Kaksipuoluejärjestelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaksipuoluejärjestelmä on poliittinen järjestelmä, jossa vaalijärjestelmä tuottaa kaksi pääpuoluetta. Kaksipuoluejärjestelmässä toisella on hallitusvalta ja toinen on oppositiossa.

Kaksipuoluejärjestelmä on käytössä muun muassa Britanniassa, Maltalla ja Yhdysvalloissa. Olemassa olevat kaksipuoluejärjestelmät ovat vapaita monipuoluejärjestelmiä, mutta enemmistövaalitapaa käyttävissä vaalipiireissä äänestäjien tahto polarisoituu kahteen. Toisin sanoen vain kahdella puolueella on mahdollisuus menestyä, mutta kaikki saavat osallistua. Pohjimmiltaan on äänestäjistä kiinni, keskittävätkö he äänensä kahdelle vai useammalle puolueelle.

Kaksipuoluejärjestelmään kuuluu usein varjohallitus. Esimerkiksi Britanniassa se on vakiintunut poliiittinen käytäntö.[1]

Suomalaista keskustelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut kokoomukselaiset ja eräät talouselämän vaikuttajat herättivät 2000-luvun alussa keskustelua siirtymisestä kaksipuoluejärjestelmään. Kolumnisti Pekka Seppänen on arvellut, että se helpottaisi puolueen valintaa ja kasvattaisi äänestysinnokkuutta.[2] Muut puolueet ovat vastustaneet ajatusta.lähde? Esimerkiksi Vihreiden Osmo Soininvaara on arvostellut Kokoomuksen Heikki A. Ollilan arveluja siirtymisestä kaksipuoluejärjestelmään sanoen kaksipuoluejärjestelmän olevan "epärealistinen" ja "kansanvaltaa halveksiva".[3] Kaksipuoluejärjestelmää on kritisoitu myös siitä, että sen on sanottu kaventavan ihmisten valinnanvapautta ja kasvattavan eriarvoistumista.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 147, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. Pekka Seppänen: Kahdesta on helpoin valita Talouselämä. 16.1.2004. Viitattu 26.9.2008.
  3. Soininvaara: Kaksipuoluejärjestelmä kuuluu luokkayhteiskuntaan Verkkouutiset. 18.7.2002. Viitattu 26.9.2008.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.