Sari Essayah

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sari Essayah
Sari Essayah Helsinki (cropped).jpg
Euroopan parlamentin jäsen
2009–2014
Kansanedustaja
2003–2007
Ryhmä/puolue Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Tiedot
Syntynyt 21. helmikuuta 1967 (ikä 47)
Haukivuori
Puolue Suomen Kristillisdemokraatit / EPP
Puoliso Robert Knapp
Koulutus Kauppatieteiden maisteri (1995)
Uskonto Kristinusko
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten yleisurheilu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Stuttgart 1993 10 km kävely
Pronssia Pronssia Tokio 1991 10 km kävely
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1994 10 km kävely

Sari Miriam Essayah (s. 21. helmikuuta 1967 Haukivuori) on suomalainen kristillisdemokraattinen poliitikko ja entinen kilpakävelijä. Hän oli kansanedustaja kaudella 2003–2007 ja Euroopan parlamentin jäsen kaudella 2009–2014. Essayah oli kristillisdemokraattien ehdokas vuoden 2012 presidentinvaalissa.

Urheilu-uransa aikana Essayah voitti kilpakävelyn maailmanmestaruuden ja teki seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä.[1]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Hän sijoittui 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1985 Cottbusissa 5 000 metrin kävelyssä 11:nneksi. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän oli 10 kilometrin kävelyssä yhdeksästoista ja Budapestin halli-EM-kilpailuissa 1988 3 000 metrillä yhdeksäs. Vuonna 1989 hän sai pronssia Duisburgin universiadien 5 kilometrillä.[1] Samana vuonna Essayahin valmentajaksi tuli Juha Väätäinen.

Essayah sijoittui Splitin EM-kisoissa 1990 10 kilometrin kävelyssä viidenneksi.[2] Sevillan sisäratojen MM-kilpailuissa 1991 hänet hylättiin 3 000 metrillä. Myöhemmin samana vuonna hän voitti kultaa Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa ajalla 43.13. 1992 Barcelonan olympialaisissa hän oli neljäs.[1]

Essayah oli Toronton sisäratojen MM-kilpailuissa 1993 seitsemäs 3 000 metrin kävelyssä. Saman vuoden maailmancupissa hän oli toinen ja voitti maailmanmestaruuden Stuttgartin kisoissa ajalla 42.59. Pariisin halli-EM-kilpailuissa 1994 hän oli kuudes ja voitti myöhemmin samana vuonna kultaa Helsingin EM-kisoissa ajalla 42.37. Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 hän oli neljäs suomenennätysajalla 42.20. Atlantan olympialaisissa 1996 hän oli kuudestoista ja lopetti kävelijänuransa kauden jälkeen.[1] Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994.[3]

Politiikon ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah valittiin kristillisdemokraattien kansanedustajaksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Hän nousi puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, muttei onnistunut uusimaan paikkaansa vuoden 2007 vaaleissa. Toukokuussa 2007 Essayah valittiin kristillisdemokraattien puoluesihteeriksi Annika Kokon erottua.[4]

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Essayah valittiin Euroopan parlamenttiin 53 803 äänellä.[5] Hänen seuraajakseen puoluesihteeriksi valittiin puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman.[6] Essayahin luottamustehtäviä Euroopan parlamentissa olivat jäsenyydet työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä Israelin ja Välimeren unionin valtuuskunnissa. Vuoden 2014 EU-vaaleissa Essayah oli ehdolla toiselle kaudelle, muttei suuresta äänimäärästään huolimatta tullut valituksi ja kristillisdemokraatit menettivät samalla ainoan edustajansa Euroopan parlamentissa.[7]

Essayah oli kristillisdemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän sai 2,5 % äänistä sijoittuen kahdeksanneksi.[8] Vaalin toisella kierroksella Essayah asettui tukemaan Sauli Niinistöä.[9]

Essayah on toiminut myös kuntapolitiikassa. Hän istui Paimion kunnanvaltuustossa vuosina 2009–2012 ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009. Vuosina 1996–2000 hän oli Lapinlahden kunnanvaltuutettu.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayahin isä on marokkolainen ja äiti suomalainen. Koulutukseltaan Essayah on kauppatieteen maisteri. Hän valmistui Vaasan yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan laskentatoimi. Urheilu-uran ja eduskuntatyön välisinä vuosina 1997–2003 hän työskenteli tilintarkastajana PwC:n palveluksessa sekä laskentatehtävissä TeliaSoneralla.

Essayah on toiminut kristillisenä evankelistana helluntaiherätyksessä. Hän tuli helluntailaiseen uskoon 1980-luvun lopulla.[10] Essayah uskoo Raamatun luomiskertomukseen eikä koe, että se olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.[10]

Essayah asuu Lapinlahdella talossa, joka on rakennettu tontille, jonka hän sai voitettuaan kävelyn MM-kultaa Stuttgartissa.[11] Hänellä on kaksi tytärtä.

Urheilusaavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah on tehnyt kävelyuransa aikana seitsemän Suomen ennätystä ja ne kaikki ovat edelleen (2013) voimassa.[12][13]

Aikuisten sarjan SM-mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Kultaa Hopeaa Pronssia
5 km kävely 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994 1984, 1985
10 km kävely 1988, 1989, 1990, 1991, 1993, 1994, 1995, 1996 1985
20 km kävely 1995, 1996
  • Sisäradat[1]
Laji Kultaa Hopeaa Pronssia
3 km kävely 1988, 1989, 1991, 1994

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Aika Paikka Päivä
3 000 m kävely 11.59,60 Lapinlahti 27. kesäkuuta 1993
5 000 m kävely 20.28,62 Tuusula 9. heinäkuuta 1994
10 000 m kävely 42.37,0h Fana 8. toukokuuta 1993
5 km kävely 21.15,6 Lapinlahti 12. elokuuta 1989
10 km kävely 42.20 Göteborg 7. elokuuta 1995
20 km kävely 1.32.05 Vantaa 5. toukokuuta 1996
Maratonjuoksu 2.50.10 Frankfurt 29. lokakuuta 1995
  • Sisäradat[1]
Laji Aika Paikka Päivä
3 000 m kävely 12.06,10 Toronto 13. maaliskuuta 1993

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Sari Essayah Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org)
  2. Lindfors, Jukka: Yleisurheilun EM-kisat Splitissä 1990 Yle Elävä arkisto. 22.8.2007. Viitattu 29.10.2014.
  3. Marko Yli-Hannuksela Vuoden urheilija MTV.fi. 22.12.2004. Viitattu 17.10.2009.
  4. Essayah teki pikapaluun politiikkaan MTV3.fi. 18.5.2007. Viitattu 29.10.2014.
  5. Vahvistettu tulos. Perussuomalaiset ja Vihreät menestyivät europarlamenttivaaleissa 2009 12.6.2009. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  6. Peter Östmanista kristillisdemokraattien puoluesihteeri MTV.fi. 6.8.2009. Viitattu 29.10.2014.
  7. Eniten ääniä saanut nainen jäi ilman parlamenttipaikkaa Yle Uutiset. 25.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  8. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto selviytyivät toiselle kierrokselle presidentinvaalissa 2012 26.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  9. Niinistölle tukku tukijoita Iltalehti.fi. 26.1.2012. Viitattu 29.10.2014.
  10. a b "Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8. Oikaisu Helsingin Sanomat 5.1.2012. sivu A9
  11. Jaana Martikainen: Sari Essayah muutti takaisin Lapinlahdelle Savon Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
  12. SUOMEN ENNÄTYKSET tilastopaja.org. Viitattu 19.6.2013.
  13. SUOMEN HALLIENNÄTYKSET tilastopaja.org. Viitattu 19.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]