Eduskuntavaalit 2007

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen eduskuntavaalit 2007
Flag of Finland.svg
2003 ←
18. maaliskuuta 2007
→ 2011

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Matti Vanhanen Jyrki Katainen Eero Heinäluoma
Johtaja Matti Vanhanen Jyrki Katainen Eero Heinäluoma
Puolue Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Johtaja vuodesta 2003 2004 2005
Viime vaalit 55 paikkaa, 24,7 % 40 paikkaa, 18,6 % 53 paikkaa, 24,5 %
Saadut paikat 51 50 45
Paikkojen muutos Laskua4 Nousua10 Laskua8
Ääniä 640 428 616 841 594 194
Kannatus 23,11 % 22,26 % 21,44 %
Muutos Laskua1,58 %-yks. Nousua3,71 %-yks. Laskua3,03 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Martti Korhonen Tarja Cronberg Päivi Räsänen
Johtaja Martti Korhonen Tarja Cronberg Päivi Räsänen
Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen Kristillisdemokraatit
Johtaja vuodesta 2006 2005 2004
Viime vaalit 19 paikkaa, 9,93 % 14 paikkaa, 8,01 % 7 paikkaa, 5,34 %
Saatuja paikkoja 17 15 7
Paikkojen muutos Laskua2 Nousua1 Muuttumaton0
Äänet 244 296 234 429 134 790
Kannatus 8,82 % 8,46 % 4,86 %
Muutos Laskua1,11 %-yks. Nousua0,45 %-yks. Laskua0,47 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
  Stefan Wallin Timo Soini Yrjö Hakanen
Johtaja Stefan Wallin Timo Soini Yrjö Hakanen
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Perussuomalaiset Suomen Kommunistinen Puolue
Johtaja vuodesta 2006 1997 1990
Viime vaalit 8 paikkaa, 4,61 % 3 paikkaa, 1,57 % 0 paikkaa, 0,76 %
Saatuja paikkoja 9 5 0
Paikkojen muutos Nousua1 Nousua2 Muuttumaton0
Ääniä 126 520 112 256 18 277
Kannatus 4,57 % 4,05 % 0,66 %
Muutos Laskua0,05 %-yks. Nousua2,48 %-yks. Laskua0,10 %-yks.

Pääministerin virassa ennen vaaleja

Matti Vanhanen
Suomen Keskusta

Uusi pääministeri

Matti Vanhanen
Suomen Keskusta

Suomen 35. eduskuntavaalit järjestettiin 18. maaliskuuta 2007, jolloin tuli kuluneeksi lähes päivälleen sata vuotta ensimmäisistä eduskuntavaaleista. Ennakkoäänestys pidettiin 7.–13. maaliskuuta. Vaaleissa valittiin 200 kansanedustajaa 15 vaalipiiristä.

Vaaleissa käytti äänioikeuttaan 2 772 799 kansalaista ja äänestysprosentiksi muodostui 67,9 %. Luku on sodanjälkeisen historian alhaisin. Aktiivisuus laski edelliskerrasta 1,8 prosenttiyksikköä. Ennakkoon äänesti 29,7 (+3,7) prosenttia äänioikeutetuista.[1][2]

Vaalipiirijakoon oli tullut pieni muutos, kun Punkalaitumen kunta siirtyi Satakunnan maakunnasta ja vaalipiiristä Pirkanmaan maakuntaan ja vaalipiiriin vuoden 2005 alussa.

Oppositiopuolue kokoomus nousi vaalien suurimmaksi voittajaksi keräten kymmenen lisäpaikkaa. Hallituspuolueista SDP menetti kahdeksan paikkaa ja keskusta neljä, mutta jälkimmäisenä mainittu säilytti kuitenkin erittäin täpärästi asemansa suurimpana puolueena, ja näin keskusta sai jatkaa hallituksen johdossa. Perussuomalaiset nosti paikkalukuaan kahdella, vihreät ja RKP yhdellä. RKP:n ääniosuus ja -määrä laskivat tosin hieman. Kristillisdemokraattien paikkamäärä pysyi edellisten vaalien tasolla.

Vaalien jälkeen muodostettiin Vanhasen II hallitus, jota seurasi Kiviniemen hallitus.

Eduskuntaan palannut Kokoomuksen Sauli Niinistö teki uuden eduskuntavaalien ääniennätyksen keräten Uudellamaalla 60 563 ääntä. Hertta Kuusisen aiempi ennätys syntyi vaaleissa 1948.

Naiskansanedustajien lukumäärä kasvoi ennätyksellisen suureksi, 84:ään (+9). Aiempi ennätys oli peräisin vuoden 1991 vaaleista, jolloin naisia valittiin 77. Heistä valittiin eduskuntaan vielä viisi; Keskustan Sirkka-Liisa Anttila, Kokoomuksen eduskuntaan palannut, tuolloin LKP:ta edustanut Tuulikki Ukkola, SDP:n Sinikka Hurskainen ja Liisa Jaakonsaari, sekä Vihreiden Heidi Hautala.

Valituista 72 ei ollut kuulunut edelliseen eduskuntaan. 64 oli ollut kansanedustajana jo ennen vuoden 1999 vaaleja ja noin puolet eli 99 vuoden 2003 vaaleja. 11 nyt valittua kansanedustajaa oli tullut eduskuntaan jo Urho Kekkosen presidenttikaudella: Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen (Kesk.), Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen ja Ben Zyskowicz (Kok.), Matti Ahde, Liisa Jaakonsaari, Jouko Skinnari ja Erkki Tuomioja (SDP) sekä Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä (Vas.). Mauno Koiviston kaudella eduskunnassa työskennelleitä oli edellisten lisäksi 28.

Vaaleissa ehdokkaina olleita, valitsematta jääneitä julkisuuden henkilöitä olivat mm. Jari Isometsä ja Henri Vähäkainu ("Pikku G") (Kesk.), Lotta Backlund ja Raakel Lignell (Kok.), Miranda Vuolasranta (SDP), Helena Molander ja Anne Pohtamo (Kd.), Ilkka "Frederik" Sysimetsä (Ps.), Marko Björs (Vihr.) sekä Seppo Lampela ("Steen1"), Kari Peitsamo, Matti Rossi ja Anneli Sauli (SKP). [3]

Keväällä 2008 vuoden 2007 eduskuntavaaliehdokkaiden saama rahoitus herätti laajaa keskustelua.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuloksia verrataan vuoden 2003 eduskuntavaaleihin. Ennen vaaleja edustajien lukumäärät olivat hieman toisenlaiset: vaalikauden aikana kansanedustajista kristillisdemokraattien Lyly Rajala ja keskustan Seppo Lahtela olivat siirtyneet kokoomukseen.

Alkaneella vaalikaudella Vihreän liiton Merikukka Forsius siirtyi kokoomukseen. Keskustan Markku Uusipaavalniemi ilmoitti marraskuussa 2010 siirtyvänsä perussuomalaisten eduskuntaryhmään.[4] Samalla Kokoomuksesta tuli suurin puolue edustajamäärällä mitattuna[4], mutta Mari Kiviniemi jatkoi tästä huolimatta vaaleissa eniten kannatusta saaneen puolueen puheenjohtajana pääministerinä vaalikauden loppuun.

puolue äänet paikat paikkaosuus/
ääniosuus
lukumäärä osuus
  Suomen Keskusta 640 428 −48 963 23,11 % −1,6 51 –4 1,10
  Kansallinen Kokoomus 616 841 +98 937 22,26 % +3,7 50 +10 1,12
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 594 194 −89 029 21,44 % −3,1 45 –8 1,05
  Vasemmistoliitto 244 296 −32 856 8,82 % −1,1 17 –2 0,96
  Vihreä liitto 234 429 +10 865 8,46 % +0,5 15 +1 0,89
  Suomen Kristillisdemokraatit 134 790 −14 197 4,86 % −0,4 7 0,72
  Ruotsalainen kansanpuolue 126 520 −2 304 4,57 % −0,0 9 +1 0,98
  Perussuomalaiset 112 256 +68 440 4,05 % +2,5 5 +2 0,62
  Suomen Kommunistinen Puolue 18 277 −2 802 0,66 % −0,1
  Suomen Senioripuolue 16 715 +11 369 0,60 % +0,4
  Itsenäisyyspuolue 5 541 0,20 %
Suomen Kansan Sinivalkoiset 3 913 −666 0,14 % −0,1
Liberaalit 3 171 −5 605 0,11 % −0,2
  Köyhien Asialla 2 521 +1 073 0,09 % +0,0
  Rauhan ja Sosialismin puolesta–Kommunistinen Työväenpuolue 2 007 −901 0,07 % −0,0
  Suomen Työväenpuolue 1 764 0,06 %
Suomen Isänmaallinen kansanliike 821 −1 819 0,03 % −0,1
Yhteisvastuu puolue 164 −240 0,01 % −0,0
Muut (valitsijayhdistykset) 12 588 −984 0,45 % −0,0 1* 1,11
Yhteensä 2 771 236 −20 521 100 % 200
3 suurinta 66,81 % −0,9 146 −2 1,09
* Ahvenanmaan edustaja, Borgerlig Allians -yhteislista (9 561 ääntä)
Lähde: Oikeusministeriö[5], ks. myös Yleisradion tulospalvelu
Eduskuntavaalien tulos vaalipiireittäin. Vaalipiirien muoto on pyritty säilyttämään tunnistettavuuden vuoksi. Puolueiden järjestys on kussakin vaalipiirissä lukusuunnan mukaisesti (ylhäältä alaspäin, vasemmalta oikealle) mentäessä suuremmasta pienempään. Esimerkiksi Etelä-Savossa suurin puolue oli kesk., toiseksi sdp, kolmanneksi kok ja neljänneksi vihr.
äänestysaktiivisuus 65,0 %[6] −1,7
äänestysaktiivisuus
(Suomessa asuvat)
67,9 %[6] −1,8
äänestäneet 2 790 752[6] −24 948
hylätyt äänet 19 516[6] −4 427

Suurin puolue vaalipiireittäin
Puolueiden kannatus vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2007.png

Naisten ja miesten määrä vaalipiireittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalipiiri miehet muutos naiset muutos
Helsinki 8 - 2 13 + 2
Uusimaa 17 - 3 17 + 4
Varsinais-Suomi 10 + 2 7 - 2
Ahvenanmaa 0 - 1 1 + 1
Satakunta 7 - 2 -
Häme 8 + 2 6 - 2
Pirkanmaa 13 + 4 5 - 4
Kymi 8 - 1 4 + 1
Etelä-Savo 2 - 3 4 + 3
Pohjois-Savo 7 - 2 3 + 2
Pohjois-Karjala 5 - 1 - 1
Vaasa 10 - 1 7 + 1
Keski-Suomi 5 - 3 5 + 3
Oulu 11 - 1 7 + 1
Lappi 5 - 1 2 + 1
Koko maa 116 - 9 84 + 9

Vaalipiirit ja vaaliliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat valitaan 15 vaalipiiristä, joiden paikkaluku (Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta) määräytyy piirin asukasluvun perusteella. Valtioneuvosto vahvisti paikkajaon 12. lokakuuta 2006 syyskuun lopun väestötietojen perusteella. Edellisistä vaaleista paikkajako on muuttunut siten, että Pohjois-Karjalasta valitaan yksi edustaja vähemmän ja vastaavasti Uudeltamaalta yksi enemmän.

vaalipiiri kansan-
edustajia
vaaliliitot
Helsingin vaalipiiri 21 KD + Köyhien Asialla

PS + Itsenäisyyspuolue

Uudenmaan vaalipiiri 34 PS + Itsenäisyyspuolue
Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 Kesk. + RKP
Satakunnan vaalipiiri 9 KD + PS + Itsenäisyyspuolue
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1  
Hämeen vaalipiiri 14  
Pirkanmaan vaalipiiri 18 PS + Itsenäisyyspuolue
Kymen vaalipiiri 12 KTP + SKP
Etelä-Savon vaalipiiri 6 SDP + Vas. + Vihr.

Kok. + KD + PS

Pohjois-Savon vaalipiiri 10 Vas. + Vihr.

Kok. + PS
KTP + SKP + STP
Köyhien Asialla + Itsenäisyyspuolue

Pohjois-Karjalan vaalipiiri 6 SDP + Vas.

Kok. + KD + PS

Vaasan vaalipiiri 17 PS + Itsenäisyyspuolue
Keski-Suomen vaalipiiri 10 PS + Itsenäisyyspuolue
Oulun vaalipiiri 18 KD + Köyhien asialla

PS + Itsenäisyyspuolue

Lapin vaalipiiri 7 Kesk. + KD

Kok. + Vihr.
PS + Itsenäisyyspuolue + Köyhien asialla

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli Luettelo Suomen vaalikauden 2007 kansanedustajista

Uusia kansanedustajia olivat muun muassa Keskustan Juha Mieto ja Tuomo Puumala, Kokoomuksen Henna Virkkunen, SDP:n Marko Asell, Maria Guzenina-Richardson ja Tommy Tabermann, Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, Sauli Niinistön veljenpoika Vihreiden Ville Niinistö, sekä RKP:n Stefan Wallin. Pääministeri vuosina 1995-2003 ja vaalikaudella 2003-2007 eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (SDP) ei asettunut enää ehdolle vaaleihin. Muita vapaaehtoisia luopujia oli muun muassa Keskustan Matti Väistö, Kokoomuksen Kaarina Dromberg, sekä Vihreiden Osmo Soininvaara.

Ääniharavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalipiirikohtaiset äänikuninkaat tulivat joko SDP:n, Kokoomuksen, Keskustan tai RKP:n listoilta. Varsinais-Suomen vaalipiirin ääniharava Stefan Wallin (R.) oli ainoa, joka tuli kolmen suuren ulkopulelta.

Kulttuuriministeri Tanja Karpelan äänimäärä romahti täysin vain pieneen osaan edellisestä, mutta riitti vielä läpipääsyyn; toisin kävi Martin Saarikankaan. Tunnetuista ääniharavista myöskään Antti Kalliomäki ja Esko-Juhani Tennilä eivät saaneet enää yli 10 000 ääntä.

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg Pohjois-Karjalan vaalipiiristä oli ilman edustajanpaikkaa jääneiden äänikuningatar saamillaan 7 804 äänellä. Ainoa Vanhasen I hallituksen ministeri, jota ei valittu uudelleen, oli Leena Luhtanen. Pudonneita olivat myös Keskustan Kauko Juhantalo, Petri Neittaanmäki ja Jukka Vihriälä, Kokoomuksen Maija Perho, sekä SDP:n Jouni Backman ja Maija Rask.

Sija Äänet Ehdokas Puolue Vaalipiiri
1. 60 563 Sauli Niinistö Kok. Uudenmaan vaalipiiri
2. 24 112 +17 195 Matti Vanhanen Kesk. Uudenmaan vaalipiiri
3. 19 859 +15 462 Timo Soini PS Uudenmaan vaalipiiri
4. 17 607 +4 827 Ben Zyskowicz Kok. Helsingin vaalipiiri
5. 17 578 +6 892 Marja Tiura Kok. Pirkanmaan vaalipiiri
6. 16 390 +5 327 Paula Lehtomäki Kesk. Oulun vaalipiiri
7. 13 768 Juha Mieto Kesk. Vaasan vaalipiiri
8. 12 924 +249 Heidi Hautala Vihr. Uudenmaan vaalipiiri
9. 12 894 +3 346 Erkki Tuomioja SDP Helsingin vaalipiiri
10. 12 578 Maria Guzenina-Richardson SDP Uudenmaan vaalipiiri
Lähteet: Oikeusministeriö[7] Tilastokeskus[8]

Paikastaan luopuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdolle asettuneista istuvista kansanedustajista 44:ää ei valittu uudelleen. Edustajapaikastaan luopui omaehtoisesti kaikkiaan 27 kansanedustajaa.[9][10][11][12][13][14] Europarlamenttivaaleissa 2004 valituiksi tulleet viisi kansanedustajaa, Satu Hassi (Vihr.), Ville Itälä (Kok.), Anneli Jäätteenmäki (Kesk.), Henrik Lax (RKP) ja Hannu Takkula (Kesk.), eivät pyrkineet takaisin eduskuntaan. Silloisista europarlamentaarikoista ehdolle asettui ja valittiin ainoastaan keskustan Paavo Väyrynen.[15][16] Valituista kansanedustajista kaksi kolmannesta toimi kansanedustajana jo ennestään.

Vaalipiiri Luopujat
Helsingin Paavo Lipponen (SDP), Outi Ojala (Vas.), Osmo Soininvaara (Vihr.), Jörn Donner (RKP, noussut eduskuntaan vuoden 2007 alussa), Tony Halme (PS)
Uudenmaan Ulla Anttila (Vihr.), Kaarina Dromberg (Kok.), Klaus Hellberg (SDP), Suvi-Anne Siimes (Vas.), Juhani Sjöblom (Kok.)
Varsinais-Suomen Jan-Erik Enestam (RKP), Jukka Roos (SDP)
Satakunnan Mikko Elo (SDP), Kalevi Lamminen (Kok.), Pirkko Peltomo (SDP)
Ahvenanmaan Roger Jansson
Hämeen Timo Seppälä (Kok.)
Pirkanmaan Rosa Meriläinen (Vihr.), Reino Ojala (SDP), Irja Tulonen (Kok.), Jaana Ylä-Mononen (Kesk.)
Kymen Antero Kekkonen (SDP)
Pohjois-Savon Iivo Polvi (Vas.)
Pohjois-Karjalan Matti Väistö (Kesk.)
Vaasan Nils-Anders Granvik (RKP)
Oulun Anne Huotari (Vas.), Esko Kurvinen (Kok.)
Lapin Jari Vilén (Kok.)

Uudelleen valitsematta jääneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg Pohjois-Karjalan vaalipiiristä oli ilman edustajanpaikkaa jääneiden äänikuningatar saamillaan 7 804 äänellä. Ainoa Vanhasen I hallituksen ministeri, jota ei valittu uudelleen oli Leena Luhtanen.

Vaalipiiri Pudonneet
Helsingin Terhi Peltokorpi (KESK), Jere Lahti (KOK), Arto Bryggare (SDP), Ilkka Taipale (SDP)
Uudenmaan Eero Lankia (KESK), Seppo Särkiniemi (KESK), Martin Saarikangas (KOK), Lasse Viren (KOK), Arja Alho (SDP), Risto Kuisma (SDP), Leena Luhtanen (SDP), Susanna Rahkonen (SDP), Kari Uotila (VAS)
Varsinais-Suomen Mauri Salo (KESK), Marjukka Karttunen (KOK), Maija Perho (KOK), Virpa Puisto (SDP), Mikko Immonen (VAS), Sari Essayah (KD)
Satakunnan Kauko Juhantalo (KESK)
Ahvenanmaan
Hämeen Maija-Liisa Lindqvist (KESK), Minna Lintonen (SDP)
Pirkanmaan
Kymen Pekka Kuosmanen (KOK), Seppo Lahtela (KOK)
Etelä-Savon Pekka Nousiainen (KESK), Jouni Backman (SDP), Arto Seppälä (SDP)
Pohjois-Savon Rauno Kettunen (KESK), Eero Lämsä (KESK)
Pohjois-Karjalan Säde Tahvanainen (SDP), Tarja Cronberg (VIHR)
Vaasan Lasse Hautala (KESK), Aulis Ranta-Muotio (KESK), Jukka Vihriälä (KESK), Harry Wallin (SDP), Pehr Löv (RKP)
Keski-Suomen Petri Neittaanmäki (KESK), Ahti Vielma (KOK), Kalevi Olin (SDP)
Oulun Markku Koski (KESK), Riikka Moilanen-Savolainen (KESK)
Lapin Tatja Karvonen (KESK), Simo Rundgren (KESK), Maija Rask (SDP)

Eduskuntaan palanneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paluussa epäonnistuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokashakemusten piti olla perillä viimeistään 6. helmikuuta ja ehdokasasettelu vahvistettiin 15. helmikuuta.

puolue ehdokkaat
yhteensä naisia miehiä keski-ikä vaalipiirit
Suomen Keskusta 233 102 131 45,2 14
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 230 113 117 45,1 14
Kansallinen Kokoomus 225 99 126 45,0 14
Vasemmistoliitto 208 95 113 44,4 14
Vihreä liitto 202 106 96 40,5 14
Suomen Kristillisdemokraatit 188 74 114 46,6 14
Suomen Kommunistinen Puolue 171 54 117 47,9 14
Perussuomalaiset 168 42 126 49,0 14
Ruotsalainen kansanpuolue 75 34 41 43,2 4
Rauhan ja Sosialismin puolesta
– Kommunistinen Työväenpuolue
60 10 50 55,6 14
Suomen Senioripuolue 58 27 31 63,7 8
Itsenäisyyspuolue 47 10 37 55,0 14
Suomen Työväenpuolue 39 7 32 56,7 14
Liberaalit 38 9 29 40,4 6
Suomen Kansan Sinivalkoiset 24 1 23 43,9 7
Köyhien Asialla 10 7 3 51,1 5
Suomen Isänmaallinen kansanliike 5 1 4 48,6 4
Yhteisvastuu puolue 2 1 1 57,7 2
Valitsijayhdistysten ehdokkaat 21 7 14 40,7 6
Yhteensä 2004 799 1205 46,4 15
Lähteet[17][18]

Kampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäisyyspuolue
vaalilause -
vaaliohjelma Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2007
Kansallinen Kokoomus
vaalilause Vastuullinen markkinatalous on suomalaisen paras ystävä.
Suomen toivo - Kokoomus
vaaliohjelma Vastuullinen markkinatalous ja sen vaikutukset Suomen tulevaisuuteen
Liberaalit
vaalilause Vastuullista vapautta
vaaliohjelma Tavoiteohjelma
Perussuomalaiset
vaalilause Ihmiselle hyvä - kautta maan
vaaliohjelma Eduskuntavaalit 2007. Oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja kansanvallan puolesta
Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue
vaalilause -
vaaliohjelma KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi
Ruotsalainen kansanpuolue
vaalilause Suomalainen kansanpuolue
vaaliohjelma 100+3. Eduskuntavaaliohjelma 2007
Suomen Keskusta
vaalilause Vähän kuin itseäsi äänestäisit
vaaliohjelma Vähän kuin itseäsi äänestäisit - Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
Suomen Kommunistinen Puolue
vaalilause Jako uusiksi!
vaaliohjelma Jako uusiksi!
Suomen Kristillisdemokraatit
vaalilause Tiukkapipoisesti tärkeimmistä tinkimättä
vaaliohjelma Kristillisdemokraattien tavoiteohjelma vaalikaudelle 2007–2011
Suomen senioripuolue
vaalilause -
vaaliohjelma Vaaliohjelma
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
vaalilauseet Minä. Me!
Me pidämme ääntä puolestasi
vaaliohjelma Reilu Suomi – työtä ja välittämistä
Suomen Työväenpuolue
vaalilause Vaihtoehto markkinavoimille - Yhteistyö voimaksi
vaaliohjelma Eduskuntavaaliohjelma vuoden 2007 eduskuntavaaleihin
Vasemmistoliitto
vaalilause Oikeasti vasemmalla
vaaliohjelma Eduskuntavaaliohjelma 2007
Vihreä liitto
vaalilause Jottei totuus unohtuisi
vaaliohjelma Vihreys on rohkeutta, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta

Kannatusmittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysely Haastateltu Tekijä Osoite KD Kesk Kok PS RKP SDP Vas Vihr Muut Haastateltuja Virhemarginaali
HS joulukuu  ? Suomen Gallup [4] 4,0 23,7 21,8 2,0 4,7 23,9 9,2 8,8 1,9  ?  ?
HS tammikuu 26.12.–18.1. Suomen Gallup [5] 4,6 23,0 21,6 2,1 4,7 24,2 9,4 8,6 1,8 2 343[6] +-2,5
HS helmikuu 29.1.–22.2. Suomen Gallup [7] 4,7 23,3 21,1 2,0 4,8 23,5 9,8 8,4 2,4 2 344 +-2 (suurimmilla)
HS maaliskuu 9.3.–13.3. Suomen Gallup [8] 4,6 23,3 22,1 2,0 4,7 22,6 9,7 8,2 2,8 2 002 +-2
YLE joulukuu marras–joulukuun vaihde Taloustutkimus [9] 5,5 23,6 20,5 2,6 4,1 25,2 8,5 10,0 0 lähes 2 000  ?
YLE tammikuu 15.–25.1. Taloustutkimus [10] 5,4 24,2 20,3 3,0 4,0 23,8 9,5 8,9 0,9 2 016 +-2
YLE helmikuu 14.2.–1.3. Taloustutkimus [11] 5,1 24,6 21,9 2,6 4,3 22,3 8,9 8,2 2,1 yli 1 900 +-2
YLE maaliskuu 13.3.–15.3. Taloustutkimus [12] 5,1 24,7 20,4 2,5 5,0 21,3 9,3 9,7 2,0 1 532 +-2
MTV3 marraskuu marraskuussa Research International [13] 5,7 23,3 19,8 3,0 4,0 24,8 9,6 9,8 0 1 900 +-2
MTV3 joulukuu  ? Research International [14] 6,1 23,6 19,7 2,0 4,5 23,3 8,3 9,6 2,9 1 450 +-2,5
MTV3 helmikuu ennen helmikuun puoltaväliä Research International [15] 5,4 23,7 20,0 2,1 4,2 23,4 9,6 9,1 2,5 1 949 +-2
MTV3 maaliskuu 5.–12.3. Research International [16] 5,6 24,1 21,1 2,2 4,4 22,8 10,0 8,7 1,1 1 616 +-2,0

Kokoomus arvosteli Taloustutkimuksen viimeistä kannatusmittausta sekä ennen vaaleja että vaalien jälkeen, koska ne ovat viiden viime vaalin kohdalla osoittaneet puolueen kannatuksen lopullista vaalitulosta pienemmäksi.[19] Arvostelun vuoksi YLE ilmoitti keskeyttävänsä mittausten julkaisemisen toistaiseksi.[20]

Hallitusneuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti avasi valtiopäivät 28. maaliskuuta 2007. Puhetta johti iäkkäin kansanedustaja Claes Andersson. Timo Kalli äänestettiin puhemieheksi hallitusneuvottelujen ajaksi. Kalli sai murskavoiton 189 äänellä. Martti Korhonen, Raimo Vistbacka ja Sirkka-Liisa Anttila saivat kaikki yhden äänen. Hylättyjä ääniä tuli 8, jotka kaikki menivät Paavo Väyryselle. Varapuhemiehiksi valittiin Ilkka Kanerva ja Johannes Koskinen.

Eduskuntavaaleista seuranneissa asetelmissa punamultahallituspohjan jatko kyseenalaistui Kokoomuksen vaalivoiton ja SDP:n vaalitappion vuoksi. Hallitusneuvottelut ilmoitettiin käytävän hallitusohjelman pohjalta, jolloin käytännössä kaikilla eduskuntapuolueilla oli mahdollisuus päästä hallitukseen.

Hallitusohjelma neuvoteltiin Suomen Keskustan, Kansallisen Kokoomuksen, Vihreän liiton ja RKP:n pohjalta. Ministerinsalkut jaettiin suhteessa Keskusta 8, Kokoomus 8, Vihreät 2 ja RKP 2 ministeriä. Pääministeriksi valittiin parlamentaarisen käytännön mukaisesti hallituksenmuodostaja, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Vanhasen II hallitus nimitti itsensä sinivihreäksi hallitukseksi.

Puolueiden valtuuskunnat ja eduskuntaryhmät päättivät hallitusneuvottelujen tuloksen hyväksymisestä ja ministereistään maanantaina 16. huhtikuuta 2007.[21] Keskusta ilmoitti ministereidensä nimet 17. huhtikuuta. Eduskunta äänesti pääministeriksi Matti Vanhasen 17. huhtikuuta ja uuden valtioneuvoston pitäisi tulla nimitetyksi 19. huhtikuuta 2007.[22]

Sauli Niinistöstä tuli eduskunnan puhemies. Seppo Kääriäinen valittiin 1. varapuhemieheksi Kanervan tilalle. Johannes Koskinen jatkoi 2. varapuhemiehenä.

Puoluerekisteristä poistetut puolueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien jälkeen, 4. toukokuuta, oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin kahdeksan puoluetta: Itsenäisyyspuolue, Köyhien asialla, Liberaalit, Muutosvoimat Suomi, Suomen Isänmaallinen kansanliike, Suomen Kansan Sinivalkoiset, Suomen Työväenpuolue ja Yhteisvastuu puolue.[23] Kuitenkin STP, Itsenäisyyspuolue ja Köyhien asialla palasivat myöhemmin rekisteriin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Äänestysaktiivisuus
  2. YLE: Ennakkoon äänesti yli miljoona suomalaista
  3. Ilta-Sanomat 19.3.2007, Eduskuntavaalit 2007, s. B18–B23.
  4. a b STT: Keskustan Markku Uusipaavalniemi loikkaa perussuomalaisiin HS.fi. Viitattu 11.11.2010.
  5. Tulos - koko maa (Oikeusministeriö 21.3.2007)
  6. a b c d Tulos - koko maa (Oikeusministeriö 21.3.2007)
  7. Valitut ehdokkaat (Oikeusministeriö 21.3.2007)
  8. Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain 2003 (Tilastokeskus 31.5.2004)
  9. Suurin osa kansanedustajista aikoo jatkokaudelle (Helsingin Sanomat 4.9.2006) linkki
  10. Paikkansa jättävät edustajat (Helsingin Sanomat) linkki
  11. Osmo Soininvaara jättää Eduskunnan (Helsingin Sanomat 21.9.2006) linkki
  12. Rosa Meriläinen jättää eduskunnan (Helsingin Sanomat 29.9.2006) linkki
  13. Halmeen ura kansanedustajana ohi linkki
  14. Yle: Jari Vilén jättää eduskunnan 10.12.2006, luettu 20.12.2007
  15. EU-edustajat eivät aio eduskuntaan (Helsingin Sanomat 27.9.2006)linkki
  16. Jäätteenmäki ei ehdolle eduskuntaan (Helsingin Sanomat 16.10.2006) linkki
  17. Ehdokkaiden ikäjakautuma sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2007 (Tilastokeskus 20.2.2007)
  18. Ehdokkaiden lukumäärä sukupuolen mukaan puolueittain ja vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2007 (Tilastokeskus 20.2.2007)
  19. [1] [2]
  20. [3]
  21. Ilkka Kanervasta ulkoministeri, Niinistö puhemieheksi, http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id57991.html
  22. Eduskunta äänesti Vanhasen pääministeriksi äänin 121–70
  23. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2008, s. 205. Otava 2007, Helsinki.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ville Pernaa, Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen (toim.): Mielikuvavaalit. Kevään 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt. Kirja-Aurora, 2007. ISBN 978-951-29-3245-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]