Valiokunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyypillinen valiokunnan kokoushuone. Puheenjohtajan edessä olevaa maljaa käytetään arvottaessa äänestystulosta äänten mentyä tasan.

Valiokunta on parlamentin toimielin, joka käsittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset. Suomessa eduskunnan valiokunnat voivat käsitellä lisäksi esimerkiksi valtioneuvoston selontekoja ja eri toimielinten kertomuksia.

Euroopan parlamentin valiokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan parlamentissa on 20 pysyvää valiokuntaa. Tarvittaessa perustetaan alivaliokuntia, tutkintavaliokuntia ja väliaikaisia valiokuntia.[1] Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti Brysselissä ja niiden istunnot ovat yleisölle avoimia.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiokunnat ja niiden jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiokuntien jäsenet ovat kansanedustajia, joskin ministerinä toimivat kansanedustajat eivät voi kuulua valiokuntiin. Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan. Pysyviä valiokuntia on kaikkiaan 16:

Valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä, paitsi suuressa valiokunnassa, jossa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, ja tarkastusvaliokunnassa, jossa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.

Ensi töikseen eduskuntavaalien jälkeen eduskuntaryhmät kokoontuvat sopimaan valiokuntajaosta. Eduskuntaryhmät jakavat valiokuntien puheenjohtajuudet keskenään pitkälti suhteessa kansanedustajien määriin. Esimerkiksi eduskunnan vaalikaudella 2011–2015 Kokoomuksella, SDP:llä, Perussuomalaisilla ja Keskustalla on kullakin 3 puheenjohtajuutta ja Vihreillä ja Vasemmistoliitolla kummallakin 1 puheenjohtajuus.

Valiokunnat kokoontuvat kahdesta neljään kertaa viikossa. Valiokunnat ovat päätösvaltaisia silloin, kun paikalla on vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä tai vastaava määrä varajäseniä.

Pysyvien valiokuntien lisäksi eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan käsittelemään jotakin erityistä asiaa. Suurin osa nykyisistä valiokunnista on vakiintunut alkuaan säännönmukaisesti jokaisille valtiopäiville valituista muodollisesti tilapäisistä valiokunnista. Viimeisin tällainen on tulevaisuusvaliokunta.

Varsinaisia erityisvaliokuntia yksittäistä asiaa varten ei ole perustettu vuosikymmeniin. Viimeisin tällainen oli vuonna 1968 perustettu alkoholivaliokunta.

Asioiden käsittely valiokunnissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan täysistunto lähettää lakiesitykset valiokuntaan lähetekeskustelussa. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja keskustelee esityksestä ja laatii siitä mietinnön, jossa valiokunta suosittaa täysistunnolle esityksen hyväksymistä sellaisenaan tai osittain tai kokonaan muutettuna tai esityksen hylkäämistä kokonaan. Mietinnön kirjoittava valiokunta voi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta, joiden erityisalueeseen esitys liittyy.

Asioiden valiokuntakäsittely kestää normaalisti yhdestä kolmeen kuukautta, joskus jopa vuosia. Toisaalta kiireelliset asiat voivat edetä hyvinkin nopeasti. Jos asian, esimerkiksi lakiesityksen käsittely on kesken vaalikauden päättyessä, se raukeaa.

Yleensä lait hyväksytään täysistunnossa valiokunnan mietinnön muotoilun mukaisina, sillä puolueiden voimasuhteet jakautuvat valiokunnissa eduskunnan voimasuhteiden mukaan. Käytännössä valiokunnat ovatkin se paikka eduskunnassa, jossa varsinainen lainsäädäntötyö tapahtuu.

Muista poikkeavat valiokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren valiokunnan, valtiovarainvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tehtävät eroavat muista valiokunnista.

Suuri valiokunta käsittelee ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. EU-jäsenyyden myötä suuren valiokunnan tehtäviin on lisätty Euroopan unionissa käsiteltävien asioiden käsittely vuorovaikutuksessa valtioneuvoston kanssa.

Valtiovarainvaliokunta käsittelee lakiesitysten lisäksi valtion talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitykset. Lisäksi valiokunta valvoo valtiontaloutta. Valtiovarainvaliokunta jakautuu useisiin, eri aloihin keskittyviin jaostoihin.

Tarkastusvaliokunta perustettiin eduskuntaan kesäkuun alussa vuonna 2007. Jo edellisellä vaalikaudella 2004-2007 hallitus antoi eduskunnalle esityksen (HE 71/2006), jonka myötä valiokunta säädettiin pysyvästi perustettavaksi vaalikaudelle 2007-2011. Esityksen käsittelyn myötä valiokunnalle on keskitetty valtiontalouden parlamentaariseen valvontaan kuuluvat tehtävät, jotka aiemmin kuuluivat valtiontilintarkastajille ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle.

Tulevaisuusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita tulevaisuusnäkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun.

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä edustajainhuoneella että senaatilla (Yhdysvaltain kongressin ala- ja ylähuone) on valiokuntia (committee). Valiokuntien koot vaihtelevat huomattavasti. Kaksipuoluejärjestelmään liittyen puolue, jolla on enemmistö kamarissa, saa jokaisessa valiokunnassa puheenjohtajan paikan.

Pysyvät valiokunnat voivat asettaa itselleen alivaliokuntia, joita suomalaisessa käytännössä nimitettäisiin komiteoiksi. Parlamentaarista valvontaa varten valiokunnat voivat asettaa ns. tutkimusvaliokuntia (esimerkiksi 9/11-komissio).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Euroopan parlamentin valiokunnat Euroopan parlamentti. Viitattu 18.8.2014.