Oikeus
Wikipedia
Oikeus tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:
- jollekin yksilölle (oikeusjärjestyksen mukaan) kuuluva etu tai valta tehdä jotakin[1] (käytetään myös termiä subjektiivinen oikeus)
- oikeudenmukaisuus, se mikä on oikein[1]
- oikeusjärjestys, oikeusjärjestelmä, oikeustiede[1] (käytetään myös termiä objektiivinen oikeus)
- tuomioistuin, oikeudenistunto[1]
Oikeudenmukaisuus tai oikeamielisyys (kreik. dikaiosýnē, lat. iustitia) on yksi antiikin hyveistä.
Vaatimus oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on ihmisen perusvaatimus. Valtio suojelee ihmisten oikeuksia laeilla, joita ihmisten on noudatettava. Noudattamatta jättämisestä on yleisesti hyväksyttävää, että puolueeton tuomiovalta antaa rangaistuksen. Rangaistuksen oikeuttamista perustelevat eri rangaistusteoriat:[2]
- Peloteteoria (hyötyperusteinen, utilitaristinen teoria) - Rangaistuksen pelko estää muita tekemästä rikosta ja pitää rikollisen eristyksissä muista.
- Retributiivinen rangaistusteoria - Rangaistus on luonnollinen seuraus rikoksesta.
- Terapeuttinen eli korjaava teoria - Rangaistuksen tarkoitus on parantaa yhteiskunnan sairastuttama rikollinen.[2]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ 2,0 2,1 FILO 4, Vapaus, veljeys, tasa-arvo, Tammi 2005 ISBN 951-26-4998-5
