Suomen valtioneuvosto

Wikipedia

Hallinto
Tämä artikkeli on osa sarjaa: Suomen politiikka ja hallinto



Perustuslaki Itsenäisyysjulistus
Toimeenpanovalta
Presidentti, Tarja Halonen Pääministeri, Matti Vanhanen Valtioneuvosto, Ministeriöt
Lainsäädäntövalta
35. Eduskunta Puhemies, Sauli Niinistö Kansanedustajat
Vaalit
Eduskuntavaalit 1991 \| 1995 \| 1999 \| 2003 \| 2007
Presidentinvaalit 1994 \| 2000 \| 2006 \| 2012
Europarlamenttivaalit 1996 \| 1999 \| 2004
Kunnallisvaalit 2000 \| 2004 \| 2008
Kansanäänestykset Suomen EU-jäsenyys Kieltolain lakkauttaminen
Oikeus
Yleinen oikeus Korkein oikeus Hovioikeus Käräjäoikeus Hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus Alueellinen hallinto-oikeus Valtakunnansyyttäjä, Matti Kuusimäki
Alueellinen hallinto
Läänit Maakunnat Seutukunnat Kunnat
Puolueet Poliitikot Oikeuskansleri Suurlähettiläät Ihmisoikeudet EU-politiikka
näytä • keskustele • muokkaa

Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) on Suomessa ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Se käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän eli hallituksen ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset täytäntöön ja antaa asetuksia.

Valtioneuvosto antaa yhdessä presidentin kanssa esitykset eduskunnalle (hallituksen esitys). Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia laissa säädetyissä asioissa.

Tällä hetkellä valtioneuvoston muodostaa Matti Vanhasen sinivihreä hallitus.

[muokkaa] Koostumus

Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteen sovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Suomessa on nykyisin 12 ministeriötä. Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.

Valtioneuvoston linna Helsingissä Senaatintorin laidalla.

Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.

[muokkaa] Oikeuskanslerinvirasto

Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.

[muokkaa] Hallitukset

	Hallitus	Toimiaika	Hallitusmuoto	Kansanedustajia
1.	Svinhufvudin senaatti	27.11.1917–27.5.1918	Enemmistö	103/200
2.	Paasikiven senaatti	27.5.1918–27.11.1918	Enemmistö	103/200
3.	Ingmanin I hallitus	27.11.1918–17.4.1919	Enemmistö¹	77/200 tai 77/108
4.	K. Castrénin hallitus	17.4.1919–15.8.1919	Vähemmistö	90/200
5.	Vennolan I hallitus	15.8.1919–15.3.1920	Vähemmistö	68/200
6.	Erichin hallitus	15.3.1920–9.4.1921	Enemmistö	118/200
7.	Vennolan II hallitus	9.4.1921–2.6.1922	Vähemmistö	68/200
8.	Cajanderin I hallitus	2.6.1922–14.11.1922	Virkamies
9.	Kallion I hallitus	14.11.1922–18.1.1924	Vähemmistö	60/200
10.	Cajanderin II hallitus	18.1.1924–31.5.1924	Virkamies
11.	Ingmanin II hallitus	31.5.1924–31.3.1925	Enemmistö	122/200
12.	Tulenheimon hallitus	31.3.1925–31.12.1925	Vähemmistö	82/200
13.	Kallion II hallitus	31.12.1925–13.12.1926	Vähemmistö	82/200
14.	Tannerin hallitus	13.12.1926–17.12.1927	Vähemmistö	60/200
15.	Sunilan I hallitus	17.12.1927–22.12.1928	Vähemmistö	52/100
16.	Mantereen hallitus	22.12.1928–16.8.1929	Vähemmistö	10/200
17.	Kallion III hallitus	16.8.1929–4.7.1930	Enemmistö	60/200
18.	Svinhufvudin II hallitus	4.7.1930–21.3.1931	Enemmistö	132/200
19.	Sunilan II hallitus	21.3.1931–14.12.1932	Enemmistö	132/200
20.	Kivimäen hallitus	14.12.1932–7.10.1936	Vähemmistö	85/200
21.	Kallion IV hallitus	7.10.1936–12.3.1937	Vähemmistö	60/200
22.	Cajanderin III hallitus	12.3.1937– 1.12.1939	Enemmistö	164/200
23.	Rytin I hallitus	1.12.1939–27.3.1940	Enemmistö	165/200
24.	Rytin II hallitus	27.3.1940–3.1.1941	Enemmistö	190/200
25.	Rangellin hallitus	3.1.1941–5.3.1943	Enemmistö	198/200
26.	Linkomiehen hallitus	5.3.1943–8.8.1944	Enemmistö	190/200
27.	Hackzellin hallitus	8.8.1944– 21.9.1944	Enemmistö	190/200
28.	U. Castrénin hallitus	21.9.1944–17.11.1944	Enemmistö	190/200
29.	Paasikiven II hallitus	17.11.1944–17.4.1945	Enemmistö	165/200
30.	Paasikiven III hallitus	17.4.1945–26.3.1946	Enemmistö	171/200
31.	Pekkalan hallitus	26.3.1946–29.7.1948	Enemmistö	162/200
32.	Fagerholmin I hallitus	29.7.1948–17.3.1950	Vähemmistö	54/200
33.	Kekkosen I hallitus	17.3.1950–17.1.1951	Vähemmistö	75/200
34.	Kekkosen II hallitus	17.1.1951–20.9.1951	Enemmistö	129/200
35.	Kekkosen III hallitus	20.9.1951–9.7.1953	Enemmistö	119/200
36.	Kekkosen IV hallitus	9.7.1953–17.11.1953	Vähemmistö	66/200
37.	Tuomiojan hallitus	17.11.1953–5.5.1954	Virkamies	53/200
38.	Törngrenin hallitus	5.5.1954–20.10.1954	Enemmistö	120/200
39.	Kekkosen V hallitus	20.10.1954–3.3.1956	Enemmistö	107/200
40.	Fagerholmin II hallitus	3.3.1956–27.5.1957	Enemmistö	120/200
41.	Sukselaisen I hallitus	27.5.1957–29.11.1957	Vähemmistö	79/200
42.	Von Fieandtin hallitus	29.11.1957–26.4.1958	Virkamies
43.	Kuuskosken hallitus	26.4.1958–29.8.1958	Virkamies
44.	Fagerholmin III hallitus	29.8.1958–13.1.1959	Enemmistö	152/200
45.	Sukselaisen II hallitus	13.1.1959–14.7.1961	Vähemmistö	62/200
46.	Miettusen I hallitus	14.7.1961–13.4.1962	Vähemmistö	48/200
47.	Karjalaisen I hallitus	13.4.1962–18.12.1963	Enemmistö	114/200
48.	Lehdon hallitus	18.12.1963–12.9.1964	Virkamies
49.	Virolaisen hallitus	12.9.1964–27.5.1966	Enemmistö	112/200
50.	Paasion I hallitus	27.5.1966–22.3.1968	Enemmistö	152/200
51.	Koiviston I hallitus	22.3.1968–14.5.1970	Enemmistö	164/200
52.	Auran I hallitus	14.5.1970–15.7.1970	Virkamies
53.	Karjalaisen II hallitus	15.7.1970–29.10.1971	Enemmistö	144/200
54.	Auran II hallitus	29.10.1971–23.2.1972	Virkamies
55.	Paasion II hallitus	23.2.1972–4.9.1972	Vähemmistö	55/200
56.	Sorsan I hallitus	4.9.1972–13.6.1975	Enemmistö	109/200
57.	Liinamaan hallitus	13.6.1975–30.11.1975	Virkamies
58.	Miettusen II hallitus	30.11.1975–29.9.1976	Enemmistö	152/200
59.	Miettusen III hallitus	29.9.1976–15.5.1977	Vähemmistö	58/200
60.	Sorsan II hallitus	15.5.1977–26.5.1979	Enemmistö	152/200
61.	Koiviston II hallitus	26.5.1979–19.2.1982	Enemmistö	133/200
62.	Sorsan III hallitus	19.2.1982–6.5.1983	Enemmistö	133/200 ja 102/200
63.	Sorsan IV hallitus	6.5.1983–30.4.1987	Enemmistö	123/200
64.	Holkerin hallitus	30.4.1987–26.4.1991	Enemmistö	131/200
65.	Ahon hallitus	26.4.1991–13.4.1995	Enemmistö	115/200
66.	Lipposen I hallitus	13.4.1995–15.4.1999	Enemmistö	145/200
67.	Lipposen II hallitus	15.4.1999–17.4.2003	Enemmistö	140/200 ja 129/200
68.	Jäätteenmäen hallitus	17.4.2003–24.6.2003	Enemmistö	117/200
69.	Vanhasen I hallitus	24.6.2003–19.4.2007	Enemmistö	117/200
70.	Vanhasen II hallitus	19.4.2007-	Enemmistö	126/200

¹ = Ingmanin hallitus oli periaatteessa vähemmistöhallitus (sillä oli 77 kansanedustajaa tukena), mutta sisällissodan jälkeisessä tynkäeduskunnassa sillä oli käytännössä selvä enemmistö.