Seppo Kääriäinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seppo Kääriäinen
Seppo Kääriäinen with Donald Rumsfeld.jpg
Puolustusministerit Seppo Kääriäinen (vas.) ja Donald Rumsfeld kesäkuussa 2006
Kauppa- ja teollisuusministeri
Ahon hallitus[1]
1.8.1993-13.4.1995
Edeltäjä Pekka Tuomisto [1]
Seuraaja Antti Kalliomäki[2]
Puolustusministeri
Vanhasen I hallitus[3]
24.6.2003-19.4.2007
Edeltäjä Matti Vanhanen[4]
Seuraaja Jyri Häkämies[5]
Kansanedustaja[6]
21.03.1987 -
Tiedot
Syntynyt 29. maaliskuuta 1948 (ikä 66)[6]
Iisalmi[6]
Puolue Suomen Keskusta[6]

Seppo Arimo Kääriäinen (s. 29. maaliskuuta 1948 Iisalmi)[7] on suomalainen keskustaa edustava poliitikko. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1987 alkaen. Valtioneuvoston jäsenenä hän on ollut kolmeen otteeseen. Esko Ahon hallituksessa hän vaikutti vuosina 1993–1995 ensin kauppa- ja teollisuusministerinä ja sitten Venäjän ja muiden IVY-maiden kaupasta vastaavana ministerinä ulkoasiainministeriössä. Vanhasen I hallituksessa Kääriäinen oli puolustusministeri vuosina 2003–2007. Eduskunnassa Kääriäinen on toiminut muun muassa ensimmäisenä varapuhemiehenä vuonna 2003 ja vuosina 2007–2011.

Koulutukseltaan Kääriäinen on valtiotieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa Sitä niittää, mitä kylvää: Keskustan strategiset valinnat 1964-2001 ilmestyi vuonna 2002.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäinen toimi Keskustapuolueen puoluesihteerinä vuosina 1980–1990. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1987 vaaleissa ja hän on ollut kansanedustaja siitä lähtien. Kääriäinen oli keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 1991–1993 sekä keskustan varapuheenjohtajana vuosina 1994–2000.[7]

Kääriäisellä oli hahmo vuosina 2001–2008 lähetetyssä poliittisessa satiirisarjassa Itse valtiaat. Hahmoa kehuttiin sympaattiseksi, ja Kääriäinen itsekin piti siitä.lähde? Hahmo puhui murteellisesti ja oli tunnettu hokemastaan "perskuta".

Kauppa- ja teollisuusministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäinen toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Esko Ahon hallituksessa (1. elokuuta 199313. huhtikuuta 1995). Kääriäisen ministerikauden keskeinen kysymys oli päätös viidennestä ydinvoimalasta. Eduskunnan keskustellessa asiasta huomiota herätti Kääriäisen kannanmuutos. Aikaisemmin hän oli vastustanut ydinvoimaa, nyt hän katsoi sen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ratkaisuksi. Kääriäinen huomautti kuitenkin pitävänsä "ydinvoimaa kivihiilen tavoin edelleen tympeänä energialähteenä".[8]

Puolustusministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäinen oli puolustusministerinä Vanhasen I hallituksessa (24. kesäkuuta 200319. huhtikuuta 2007). Hänestä tuli puolustusministeri, kun Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta ja pääministeriksi nousi siihenastinen puolustusministeri Matti Vanhanen. Kääriäinen korosti puolustusministeriön ohjaavaa vaikutusta mm. Puolustusvoimain laitosten hajasijoittamiseen sekä puolustuslaitoksen sopeuttamiseen kalustohankintapainotteiseen suuntaan, mikä on tarkoittanut ikäluokkien ja sodanajan reservin vähenemisestä johtuen varuskuntien uudelleen järjestelyä ja lakkauttamisia.lähde?

Puolustusvaliokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikaudella 2011-2015 Kääriäinen on toiminut eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimii perussuomalaisten Jussi Niinistö.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäinen on ollut naimisissa vuodesta 1975 ja hänellä on yksi poika. Kääriäinen asuu nykyään lapsuudenkodissaan Iisalmen Kääriälässä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ahon hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  2. Lipposen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  3. Vanhasen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  4. Jäätteenmäen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  5. Vanhasen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  6. a b c d Edustajamatrikkeli Seppo Kääriäinen eduskunta.fi. Eduskunta. Viitattu 23.6.2010.
  7. a b Seppo Kääriäinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  8. Rautio, Paavo: Uutta ydinvoimalaa puollettiin ja vastustettiin työllisyyssyillä. Eduskunta aloitti keskustelun siitä, tuleeko Suomeen rakentaa viides ydinvoimala. Kääriäinen luonnehti takinkäännöstään "ydinvoimakannan tietyksi tarkistamiseksi". Helsingin Sanomat, 22.9.1993. Artikkelin verkkoversio (maksullinen) Viitattu 17.2.2008.
  9. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/seppo-kaariainen-nukkuu-samassa-huoneessa-jossa-syntyi/1200234

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Pekka Tuomisto
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
19921993
Seuraaja:
Antti Kalliomäki
Puolustusministerin lippu.png Edeltäjä:
Matti Vanhanen
Suomen puolustusministeri
20032007
Seuraaja:
Jyri Häkämies