Suomen Työväenpuolue STP

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyisin toimivaa puoluetta. Muita Suomen työväenpuolueita täsmennyssivulla. Suomen Työväenpuoluetta ei pidä lyhenteensä perusteella sekoittaa 1973 perustettuun Sosialistiseen työväenpuolueeseen.
Suomen Työväenpuolue
Finlands Arbetarparti
- Vaihtoehtoväki
Perustettu 1998 (VKP)
2006 (STP)
Johto Juhani Tanski (pj.)
Pekka Tiainen (vpj.)
Jaakko Muilu (vpj.)
Antti Siika-aho (vpj.)
Heikki Männikkö (sihteeri)
Ideologia Eko-sosiaalisuus
Toimisto PL 700
00101 Helsinki
Äänenkannattaja Kansan ääni
Kansanedustajat 0 (2007)
Eurokansanedustajat 0 (2009)
Kunnanvaltuutetut 0 (2008)[1]
Kotisivu tyovaenpuolue.org

Suomen Työväenpuolue STP on syksyllä 2006 muodostettu suomalainen vasemmistolainen pienpuolue, joka luotiin keväällä 1999 rekisteröidyn Vaihtoehtoväen (VEV) ja elokuussa 2003 yhdistyksenä perustetun STP:n pohjalle. STP on ilmoittanut tavoitteekseen kehittää puolueesta laaja "eko-sosiaalinen" rintama "pohjoismaisen hyvinvointivaltion" puolesta.[2] STP:n hallitus koostuu pääosin kommunisteista,[3] mutta puheenjohtaja Juhani Tanski, joka oli mukana jo VEV:n perustamisessa, on korostanut, ettei puolue ole kommunistinen eikä hän ole itse edes sosialisti.[4]

STP poistettiin puoluerekisteristä toukokuussa 2007 sen jäätyä ilman paikkoja kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa, mutta puolue rekisteröitiin uudelleen saman vuoden lokakuussa sen kerättyä uudet 5 000 kannattajakorttia.[5]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Vaihtoehtoväki (1999–2006) [muokkaa]

Syksyllä 1998 Vaihtoehto EU:lle ja Muutos 99 -liikkeen aktiivit alkoivat kerätä nimiä uuden puolueen rekisteröimiseksi. Järjestön nimenä oli aluksi Viisaan kehityksen puolue. Yhdistys tavoitteli osallistumista maaliskuun 1999 eduskuntavaaleihin mutta tämä ei onnistunut, ja sen ehdokkaat olivat muiden puolueiden listoilla.[6][7][8] Vaihtoehtoväki rekisteröitiin huhtikuussa 1999. Puolueen perustajiin kuului mm. Vaihtoehto EU:lle (VEU) -yhdistyksen tuolloinen puheenjohtaja Ulla Klötzer ja joitakin muita aiemmin Vihreässä liitossa toimineita, kuten Juhani Tanski. Puolue aikoi osallistua kesäkuun europarlamenttivaaleihin. Klötzer ja VEV:n ensimmäinen puheenjohtaja Eero Taivalsaari olisivat halunneet koota vaaleihin laajaa pienten puolueiden vaaliliittoa, mutta suunnitelma kuivui kokoon eikä VEV lopulta osallistunut koko vaaleihin.[9] Taivalsaari korosti VEV:n linjana EU-kriittisyyden lisäksi, muiden puolueiden vieroksumaa, globalisaation vastaisuutta sekä ekologisia arvoja. VEV ei tukenut presidentinvaalissa 2000 ketään ehdokasta. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun puolueen kaavailema Thomas Wallgren kieltäytyi ehdokkuudesta.[10]

VEV sai kunnallisvaaleissa 2000 vain 400 ääntä eikä yhtään sen yhdeksästä ehdokkaasta Forssassa, Helsingissä, Kuopiossa tai Lahdessa valittu valtuustoihin. Puolue päättikin osallistua seuraaviin vaaleihin yhteistyössä muiden kanssa. VEV oli perustamassa Muutosvoimat Suomi (MVS) -puoluetta 2002 ja sen puheenjohtaja Stig Lång valittiin yhdeksi MVS:n varapuheenjohtajista ensimmäisessä liittokokouksessa. VEV:n aiempi puheenjohtaja Tanski valittiin MVS:n puoluesihteeriksi.[11]

Kunnallisvaaleissa 2004 VEV:n asemaa puoluerekisterissä hyödynnettiin asettamalla sen nimissä puoluepoliittisesti sitoutumattomien ehdokkaiden yhteislistoja. Tätä edelsi kuitenkin eroaminen MVS:sta sen jälkeen, kun oikeusministeriö kieltäytyi hyväksymästä kahden MVS:n jäsenen, VEV:n ja Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liiton, yhtäaikaista osanottoa vaaleihin.[12] Listoilta valittiin yksi edustaja (Nea Kontio) Lahden kaupunginvaltuustoon. Pääkaupungissa VEV:n listan muodosti 40 ehdokkaan Asukkaiden Helsinki -yhteenliittymä. Ehdokkaita asetettiin lisäksi Karkkilassa, Kuopiossa ja Vantaalla.

Suomen työväenpuolue (2006–) [muokkaa]

Vaalitulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2007 0 1 764 0,06%
2011 0 1 857 0,06%
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
2000 0 400 0,02%
2004 1 2 257 0,09%
2008 0 711 0,03%
2012 0 538 0,02%
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet
2009 0 3 169 0,19%

Perustaminen [muokkaa]

Suomen Työväenpuolue perustettiin rekisteröitynä yhdistyksenä elokuussa 2003. Syksyllä 2006 tapahtui sen ja Vaihtoehtoväen yhdistäminen siten, että valmiiksi puoluerekisterissä olleelle Vaihtoehtoväelle siirrettiin Suomen Työväenpuolueen nimi käyttöön. Näin oli mahdollista käydä vuoden 2007 eduskuntavaalit ilman 5 000 allekirjoituksen keräämistä. Nämä 5 000 allekirjoitusta kerättiin sitten vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen ja STP on siten puoluerekisterissä ilman uutta nimenkeräystä vielä vuoden 2015 vaaleissa. STP:n säännöt on rakennettu yhteistyöajatuksen pohjalle. Apuna ovat olleet SKDL:n säännöt muutettuina kuitenkin siten, että on henkilöjäseniä kuten SKDL:ssä, mutta järjestöjäsenillä on yksi ääni kuten henkilöjäsenille. SKDL:ssä järjestöjen äänimäärä määräytyi niiden jäsenmäärän perusteella. STP:ssä on haluttu tällä muutoksella välttää joidenkin isojen järjestöjen muodostumista dominoiviksi sekä SKDL:n enemmistö-vähemmistöasetelman kaltaista tilannetta. Ajatus on tällä tavalla turvata yhteistyöperiaate, jossa kaikkien näkemyksiä kunnioitetaan, niin henkilöiden kuin järjestöjenkin. Yhteisessä ohjelmassa ja tavoitteissa ovat asiat, jotka ovat laajasti yhteisesti hyväksyttyjä. Niiden ohella kaikilla mukana olevilla on oikeus ja mahdollisuus ajaa omia tavoitteitaan.

Puolueen aatteellinen peruslähtökohta on työväen ja demokraattinen yhteistyö kansan hyväksi ja kansainvälisyyttä rakentaen kansojen oikeuksia kunnioittamalla sekä ekologisesti kestävä kehitys ja tavoitteena maailma ilman sotia. Ohjelmaan ei ole kirjattu sosialismin tavoitetta, koska tavoite on koota kansaa laajasti odottamatta sen hyväksymistä. Suuri osa jäsenistä on sosialisteja, mutta sitä ei edellytetä jäseniltä. Puolue katsoo tämän noudattavan alkuperäistä SKDL:n ohjelmaa, jonka tavoite oli koota kansaa työn ja toimeentulon ja rauhan puolesta. STP:n mukaan tämä on ajankohtaista myös 2000-luvulla.

STP:n järjestäytymiskokous pidettiin Helsingissä 17. syyskuuta 2006. Tätä edelsi pitkä valmistelu, sillä yhdistys, joka prosessissa yhtyi Vaihtoehtoväkeen perustettiin jo vuonna 2003.[2] Alkuvuodesta 2006 ilmestyi verkkoon Kansanvalta-työryhmän blogi, jonka kirjoituksissa pohdittiin, tarvitaanko Suomeen uutta työväenpuoluetta. Kaikki blogiin kirjoittaneet olivat Kommunistien liiton tunnettuja aktiiveja, joiden vastaus kysymykseen oli myönteinen. Pekka Tiainen otti asian esille myös vappupuheessaan.[13] STP:n perustaminen eteni, kun VEV päätti nimenmuutoksesta kesäkuun puoluekokouksessa[12] ja kutsu järjestäytymiskokoukseen julkaistiin Kansan äänen syyskuun numerossa.[14]

Kokous, johon Tiedonantajan mukaan kerääntyi noin 20 ihmistä,[15] valitsi STP:lle johdon, johon kuuluu neljä puheenjohtajaa ja kaksi muuta täysivaltaista jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin VEV:n johdossa vuosia toiminut Juhani Tanski.[2] Hallituksen jäsenistä osa kuului Kommunistien liittoon ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) äänenkannattaja Tiedonantaja syytti näitä, KTP:stä vuonna 2002 erotettuja, henkilöitä VEV:n hajottamisesta.[15]

Alkutaival [muokkaa]

Eduskuntavaaleissa 2007 STP asetti ehdokkaita kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä, mutta kukaan ei tullut valituksi. 26. toukokuuta 2007 STP piti ensimmäisen liittokokouksensa. Kokouksessa muutettiin puolueen sääntöjä yhteistyöjärjestöluonnetta korostavaan suuntaan, päätettiin uusien kannattajakorttien keräämisestä ja tuomittiin Suomen osallistuminen Nato- tai EU-johtoisiin sotilasoperaatiohin. Edellissyksynä puheenjohtajiksi valitut saivat jatkaa tehtävissään. Puoluesihteeriksi valittiin Heikki Männikkö. Yhteensä STP:n hallitukseen valittiin 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.[16] STP palasi puoluerekisteriin lokakuussa 2007.[17]

Kunnallisvaaleissa 2008 STP:llä oli oma listansa 11 kunnassa, mutta puolue ei onnistunut saamaan yhtään valtuutettua. STP:n aktiiveja osallistui myös Porvoo 2009 -yhteislistalle. Puolueen varapuheenjohtaja Siika-aho oli ehdokkaana Haapajärvellä Vasemmistoliiton listalla, mutta hän ei kyennyt uusimaan paikkaansa. Edellisvaaleissa VEV:n listalta Lahden kaupunginvaltuustoon valittu Nea Kontio kokosi vaaleihin Vaihtoehtoväki-nimisen yhteislistan, joka jäi valtuuston ulkopuolelle.

Joulukuussa 2008 STP:n hallitus päätti puolueen osallistumisesta kesän 2009 europarlamenttivaaleihin täydellä listalla.[18] Puolueen ääniharava oli 554 ääntä kerännyt Johan Bäckman.[19]

Organisaatio [muokkaa]

STP:hen voivat kuulua jäseninä sekä henkilöt että yhdistykset, joilta edellytetään periaateohjelman hyväksymistä. Puolueen perustajat ovat useissa yhteyksissä verranneet STP:tä alkuaikojen Suomen kansan demokraattiseen liittoon (SKDL), josta perustettaessa (1944) kaavailtiin laajaa demokraattisten voimien rintamaa.[2]

Ohjelma [muokkaa]

STP ei ilmoittaudu minkään aatteen, kuten sosialismin, kannattajaksi. STP kertoo pyrkivänsä "keräämään yhteen kaikki ne omalla työllään elävät, jotka haluavat muutoksen nykyiseen kovaan oikeistolaiseen politiikkaan."[20] STP:n johto on puhunut halustaan kehittää puolueesta "ekososiaalista" rintamaa "pohjoismaisen hyvinvointivaltion" puolesta.[2] STP:n periaateohjelman luonnos toteaa, ettei markkinatalous voi ratkaista ajan keskeisimpiä ongelmia, vaan "tarvitaan yhteiskunnallista sääntelyä kansan ehdoilla."[21]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Valtuutetut kunnittain 1.1.2009 (xls) Kunnat.net: Suomen kuntaliitto. Viitattu 10.1.2009.
  2. ↑ a b c d e Suomen Työväenpuolue STP rp. asettaa koko maassa ehdokkaat maaliskuun eduskuntavaaleihin (STP:n lehdistötiedote 19.9.2006)
  3. ↑ vrt. Suomen Työväenpuolue STP rp. asettaa koko maassa ehdokkaat maaliskuun eduskuntavaaleihin (STP:n lehdistötiedote 19.9.2006) & Kommunistien liiton hallitus
  4. ↑ Juhani Tanski: STP ei ole kommunistinen puolue (Kansan Uutiset 26.9.2006)
  5. ↑ STP takaisin puoluerekisteriin (Yleisradio 24.10.2007)
  6. ↑ Vaihtoehtoväki rekisteröitiin puolueeksi (Helsingin Sanomat 24.4.1999)
  7. ↑ Uusi vaihtoehtoväki-puolue pyrkii kansanliikkeeksi muutos 99:n tilalle (Helsingin Sanomat 27.4.1999)
  8. ↑ Syntyykö puolueenne eduskuntavaaleihin, Eero Taivalsaari? (Helsingin Sanomat 16.1.1999)
  9. ↑ Pikkupuolueet neuvottelevat vaaliliitosta EU-vaaleissa (Verkkouutiset 26.4.1999)
  10. ↑ Vaihtoehtoväki tähtää kunnallisvaaleihin (Verkkouutiset 8.10.1999)
  11. ↑ ks. MVS:n hallitus (kesäkuu 2003)
  12. ↑ a b Juhani Tanski vapaavas-sähköpostilistalla (14.9.2006)
  13. ↑ ks. Kai Kontturin, Antti Siika-ahon, Pekka Tiaisen, Matti Laitisen ja Heikki Männikön kirjoitukset Kansanvalta-työryhmän blogissa
  14. ↑ Kansan ääni 4/2006, sivu 15
  15. ↑ a b KTP:stä erotetut hajottivat Vaihtoehtoväen (Tiedonantaja 22.9.2006)
  16. ↑ Suomen Työväenpuolue STP uudistuu yhteistyöjärjestöpuolueeksi (Kansan ääni 3/2007), s. 5.
  17. ↑ Puoluerekisteri (Oikeusministeriö 20.8.2008).
  18. ↑ STP asettaa täyden listan EU:n parlamenttivaaliin (Kansan ääni 6/2008, s. 7.
  19. ↑ Ehdokkaiden äänimäärät (Oikeusministeriö 10.6.2009)
  20. ↑ Heikki Männikkö & Reijo katajaranta: Kutsu helsinkiläisille Suomen Työväenpuolueen vaaleja valmistelevaan kokoukseen (lokakuu 2006)
  21. ↑ Suomen työväenpuolueen periaateohjelma (hahmotelma)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Rekisteröidyt suomalaiset puolueet

Itsenäisyyspuolue | Kansallinen Kokoomus | Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta | Köyhien Asialla | Muutos 2011 | Perussuomalaiset | Piraattipuolue | Suomen Keskusta | Suomen Kommunistinen Puolue | Suomen Kristillisdemokraatit | Suomen ruotsalainen kansanpuolue | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Suomen Työväenpuolue | Vapauspuolue (VP) – Suomen tulevaisuus | Vasemmistoliitto | Vihreä liitto

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Työväenpuolue_STP&oldid=13199167