Yhdysvaltain kongressi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seal of the United States Congress.svg
Capitol, Yhdysvaltain kongressitalo

Yhdysvaltain kongressi (engl. United States Congress) on Yhdysvaltain lainsäädäntöelin. Se muodostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Edustajainhuoneessa on kaikkiaan 435 äänivaltaista edustajaa ja senaatissa 100 senaattoria. Edustajainhuoneeseen valitaan joka toinen vuosi edustajat jokaisesta osavaltiosta. Edustajien lukumäärä on suhteutettu osavaltion asukaslukuun, kuitenkin siten, että jokaiselle osavaltiolle on taattu vähintään yksi edustajanpaikka. Senaattiin jokaisesta osavaltiosta pääsee kaksi edustajaa kuusivuotiskaudelle riippumatta osavaltion väkiluvusta. Sekä senaatin että edustajainhuoneen edustajat valitaan osavaltioissa suoralla kansanvaalilla. Kongressi kokoontuu United States Capitol -rakennuksessa Washington (DC):ssä.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan liittovaltion kaikki lainsäädännöllinen valta on kongressilla. Perustuslaki määrittelee kongressille kuuluvan vallan; kaikki muu valta kuuluu osavaltioille ja kansalle. Kongressi voi säädellä muun muassa osavaltioiden välistä kaupankäyntiä, kansainvälistä kauppaa ja liittovaltion tuomioistuinten kokoonpanoja. Se voi myös säätää veroista, ylläpitää asevoimia ja julistaa sodan.

Edustajainhuone ja senaatti ovat yhdenvertaisia kamareita. Niitä sanotaan joskus ala- ja ylähuoneeksi, mutta nämä nimitykset ovat tässä mielessä epätarkkoja. Kahden vuoden välein valittava edustajainhuone on tarkoitettu antamaan kuva kansalaisten senhetkisistä mielipiteistä, kun taas hitaammin muuttuva senaatti on tarkoitettu pohdiskelevammaksi kamariksi. Joissakin suhteissa kamareiden oikeudet poikkeavat toisistaan. Senaatti vahvistaa tietyt presidentin tekemät nimitykset korkea-arvoisiin virkoihin ja liittovaltion oikeusistuimiin. Se myös vahvistaa kansainväliset sopimukset. Edustajainhuoneella on esitysoikeus kaikkien niiden lakien osalta joilla pyritään hankkimaan rahaa tai saattamaan alulle virkasyyteprosessi.

Lakiehdotus on hyväksyttävä kongressin molemmissa kamareissa täsmälleen samanlaisena, jotta se voidaan lähettää presidentille allekirjoitusta tai vetoa varten. Kongressin kamarien välillä käydäänkin usein neuvottelu kompromissin aikaansaamiseksi toisistaan eroavien lakiehdotusten välillä (conference committee).

Termillä kongressi voidaan tarkoittaa paitsi elintä sinänsä, myös valtiopäivien kulloistakin koostumusta. Vuoden 2009 alussa aloitti 111. kongressi. Yhdysvaltain perustuslaki kieltää kansanedustajia pitämästä julkista liittovaltion virkaa. Tästä syystä, toisin kuin monissa muissa demokratioissa, Yhdysvalloissa hallituksen jäsenet eivät ole kansanedustajia.

Senaatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Yhdysvaltain senaatti

Senaattiin kuuluvien senaattorien määrä riippuu aina suoraan osavaltioiden lukumäärästä. Perustuslain mukaan jokaiselle osavaltiolle kuuluu kaksi senaattoria, osavaltion koosta ja väkimäärästä riippumatta; koska nykyisellään Yhdysvaltoihin kuuluu 50 osavaltiota, senaattoreita on siten tasan sata. Senaattorin toimikausi on kuusi vuotta. Paikat on jaettu siten, että yksi kolmasosa paikoista vaihtuu kahden vuoden välein. Senaattorit valitaan enemmistövaalilla siten, että kustakin osavaltiosta valitaan kerrallaan yksi senaattori. Vaalien kierron mukaan seuraava senaattori samasta osavaltiosta valitaan joko kahden tai neljän vuoden kuluttua. Jokaisen senaattorin virkakausi on kuitenkin kuusi vuotta. Osavaltio muodostaa yhtenäisen vaalipiirin.

Senaatin toimintatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka muodollisesti senaatti päättääkin asioista yksinkertaisten enemmistöjen turvin, käytännössä jo 40 prosentin vähemmistöllä on mahdollista estää itselleen epämieluisten lakiesitysten läpimeno. Koska senaattoreiden puheoikeus on periaatteessa rajoittamaton, ja vaaditaan vähintään 60 senaattorin äänet keskustelun katkaisemiseksi, viivytyspuheet voivat pakottaa enemmistökannan kompromissiin tai jopa luopumaan toivomastaan laista, jotta normaalia työskentelyä voitaisiin jatkaa.

Edustajainhuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain edustajainhuonetta usein virheellisesti kutsutaan kongressiksi. Tämä johtuu siitä, että sen edustajia kutsutaan kongressiedustajiksi, kun senaattoreita kutsutaan senaattoreiksi, vaikka senaattoritkin ovat muodollisesti katsottuna myös kongressiedustajia. Sitä että kaikki kongressiedustajat, senaattorit mukaan lukien, istuvat samassa edustajainhuoneen salissa (esimerkiksi merkittävien valtiovieraiden kunniaksi tai kuunnellakseen presidenttinsä vuosittaista puhetta Yhdysvaltojen tilasta) kutsutaankin kongressin yhteisistunnoksi (joint session).

Edustajainhuoneen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneohjelmalla suunniteltu kalifornialainen edustajainhuoneen vaalipiiri vuodelta 2004. Piirijaon oli tarkoitus varmistaa paikallisen demokraattiedustaja Grace Flores Napolitanon läpimeno.

Edustajainhuoneen paikat jaetaan osavaltioiden kesken väkiluvun mukaisessa suhteessa, kuitenkin niin että kullakin osavaltiolla on vähintään yksi edustaja. Vuoden 1929 Reapportionment Act määrittelee edustajainhuoneen kokonaispaikkamääräksi 435 ja antaa kongressille itsenäisen oikeuden päättää sen muuttamisesta. Kongressiedustajat valitaan enemmistövaalilla yhden henkilön vaalipiireistä kahden vuoden toimikaudeksi. Edustajainhuoneen kaikki paikat valitaan samalla kertaa. Louisianan osavaltiossa on poikkeuksellisesti käytössä kaksivaiheinen vaalitapa, jossa valintaan edellytetään yli puolet annetuista äänistä. Ellei kukaan saa vaadittua enemmistöä, järjestetään vaaleissa toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä. Osavaltioilla on suuri sisäinen itsenäisyys päättää vaalien toteutuksesta.

Osavaltiot saavat myös määrittää vaalipiirien rajat lain sallimissa rajoissa. Lain mukaan vaalipiirien tulee esimerkiksi olla väestöltään likimain yhtä suuria. Osavaltioiden suuri harkintavalta vaalipiirijaossa on johtanut joissain osavaltioissa tarkoitushakuisesti uudelleenpiirrettyihin vaalipiireihin. Kummankin puolueen edustajat ovat usein pyrkineet vaalipiirien uudelleenmäärittelyllä takaamaan omien edustajiensa mahdollisimman hyvän menestyksen. Tämä termillä gerrymandering kutsuttu operaatio voidaan suorittaa esimerkiksi tarkoitukseen erikseen suunnitelluilla matemaattisilla tietokoneohjelmistoilla ja se saattaa johtaa hyvin omalaatuisen muotoisiin vaalipiireihin.

Edustajainhuoneen edustajilla on suuri mahdollisuus säilyttää asemansa niin kauan kuin he haluavat, elleivät he jättäydy vapaaehtoisesti sivuun tai eläkkeelle. Keskimäärin edustajista valitaan uudelleen kaudelle yli 90 % ja esimerkiksi vuonna 1998 98 % edustajainhuoneen jäsenistä valittiin uudelleen.[1]

Voimasuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkajakauma lähihistoriassa. R=republikaanit, D=demokraatit, I=sitoutumattomat. Paikkajakauma on muuttunut istuntokausien aikana useaan otteeseen esimerkiksi edustajien sairastumisen tai kuoleman ja täytevaalien takia.

  • 2011-2013
    • Senaatti: R 47, D 51, I 2 (sitoutumattomat äänestänevät demokraattien mukana)
    • Edustajainhuone: R 242, D 192

Kongressin rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capitolin kupoli
Pääartikkeli: United States Capitol

Capitol on saanut nimensä Rooman hallintokeskuksesta Capitoliumista (engl. Capitol), joka sijaitsi samannimisellä kukkulalla (engl. Capitol Hill). Myös itse rakennuksen tyylisuunta heijastaa antiikin Kreikan ja Rooman tyyliä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Incumbent Reelection Advantage Citizens for U.S. Direct Initiatives. (englanniksi)
  2. The United States Capitol: An Overview of the Building and Its Function Architect of the Capitol (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]