Ihmisoikeudet Yhdysvalloissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: esim. Snowden
Osa artikkelisarjaa
Yhdysvaltain politiikka

Ihmisoikeudet Yhdysvalloissa ovat kansainvälisten sopimusten ja Yhdysvaltojen perustuslain määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet, jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.

Henkilökohtaiset vapausoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapausoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja yhdistysvapaus sekä omaisuuden suoja.[1][2]

Ulkoministeriö voi kieltää passin saamisen henkilöiltä, jotka ovat ehdonalaisessa vankeudessa tietyistä rikoksista, kuten huumeiden salakuljetuksesta tai seksiturismista, tai osallisina lasten huoltajuuskiistoissa.[3]

Matkustaminen Kuubaan on ollut vuosikymmenten ajan laitonta osana kauppasaartoa. Vuondesta 2014 matkustusrajoituksia on lievennetty asteittain, ja vuonna 2016 matkustusluvan saattoi saada 12 erikoistapauksessa, ei kuitenkaan pelkkää turismimatkaa varten.[4]

Kuolemanrangaistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuolemanrangaistus Yhdysvalloissa

Kuolemanrangaistus on vuonna 2016 käytössä 31 Yhdysvaltojen osavaltiossa.[5]

Vankilaolot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vankien määrä ja osuus Yhdysvalloissa kuuluu maailman suurimpiin, yli 700 vankia sataatuhatta asukasta kohti (Valko-Venäjällä 314, Suomessa 55).[6][7] Erityisesti on arvosteltu eristyksiin tuomittujen vankien suurta määrää. Sitä on vaikea arvioida, koska eri osavaltioissa käytännöt ja nimitykset poikkeavat toisistaan, mutta karkean arvion mukaan eristettyinä on joka hetki 80 00–100 000 vankia.[8] Amnestyn mukaan näin laajamittaista ja pitkäaikaista vankien eristämistä ei juuri tapahdu muualla maailmassa.[9]

Poliittiset oikeudet ja vapaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.

Yhdysvaltain perustuslain ensimmäinen lisäys määrittelee sananvapauden olevan valtiovallan suojeluksessa.[10] Se määrittelee sananvapauden oikeudeksi esittää informaatiota, ideoita ja mielipiteitä vapaasti ilman virkavallan sisällöllisiä rajoitteita.

Yhdysvaltalaisen Freedom House-järjestön mukaan lehdistö ei kohtaa viranomaisten sensuuria, ja itsesensuuri on harvinaista. Vuoden 2001 terroristi-iskuista alkaen lehdistön on kuitenkin ollut vaikeaa saada tietoa terrorismin vastaisesta toiminnasta.[11] Pariisissa päämajaansa pitävän Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman lehdistön vapautta mittaavan indeksin mukaan Yhdysvallat oli vuonna 2016 sijalla 41. maailman 180 valtion joukossa.[12]

Tasa-arvo-oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasa-arvo-oikeuksiin kuuluvat muun muassa rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus.

Rodullinen yhdenvertaisuus on ollut tärkeä kysymys Yhdysvalloissa valtion perustamisen ajoista alkaen. YK:n vuonna 1965 hyväksymää Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta valvova YK:n rotusyrjintäkomitea (CERD) arvioi vuonna 2014, ettei Yhdysvallat toteuta sopimuksen velvoitteita. Tämä on yksi vain kolmesta yleissopimuksesta, jotka Yhdysvallat on ratifioinut.[13][14]


Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen mukaan kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi. Ihmisten tasa-arvo ulottui alun perin kuitenkin vain miespuolisiin valkoisiin maanomistajiin ja kaupunkien liikemiehiin.[15] Orjuus oli laillista osassa Yhdysvaltojen osavalloista vuoteen 1865 asti.

Terrorismin vastainen sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Terrorismin vastainen sota

George W. Bushin määräyksestä Yhdysvallat sallii terrorismista epäillyn pidätysoikeuden rajoittamattomaksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä.[16]

Guantanamo Bay[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guantanamo Bayn vankileiri Kuubassa perustettiin Afganistanin sodan alussa vaarallisille sotilaille. Siitä vastaa merijalkaväki. Leiri on eristetty ja myös Punaisen Ristin toimintaa on rajoitettu. Vankien määrä on vaihdellut 400–700. Osa vangeista on ollut pidätettynä kuusi vuotta ilman syytettä ja oikeudenkäyntiä. Oikeustuomioistuimen mukaan vankien kohtelu rikkoo Geneven sopimusta. Geneven sopimus on Yhdysvaltojen perustuslain mukaan kansainvälinen sopimuksena korkein laki maassa. Abu Ghraibin vankilan ja Guantanamo Bayn vangeista suurin osa on pidätetty sattumanvaraisesti. Vain viisi prosenttia on Yhdysvaltain asevoimien pidättämiä. Suurin osa vangeista on Pakistanin armeijan ja pohjoisafganistanilaisten liittolaisten luovuttamia. Miehittäjät maksoivat vangeista hyvin. Vankien luovutus oli tuottavaa liiketoimintaa.[17]

Senaatin puolustusvaliokunta laati raportin Guantanamo Bayn vankilasta joulukuussa 2008. Myös sen mukaan Yhdysvaltojen vankien kohtelu rikkoo Geneven sopimusta.[18] Bushin kaudella luotiin Abu Ghraibin, Guantanamo Bayn ja CIA:n vankilat. Apulaisoikeusministerin vuoden 2002 ”kidutusmuistion” mukaan kidutuksen tunnusmerkit täyttyvät vasta, jos se johtaa kuolemaan tai sisäelinten vaurioitumiseen.[19] Esimerkiksi saudiarabialaisen miehen raju kohtelu johti kaksi kertaa sydämen hidastumiseen, mikä vaati sairaalahoitoa. Häntä kuulusteltiin 18–20 tuntia päivässä puolentoista kuukauden ajan. Vangin piti esittää koiraa, pukeutua rintaliiveihin, seistä alastomana naiskuulustelijan edessä ja kuunnella väitteitä, että hänen äitinsä ja sisarensa ovat huoria.[20]

Salakuuntelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The New York Times paljasti vuonna 2006, että Yhdysvaltojen hallitus salakuunteli luvattomasti yhdysvaltalaisia laajasti ainakin 3 vuoden ajan ilman tuomioistuimen lupaa. Useat isot teleyhtiöt osallistuivat viranomaisten kanssa puhelimien, faxien ja sähköpostiyhteyksien vakoiluun. Hallituksen lakimiehen mukaan salakuuntelu kuuluu presidentin sodanaikaisiin valtuuksiin. Perustuslain mukaan vain kongressi voi julistaa sotatilan, mitä se ei ole tehnyt 2000-luvulla. Kongressi kumosi Bushin aloitteet salakuunteluun vuosina 2006 ja 2007.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Perusoikeudet Eduskunnan oikeusasiamies. Arkistoitu 5.1.2017. Viitattu 10.1.2017.
  2. ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
  3. ↑ Thousands of sex offenders receive U.S. passports CNN. 2010. Viitattu 10.1.2017.
  4. ↑ Can Americans Travel to Cuba? Yes, and Here’s How Much It’ll Cost You Huffington Post. 22.3.2016. Viitattu 10.1.2017.
  5. ↑ States With and Without the Death Penalty 9.11.2016. Death Penalty Information Center. Viitattu 30.11.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Highest to Lowest - Prison Population Rate Prison Studies. Viitattu 10.1.2017.
  7. ↑ World's prison populations BBC. Viitattu 10.1.2017.
  8. ↑ What is solitary confinement? The Guardian. Viitattu 10.1.2017.
  9. ↑ Entombed: Isolation in the US Federal Prison System Amnesty International. Viitattu 10.1.2017.
  10. ↑ What Does Free Speech Mean? US Courts. Viitattu 10.1.2017.
  11. ↑ United States Freedon house. Arkistoitu 4.2.2017. Viitattu 10.1.2017.
  12. ↑ Ranking 2016 Reporters without Borders. Viitattu 10.1.2017.
  13. ↑ United Nations watchdog blasts US for persistent racism Al Jazeera. 2014. Viitattu 10.1.2017.
  14. ↑ United States Report CERD
  15. ↑ Keijo Korhonen, Pax Americana, George W. Bushin pelon perintö, WSOY elokuu 2008, s. 29
  16. ↑ ”Minulla on oikein hyvä olo toimistamme”, Dick Cheney vaikutusvaltainen, mutta ei varjopresidentti, Helsingin Sanomat 6.1.2009 B2
  17. ↑ a b Keijo Korhonen, Pax Americana, George W. Bushin pelon perintö, WSOY elokuu 2008, Guantanamo s.139, 142 ja 145, salakuuntelu s. 106 ja 150-1
  18. ↑ Raportti: Bushin hallinto vastuussa vankien kiduttamisesta, Helsingin Sanomat 13.12.2008 B8
  19. ↑ George W. Bush jää historiaan suurten virheiden presidenttinä, Helsingin Sanomat 6.1.2009 B2
  20. ↑ Viranomainen: USA:n vankia ei syytetty kidutuksen vuoksi, Helsingin Sanomat 15.1.2009 B3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ihmisoikeudet_Yhdysvalloissa&oldid=20851544”