laura Räty on Vuoden Ressu 2014 Ressut.net. 24.1.2014. Viitattu 15.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]