Gerrymandering
Gerrymandering tarkoittaa vaalipiirien rajojen muuttelua, jonka tarkoituksena on suosia jotain tiettyä puoluetta tai ehdokasta vaaleissa. Termi on peräisin Yhdysvalloista, jossa Massachusettsin osavaltion kuvernöörinä toimineen Elbridge Gerryn (1744–1814) väitettiin omaa puoluettaan hyödyttääkseen kehitelleen omituisenmuotoisia vaalipiirejä, joista eräs muistutti kartalla salamanteria (engl. salamander) ja sai siten pilkkanimen gerrymander. Gerrymandering-menettelyä pidetään kyseenalaisena, varsinkin jos se johtaa maantieteellisesti tai demografisesti epäluonnollisten vaalipiirien ja äänestysalueiden luomiseen.
Yleensä menettelyn logiikkana on rajata vaalipiirit siten, että suosittavan puolueen äänestäjiksi oletettuja väestöryhmiä kasataan riittävä määrä samaan vaalipiirin toisistaan etäällä olevilta alueilta ja kilpailevien puolueiden potentiaaliset kannattajat hajotetaan usean vaalipiirin alueelle siten, että he eivät missään ole enemmistönä. Onnistunut gerrymandering todennäköisesti johtaa kansalaisten äänestysinnon alenemiseen, sillä se vähentää todennäköisyyttä, että oppositioasemassa olevat ryhmät menestyisivät vaaleissa.
Ilmiö esiintyy todennäköisimmin enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa, joissa vaalipiirien rajoja on säännöllisesti korjailtava, jotta niiden asukasluku pysyisi samana – varsinkin, jos vallassa oleva puolue pääsee suvereenisti päättämään muutoksista. Joissain enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa on gerrymanderingin estämiseksi annettu vaalipiirien rajoista päättäminen puolueista riippumattomille organisaatioille. Suhteellista vaalitapaa käyttävissä maissa ilmiö on melko tuntematon, sillä varsinkin suuremmissa usean edustajan vaalipiireissä sillä saavutettava hyöty olisi vähäinen.