Satu Hassi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satu Maijastiina Hassi
Satu Hassi
Ympäristöministeri
Lipposen II hallitus
15.4.1999–31.5.2002
Edeltäjä Pekka Haavisto
Seuraaja Jouni Backman
Euroopan parlamentin jäsen
20.7.2004–30.6.2014
Tampereen kaupunginvaltuutettu
1985–2000, 2013–
Kansanedustaja
22.3.1991–20.7.2004
Tiedot
Syntynyt 3. kesäkuuta 1951 (ikä 63)
Helsinki
Puolue Vihreä liitto
Koulutus tekniikan lisensiaatti
Video (suomi) / (english)

Satu Maijastiina Hassi (vuosina 1974–1983 Hernberg, s. 3. kesäkuuta 1951 Helsinki)[1] on vihreitä edustava poliitikko ja kirjailija. Hän oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2004–2014 ja kansanedustaja vuodet 1991–2004.

Vuosina 1997–2001 Hassi toimi vihreiden puheenjohtajana ja vuosina 1999–2002 ympäristöministerinä Lipposen II hallituksessa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassi valmistui ylioppilaaksi Tampereen Sammon yhteislyseosta vuonna 1970. Hän opiskeli vuosina 1971–1972 kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa. Hassi valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1979, minkä jälkeen työskenteli Tampella Tamrockin suunnittelu- ja tutkimusinsinöörinä (1979–1981) sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun assistenttina ja yliassistentin sijaisena (1981–1985). Vuonna 1985 Hassi valmistui sähkötekniikan lisensiaatiksi.[1][2]

Vuonna 1985 Hassi ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi.[3] Hänen esikoisteoksensa oli runokokoelma Magdaleena ei häpeä enää (1984). Runojen lisäksi Hassi on kirjoittanut romaaneja, esseitä sekä fysiikan oppikirjoja. Hänen tuotantonsa on keskittynyt muun muassa naiseuden ja vallankäytön pohdintaan.[1]

Ennen vihreää herätystään Hassi toimi 1970-luvun alussa Teiniliitossa, jonka hallituksessa hän oli vuosina 1970–1971, vuonna 1971 varapuheenjohtajana. Opiskelijapolitiikassa hän vaikutti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (1971–1972) ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnassa (1973–1975) sekä taistolaisen Sosialistinen opiskelijaliitto SOL:n hallituksessa vuosina 1973–1975. 1980-luvun alussa Hassi oli mukana feministisen Naisunionin toiminnassa.[1]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassia pyydettiin vihreiden ehdokkaaksi vuoden 1984 kunnallisvaaleihin. Hänet valittiin vaaleissa Tampereen kaupunginvaltuustoon, jonka jäsen hän oli yhtäjaksoisesti vuodet 1985–2000. Hassi valittiin valtuustoon jälleen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.[1]

Vuosina 1989–1991 Hassi oli vihreiden varapuheenjohtaja. Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hassi toimi vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1993 sekä keväällä 1997 ja ennen valintaansa europarlamentaarikoksi 2003–2004. Vuosina 1994–1995 hän oli vihreiden valtuuskunnan puheenjohtaja ja vuosina 1995–1997 varapuheenjohtaja. Vuosina 1997–2001 Hassi toimi Vihreän liiton puheenjohtajana. Hassi työskenteli eduskunnassa liikenne-, laki-, ulkoasian-, puolustus-, talous- ja ympäristövaliokunnissa.[4]

Hassi oli ympäristö- ja kehitysministeri Lipposen II hallituksessa huhtikuusta 1999 toukokuuhun 2002 jättäen tehtävän ennenaikaisesti vihreiden erottua hallituksesta vastalauseena Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamispäätökselle. Hassi on myöhemminkin kritisoinut ydinvoimaa ja sen rakentamista Suomeen.[5]

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Hassi valittiin Euroopan parlamenttiin Suomen ainoana vihreiden edustajana. Valinnan seurauksena hän jätti paikkansa kansanedustajana ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Oras Tynkkynen. Hassi valittiin jatkokaudelle vuoden 2009 vaaleissa. Keväällä 2012 hän ilmoitti ettei aio asettua ehdolle enää vuoden 2014 vaaleissa.[6]

Euroopan parlamentissa Hassi istui Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä ja oli jäsen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa (varapuheenjohtaja 2004–2009), EU:n ja Meksikon parlamentaarisessa sekavaliokunnassa sekä Intia-suhteista vastaavassa valtuuskunnassa. Vuosina 2007–2009 hän oli lisäksi ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan jäsen.[7]

Poliittisella urallaan Hassille ovat olleet tärkeitä erityisesti tasa-arvokysymykset, ihmisoikeudet ja ympäristö- sekä energiakysymykset. Vuosina 2003–2013 hän kuului Worldwatch-instituutin johtokuntaan.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassi on ollut vuodesta 1995 naimisissa filosofian tohtori Jukka Valjakan kanssa. Hänellä on kaksi tytärtä ensimmäisestä avioliitostaan (1974–1983) Rolf Hernbergin kanssa.[1] Hänen isänsä on sähkötekniikan emeritusprofessori Osmo Hassi,[4] joka toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1975–1985.

Hassi on sairastanut rintasyövän.[8] Vuonna 2002 häneltä ilmestyi aihetta käsittelevä teos Tukka hattuhyllyllä.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satu Hassi työskentelemässä Brysselin-toimistossaan.
  • Magdaleena ei häpeä enää: Runoja. WSOY, 1984. ISBN 951-0-12621-7.
  • Naaraskierre. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13779-0. (romaani)
  • Käärme ja tiedon puu: Naisnäkökulmia tekniikkaan. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14653-6.
  • Seinä jota ei ole: tottelemattomuusharjoituksia. WSOY, 1988. ISBN 951-0-15402-4.
  • Lukion fysiikka -sarja, WSOY, 1994–2001 (yhdessä J. Hatakan, H. Saarikon ja J. Valjakan kanssa, oppikirjoja)
  • Hassi, Satu, Kiljunen, Kimmo & Pietikäinen, Sirpa: Maapallohaaste. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15400-1.
  • Tukka hattuhyllyllä. WSOY, 2002. ISBN 951-0-27264-7.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Mickelsson, Rauli: Hassi, Satu (1951–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.7.2014.
  2. Satu Hassi Vihreät.fi. Viitattu 2.7.2014.
  3. Ansioluettelo Satu Hassi. Viitattu 26.9.2013.
  4. a b Satu Hassi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. Tärkeitä asioita: Ydinvoima Satu Hassi. Viitattu 26.9.2013.
  6. Olen valmis ehdolle kunnallisvaaleihin 2.5.2012. Satu Hassi. Viitattu 23.9.2013.
  7. Parlamentin jäsenet: Satu Hassi Euroopan parlamentti. Viitattu 23.9. 2013.
  8. Satu Hassilta leikattiin rintasyöpä Iltasanomat.fi. 4.9.2000. Viitattu 2.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Tuija Brax
Vihreän liiton puheenjohtaja
19972001
Seuraaja:
Osmo Soininvaara