Laki

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tämä artikkeli käsittelee lakia velvoittavana säädöksenä. Sanan muista merkityksistä, katso Laki (täsmennyssivu).

Auringonjumala Shamash antaa lain kuningas Hammurabille.

Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Laajasti ymmärrettynä laeiksi käsitetään myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset. Laki koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava. Oikeusnormit ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia.

Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus ja hallinnollisia tuomioistuimia hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on muutamia erikoistuomioistuimia, kuten työtuomioistuin ja markkinaoikeus.

Normihierarkian huipulla on perustuslaki, jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. Oikeusnormien muodostamaa oikeusjärjestystä tutkii oikeustiede. Rikosoikeudellinen laillisuusperuste kieltää tuomitsemasta ketään teosta, jota ei ole tekohetkellään nimenomaan määrätty rangaistavaksi. Rikollisuutta tutkiva tieteenala on nimeltään kriminologia.

Suomen oikeusjärjestys, kuten lähes kaikki länsimaiset oikeusjärjestykset, jaetaan yleensä yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Ensin mainittu koskee henkilöiden ja oikeushenkilöiden keskinäisiä suhteita ja viimeksi mainittu näiden suhteita julkisyhteisöihin, kuten kuntiin ja valtioon.

[muokkaa] Suomen laki

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Laadittava pääartikkeli "Suomen laki", korjattava tätä yleisesittelyä, ehkä luotava "Luettelo Suomen laeista"

Suomen perustuslakia tulkittaessa "laki" tarkoittaa nimenomaan eduskunnan antamaa lakia, ei valtioneuvoston asetusta tai muuta alemman tason säädöstä. Esimerkiksi "Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla" (perustuslaki 127 §) tarkoittaa, että tästä oikeudesta ei voi säätää lakia alemmantasoisella säädöksellä (asetuksella, sotilaskäskyllä tms.)

Suomen lain osia ovat mm:

[muokkaa] Lakitekstien tekijänoikeus

Yleensä tekijänoikeuslaki edellyttää kirjallisten tekstien kopioimiseen ja levittämiseen tekijän luvan. Tekijänoikeuslain mukaan kuitenkaan "lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta" (tekijänoikeuslaki 9 §). Näitä viranomaisten alkuperäistekstejä saa vapaasti kopioida ja levittää. Tosin mikäli kokoelma lakeja tai viranomaisen lausumia on toimitettu valikoiden julkaisuksi, toimittajalla voi olla tähän toimitustyöhön tekijänoikeus tai luettelosuoja. Näin esimerkiksi Talentum Oyj:n toimittamien Suomen Laki -teosten, Editan lakikokoelmien sekä sähköisten Finlex- ja Edilex-tietokantojen toimitukselliset ratkaisut saattavat kuulua tekijänoikeuden suojan piiriin. Harkittaessa tekijänoikeussuojan ulottumista lakiin ja lakikokoelmiin on kuitenkin huomattava, että laki on edelleen oikeusalamaisille osoitettu käsky, joka ei voi luonteensa mukaan olla suojattu kenenkään yksinoikeudeksi. Lain pätevyyden edellytys on, että se on asianmukaisesti julkaistu (ns. promulgaatio-vaatimus).