Perussuomalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perussuomalaiset r.p.
Sannfinländarna r.p.

Perussuomalaisten logo.svg

Perustettu 1995
Johto Timo Soini (pj.)
Jussi Niinistö (vpj.)
Hanna Mäntylä (vpj.)
Juho Eerola (vpj.)
Riikka Slunga-Poutsalo (puoluesihteeri)
Ideologia kansallismielisyys,[1]
arvokonservatismi,[2][3]
kristillissosiaalisuus,[4]
populismi[2][5]
Toimisto Yrjönkatu 8-10 B 25
00120 Helsinki[6]
Äänenkannattaja Perussuomalainen
Jäsenmäärä n. 8 000 (2013)[7]
Kansanedustajat 38 / 200 (2013)
Eurokansanedustajat 1 / 13 (2009)
Kunnanvaltuutetut 1 195 (2012)[8]
Naisjärjestö Perussuomalaiset Naiset
Nuorisojärjestö Perussuomalaiset Nuoret
Miesjärjestö Perusäijät
Värit Sininen, Valkoinen ja Kulta
Kotisivu perussuomalaiset.fi

Perussuomalaiset (ruots. Sannfinländarna, lyhenne PS[9], puolueen jäsenen lyhenne ps.[9]), on suomalainen kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue, joka tukeutuu kristillis-sosiaaliseen arvopohjaan.[10][11][12] Se on eduskunnan kolmanneksi suurin puolue.

Perussuomalaiset perustettiin 11. toukokuuta 1995 vararikkoon päätyneen Suomen maaseudun puolueen pohjalta.[13] Perustettaessa järjestön puheenjohtajaksi nimettiin Kari Bärlund, sihteeriksi Urpo Leppänen sekä varapuheenjohtajiksi Raimo Vistbacka ja Timo Soini, kaikki vanhoja SMP:n johtomiehiä.[14] Perussuomalaiset merkittiin puoluerekisteriin 13. lokakuuta 1995.[15]

Puolueohjelman mukaan perussuomalaisten tarkoituksena on edistää suomalaista työntekoa ja yrittämistä, sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä taloudellisen perusturvan ja hyvinvoinnin toteutumista. Arvomaailmaan lukeutuu myös populismi, "joka korostaa kansan ja eliitin välistä ristiriitaa ja väittää itse edustavansa kansaa kannatuksesta riippumatta",[4][16] ja usein puolueen katsotaan edustavan arvokonservatismia.[2][4][17] Perussuomalaisten puheenjohtaja on vuodesta 1997 alkaen ollut Timo Soini. Puolueen pää-äänenkannattaja on kuukausittain ilmestyvä Perussuomalainen-lehti.[13]

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajia on hankala sijoittaa oikeistovasemmisto-akselille, koska mielipiteiden hajonta on suurta. Asteikolla 1–10 – jossa 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto – perussuomalaisten kannattajat saivat arvon 5,4, kun suomalaisten keskiarvo oli 5,5. Puolueen kannattajista 50 prosenttia työskenteli työntekijäammateissa. Määrä oli suurempi kuin vasemmistopuolueilla.[18] Eduskunnan istumajärjestyksessä puolue on sijoitettu keskelle, keskustan ja vihreiden väliin.[19]

Vuonna 2011 Taloustutkimus teki tutkimuksen, jossa selvitettiin eri puolueiden kannattajiakuntien rakenteita. Sen mukaan suorittavaa työtä tekevään työväestöön kuului 40 % perussuomalaista. Yrittäjiä puolueen kannattajissa oli kokoomuksen jälkeen toiseksi eniten. Sen sijaan toimihenkilöiden ja johtajien keskuudessa kannatus oli pienintä kuuden suurimman puolueen joukossa. Eläkeläisten keskuudessa perussuomalaiset oli vähemmän suosittu kuin kolme muuta suurta puoluetta. Perussuomalaiset olivat parempituloisia kuin SDP:n, keskustan ja vihreiden kannattajat, ja puolue oli suosituin nimenomaan keskituloisten joukossa. Sen sijaan kaikkein pienituloisimpien joukossa perussuomalaiset keräsi selvästi vähemmän kannatusta kuin ryhmään kuuluvien suosituin puolue vasemmistoliitto. Maantieteellisesti tarkasteltuna kannatus ei ollut jakaantunut millekään tietylle alueelle, vaan sitä löytyi tasaisesti eri puolilta maata. Sukupuolijakauma sen sijaan oli vinoutunut, noin kaksi kolmasosaa kannattajista oli miehiä.[20]

Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalaisen vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan perussuomalaiset on toimittajien keskuudessa vähiten suosittu puolue. 44 % kyselyyn vastanneista toimittajista ei missään tapauksessa äänestäisi perussuomalaisia.[21]

Poliittiset kannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten yleisohjelma hyväksyttiin ensimmäisessä puoluekokouksessa 26. marraskuuta 1995 Kokkolassa. Ohjelmassa puolueen arvomaailma määriteltiin kristillis-sosiaaliseksi.[22] Puolue on sittemmin julkaissut lukuisia vaali-, erityis- ja tavoiteohjelmia.

Veropolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset vaatii jyrkempää progressiota verotukseen, varallisuusveroa takaisin, lapsiperheille verovähennyksiä, perintöveron lakkauttamista asuntojen osalta ja alempaa ruoan, autojen ja polttoaineiden verotusta. Puolueen mielestä suurten perintöjen verotusta ei saa laskea.[23]

Vaaliohjelmassaan 2011 perussuomalaiset haluavat kiristää yritysten osinkoveroa ja yli 5 000 euroa kuussa ansaitsevien verotusta sekä korottaa pääomatuloveron 30 %:iin sekä perua energiaverojen korotukset[24] ja palauttaa varallisuusveron.[25] Vaaliohjelma vastustaa myös ns. ”vihreitä veroja” kuten ruuhkamaksuja. Vihreä verouudistus veisi puolueen mielestä teollisuustyöpaikat ja tulisi vähävaraisille kalliiksi.[25]

Pääomatuloverotuksesta pitäisi puolueen mukaan tehdä progressiivinen yksityishenkilöille, ja suurten säätiöiden sekä yritysten kaikista pääomatuloista verollisia.[23] Yhteisöveroa ei ainakaan saisi laskea, kun taas pieni- ja keskituloisten ihmisten ja pienyritysten verotusta ei saa kiristää, ei myöskään arvonlisäveroa.[23]

Perussuomalaiset vastustavat Suomen ”yltiömarkkinavetoista” suuntaa ja kannattavat hyvinvointivaltiota.[26] Valtion pitää kaventaa tuloeroja.[27] Finanssikriisi pitää panna finanssimarkkinoiden ja ”suurpääomapiirien” maksettavaksi.[27]

Sosiaali- ja terveyspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaliohjelmassaan 2011 puolue vaati perusturvan parantamista ja sen sekä lapsilisien sitomista kuluttajahintaindeksiin.[28] Suurituloisten lapsilisiä piti perussuomalaisten mukaan leikata ja pienituloisia kannustaa lastenhankintaan. Toimeentulotuesta ei tullut vähentää lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotuksia. Alle 4 000 euroa kuussa ansaitsevia lapsiperheitä lisätuettaisiin lapsivähennyksellä.[29]

Työeläkkeiden ”taitettua indeksiä” pitäisi parantaa, ja nuorten eläkekarttumaprosenttia korottaa.[30]

Puolue haluaa parantaa vanhustenhoidon ja vammaishoidon tasoa ja on huolissaan terveydenhoidon pätkätöistä ja epäpätevistä työntekijöistä. Omaishoitajien työ on korvattava paremmin.[31] Puolueen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi aina säilyttää julkinen palveluntuotanto yksityisen rinnalla ja palvelumaksuja pitäisi laskea.[32]

Vaaliohjelmassaan perussuomalaiset vaativat kyläkoulujen säilyttämistä[25] ja pieniä luokkakokoja.[30] Puolue pitää tärkeänä taito- ja taideaineiden sekä liikunnan opetuksen lisäämistä, ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa, ylempien korkeakoulututkintojen pakollisen virkamiesruotsin poistoa sekä opintotuen sitomista indeksiin.[27]

Työelämä ja valtionyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työehtoja rikkovia työnantajia tulee puolueen mukaan rangaista ankarasti sekä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjua.[33]

Perussuomalaiset haluaa pysäyttää valtionhallinnon "tuottavuusohjelman", koska heistä se on pelkkä ”irtisanomisohjelma”.[33]

Työeläkerahastoja ja valtion rahoja pitää käyttää enemmän suomalaiseen työhön.[30][33] Valtion tulisi toimia aktiivisena omistajana suomalaisen työn edistämiseksi.[33] Puolue kannattaa Veikkauksen ja RAY:n monopoleja, ja sen mielestä Yleisradion tehtäviä ei voi jättää markkinoiden armoille.[34]

Puolueen mukaan ylikansalliset yritykset polkevat työntekijöiden oikeuksia kehitysmaissa ja jakavat miljardivoittoja omistajilleen. Niiltä pitää ottaa rahaa ilmastoinvestointeihin.[35]

Maaseutupolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset haluaa yhdistää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön luonnonvaraministeriöksi. Puolueen vuoden 2011 maaseutupoliittisen ohjelman mukaan ”maaseutu on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille.” ”Suomalainen työ ja tuotanto, paikallisuus ja omavaraisuus ovat perussuomalaisen maaseudun kulmakiviä.[36] Vuoden 2011 vaaliohjelman mukaan ”teollinen maatalous” ei sovi Suomeen. Geenimuunnellun ruoan käyttö, viljely, tuonti ja jalostus pitäisi kieltää koko Suomessa.[37]

Maahanmuuttopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten mielestä kotouttamispolitiikan lähtökohtana tulisi olla ”maassa maan tavalla”. Vakavasta rikoksesta tai toistuvista rikoksista tuomitut maahanmuuttajat on karkotettava Suomesta. Suomen tulee suosia työperäistä maahanmuuttoa humanitaarisen sijaan. Puolueen mukaan perheiden yhdistäminen pitää saada hallintaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmassa mainitaan ns. mummo-kysymyksestä, että tällainen ikäihmisten haaliminen maahan on täysin vastuutonta.[27]

Kansalliset ja perinteiset arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaliohjelman 2011 mukaan ”yhteiskuntaa pirstova ja yksilöllisyyttä liiaksi korostava politiikka on ollut omiaan heikentämään suomalaisten keskinäistä solidaarisuutta.[27]

Kouluissa pitää historiantunneilla korostaa ”suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta”. Lisäksi tulee tuoda esiin ”kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle”, sillä ”perussuomalaiset näkevät, että itsenäinen ja vauras Suomi on globaalistikin tarkastellen koko maapallomme ihmeellisimpiä saavutuksia”. Suomalaisuudesta tulee olla ylpeä, ja perussuomalaisten mukaan ”maailmalla on opittavaa meiltä”.[27]

Vuoden 2011 vaaliohjelmassa kpuolustetaan voimakkaasti kansallismielisyyttä ja suvereenia kansallisvaltiota. Kansallismielisyydestä todetaan muun muassa seuraavaa: ”Ilman kansallisia identiteettejä ei olisi monikulttuurisuuttakaan. Olisi vain yksi ainoa, kaupallisuuden ehdoilla toimiva, ylikansallinen monokulttuuri”, kun taas vaaliohjelmassa useampaan kertaan toistetaan, kuinka ”vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan”. Vaaliohjelmassa todetaan myös, että ”politiikkamme perustuu Suomen historiaan ja suomalaiseen kulttuuriin”.[27]

Kulttuurirahoilla on tuettava suomalaista identiteettiä eikä ”tekotaiteellista postmodernismia”.[38] Perussuomalaiset haluavat säilyttää avioliiton käsittämään yksinomaan miehen ja naisen välistä liittoa ja kannattavat ”perinteistä perhekäsitystä”.[25]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaatii yleisen maanpuolustusvelvollisuuden säilyttämistä.[25][27] Puolueen kannattajista kuitenkin neljännes kannattaa Natoon liittymistä.[39]

Perussuomalaisten mielestä kansanvalta on paras tapa järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko, joten puolueen tavoitteena on palauttaa päätösvaltaa Euroopan unionilta takaisin jäsenvaltioille. Euroopan unionia tulisi perussuomalaisten mielestä kehittää mieluummin itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä kuin liittovaltioksi.[40]

Puolue puolustaa tasavallan presidentin vahvoja valtaoikeuksia.[25]

Oikeuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen 2011 eduskuntavaalien vaaliohjelmassa ehdotetaan rangaistusten kiristämistä.[25]

Perussuomalaisten kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

25. toukokuuta 2011, uuden eduskunnan aloitettua työnsä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastaisen julkilausuman, koska eri pääkirjoituksissa ja poliittisissa puheenvuoroissa oli heiltä sellaista vaadittu muun muassa erään ulkomaalaistaustaisen linja-autonkuljettajan pahoinpitelykohun jälkeen.[41] Julkilausumassa tuomittiin kaikki syrjintä ja suosiminen etnisestä, uskonnollisesta tai kielellisestä taustasta riippumatta, sekä kaikki väkivalta riippumatta tekijän motiivista tai siitä, kuuluvatko uhrit enemmistöön vai vähemmistöön.[41] Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti kritiikkiä muun muassa ”vähemmistöjen tarpeiden unohtamisesta”.[42][43]

Perussuomalaiset vaaleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten kannatus kunnittain vuoden 2011 eduskuntavaaleissa

Puolueella oli perustettaessa yksi kansanedustaja, SMP:n listalta Vaasan vaalipiiristä valittu Raimo Vistbacka. Vistbacka uusi paikkansa vuoden 1999 vaaleissa. Eduskuntavaaleissa 2003 sai kolme edustajaa: uusina valittiin Timo Soini Uudeltamaalta ja Tony Halme Helsingistä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin puolue asetti tavoitteekseen 6 prosentin kannatuksen ja 10 paikkaa. Tony Halme ei asettunut enää ehdolle. Puolue solmi vaaliliittoja Itsenäisyyspuolueen, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Köyhien asialla -puolueen kanssa. Perussuomalaisten kannatus nousi 4 prosenttiin ja paikkamäärä viiteen. Soinin ja Vistbackan lisäksi eduskuntaryhmään nousivat Pentti Oinonen (Pohjois-Savon vaalipiiri), Pertti ”Veltto” Virtanen (Pirkanmaan vaalipiiri) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (Uudenmaan vaalipiiri), kaksi jälkimmäistä sitoutumattomina. Soini keräsi kolmanneksi eniten ääniä koko maassa. Pertti Virtanen oli eduskunnassa aiemmin yhden kauden 1995–1999 Kirjavan puolueen edustajana. Loppuvuodesta 2010 kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi loikkasi keskustasta perussuomalaisiin.

Perussuomalaisten kannatus mielipidemittauksessa ylitti ensimmäisen kerran kymmenen prosentin rajan heinäkuussa 2010. Samalla perussuomalaiset ohitti vihreät neljänneksi suosituimpana puolueena. Yle Uutisten heinäkuun mittauksessa perussuomalaisia ilmoitti äänestävänsä 10,1 prosenttia vastanneista, kun vihreiden kannatus oli 9,5 prosenttia.[44] Eduskuntavaaleissa 2011 perussuomalaiset otti Suomen historian suurimman vaalivoiton, kun puolueen kannatus nousi 19 %:iin ja se sai itselleen 34 lisäpaikkaa. Perussuomalaisista tuli eduskunnan kolmanneksi suurin puolue. Europarlamentaarikoksi valittu Timo Soini palasi eduskuntaan ja hänen tilalleen siirtyi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho. Eduskuntaan palasivat myös Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajina aikoinaan toimineet Anssi Joutsenlahti Satakunnan vaalipiiristä, Lea Mäkipää Pirkanmaan vaalipiiristä ja Pentti Kettunen Oulun vaalipiiristä. Uusina valittujen Ritva ”Kike” Elomaan ja Anne Louhelaisen isät toimivat 1970- ja 1980-luvuilla SMP:n kansanedustajina.[45]

Kunnallisvaaleissa 1996 perussuomalaiset asetti ehdokkaita noin 150 kunnassa ja sai valtuutettuja noin 75 valtuustoon. Kannatus ylitti 10 prosenttia tuolloin 20 kunnassa. Puolueen kannatus on ollut suhteellisesti suurinta Kaustisella (2008 34,0 %, 2012 37,3 %), Kihniössä (2008 26,9 %, 2012 37,0 %) ja Vetelissä (2008 33,7 %, 2012 27,9 %).[46] Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaiset kuusinkertaisti ääniosuutensa ja nelinkertaisti paikkamääränsä. Kunnallisvaaleissa 2012 perussuomalaiset edelleen yli kaksinkertaisti ääniosuutensa ja lähes kolminkertaisti paikkamääränsä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puolue nousi suurimmaksi ryhmäksi Uuraisilla ja Kihniössä.[47]

Kesäkuun 2009 eurovaaleissa puolue sai 9,79 % äänistä ja ensimmäisen europarlamenttiedustajansa, kun Soini tuli valituksi. Aiemmissa eurovaaleissa puolue jäi paikoista kauas. Vuonna 1999 perussuomalaiset oli vaaliliitossa KIPU:n ja EKA:n kanssa[48] sekä vaaleissa 2004 ja 2009 kristillisdemokraattien kanssa. Vuonna 2004 PS:llä oli vaaliliitossa viisi ehdokasta ja 2009 kymmenen.[49]

Vaalitulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Äänet Edustajat
lukumäärä osuus
1999 26 440 0,99 % 1
2003 43 816 1,57 % 3
2007 112 256 4,05 % 5
2011 560 075 19,05 % 39
Lähde: Tilastokeskus[50]
    Kunnallisvaalit
Vuosi Äänet Valtuutetut
lukumäärä osuus
1996 21 999 0,93 % 138
2000 14 712 0,66 % 109
2004 21 417 0,90 % 106
2008 137 497 5,39 % 443
2012 307 797 12,34 % 1195
Lähde: Tilastokeskus[50]
    Presidentinvaalit
Vuosi Ehdokas 1. vaalin äänet 2. vaalin äänet Tulos
lukumäärä osuus lukumäärä osuus
2000 Ilkka Hakalehto 31 405 1,03 % Ei valittu
2006 Timo Soini 103 368 3,43 % Ei valittu
2012 Timo Soini 287 571 9,40 % Ei valittu
Lähde: Tilastokeskus[50]
    Europarlamenttivaalit
Vuosi Äänet Mepit
lukumäärä osuus
1996 15 004 0,67 % 0
1999 9 854 0,79 % 0
2004 8 900 0,54 % 0
2009 162 930 9,79 % 1
Lähde: Tilastokeskus[50]

Presidentinvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 perussuomalaiset asetti ehdokkaakseen Vapaan Suomen Liiton puheenjohtaja Ilkka Hakalehdon. Eduskuntapuolueena perussuomalaiset sai asettaa ehdokkaan ilman korttikampanjaa, joka VSL:ltä olisi vaadittu. Ehdokkuuden tueksi muodostettiin Raimo Vistbackan johtama Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike, joka oli puolueiden yhteiselin EU-kriittisten voimien kokoamiseksi.[51] Hakalehto jäi vaalissa kuudenneksi seitsemän ehdokkaan joukossa.

Puolueen ehdokas presidentinvaaleissa 2006 oli Timo Soini, joka sai 3,4 % äänistä. Soinin kampanjan pääteemana oli Suomen itsenäisyyslähde?. Odotuksia kehnompi menestys presidentinvaaleissa 2012 aiheutti kritiikkiä Timo Soinin kampanjaa kohtaan puolueen sisällä.[52]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Hakaniemen torilla Helsingissä elokuussa 2010.

Puolueen ylin päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva puoluekokous. Puoluekokousten välillä valtaa käyttää puolueneuvosto sekä korkeintaan kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto. 13-jäseninen [53] puoluehallitus valmistelee kokouksissa käsiteltävät asiat. Perussuomalaisilla on 16 piirijärjestöä.

Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee Yrjönkadulla Helsingissä. Puolue muutti 450 neliön tiloihin kesällä 2012 osoitteesta Mannerheimintie 40 B, jossa käytössä oli vain 74,5 neliötä. Toimiston omistaa puolueen tukisäätiö.[54] Vanha toimisto myytiin puolueen naisjärjestölle.

Perussuomalaisissa oli vuonna 2002 1 600 jäsentä, joista miehiä oli 400 ja naisia 1 200.[55] Seuraavan vuosikymmenen aikana jäsenmäärä moninkertaistui, ylittäen 5 000 vuonna 2011 ja 8 000 vuonna 2013.[56]

Perussuomalaisten nuorisojärjestö on Perussuomalaiset Nuoret[57], miesjärjestö Perusäijät[58] ja naisjärjestö Perussuomalaiset Naiset.[59]

Puolueen englanninkielinen nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset ilmoitti elokuussa 2011 käyttävänsä itsestään kansainvälisissä yhteyksissä englanninkielistä nimeä The Finns eli "suomalaiset". Aiemmin puolueella ei ollut englanninkielisestä nimestä virallista päätöstä,[60] mutta True Finns -nimeä käytettiin esimerkiksi puolueen verkkosivuilla.[61] Kansainvälisestä mediasta osa on toistaiseksi pitäytynyt vanhassa muodossa,[62] mutta esimerkiksi BBC,[63] The Economist[64] ja Reuters[65] ovat käyttäneet puolueesta nimitystä Finns Party.

Henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Soinin presidentinvaalijuliste vuoden 2012 presidentinvaalissa.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varapuheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoluesihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten logo vuoteen 2005 asti

Nykyiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europarlamentaarikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja perussuomalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perussuomalaisten lähiajan tavoiteohjelma Perussuomalaiset 2005
  2. a b c Rauli Mickelsson: Suomen puolueet-historia, muutos ja nykypäivä (Vastapaino 2007) s. 398
  3. http://www.parties-and-elections.eu/finland.html
  4. a b c Puolueen säännöt Perussuomalaiset 2009
  5. Heikki Ikonen: Perussuomalaisten paikkaa on kovin hankala määritellä. Kainuun Sanomat, 22.5.2011, s. O 3.
  6. http://www.perussuomalaiset.fi/puoluetoimisto
  7. Vihreiden ja perussuomalaisten jäsenmäärät vahvassa nousussa Helsingin Sanomat 31.3.2013
  8. Perussuomalaiset HS.fi Tulospalvelu – Kunnallisvaalit 2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2012.
  9. a b Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.11.2013.
  10. Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2011
  11. Perussuomalaisten lähiajan tavoiteohjelma,Kokkola 2005
  12. Vesa-Matti Saarakkalan blogi 30.8.2009
  13. a b Hannu Purho: Perussuomalaisten historia pähkinänkuoressa. Perussuomalainen, 2006, nro 12, s. 18.
  14. Smp:n tilalle uusi "Perussuomalaiset" Helsingin Sanomat 17.5.1995
  15. Rekisteröidyt puolueet Oikeusministeriö 15.8.2012
  16. Kansan nimissä omin luvin? Uusisänmaallisen populismin retoriikka poliittisen identiteetin tekemisenä
  17. Perussuomalaisten arvomaailma
  18. Perussuomalaiset nakertavat keskustan kannatusta
  19. Istumajärjestys vuoden 2011 valtiopäivillä 4.5.2011. Eduskunta. Viitattu 23.6.2011.
  20. Juho Rahkonen: "Perussuomalaisten ruumiinavaus – Onko työväen protestipuolueen kannatus saavuttanut vielä ylärajaansa?" Viitattu 13.1.2014.
  21. Sunnuntaisuomalainen: Perussuomalaiset toimittajien inhokki MTV3 Uutiset. 22.7.2012. Viitattu 30.12.2012.
  22. Oikeutta kansalle Yleisohjelma Perussuomalaiset 1995
  23. a b c Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 45-46
  24. Soinin hyvätuloiset ansaitsevat > 5 000 €/kk – heille lisää veroja, Uusi Suomi 25.2.2011
  25. a b c d e f g Postmodernistit aisoihin - ja 24 muuta linjausta, Iltalehti.fi 25.2.2011 eduskuntavaaliohjelmasta
  26. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 13-14
  27. a b c d e f g h Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011
  28. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 22-23
  29. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 10,13
  30. a b c Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 25-26
  31. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 15,17
  32. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 12-13 ja 15
  33. a b c d Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 49
  34. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 23
  35. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 47
  36. Perussuomalaisten maaseutupoliittinen ohjelma 2011
  37. Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 59
  38. Persut: Kouluissa opetettava "kansallisylpeyttä", Iltalehti.fi 25.2.2011
  39. [1].
  40. Perussuomalaisten EU-vaaliohjelma 2009
  41. a b Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma SYRJINTÄÄ, RASISMIA JA VÄKIVALTAA VASTAAN Yle.
  42. Vihreät tulistuivat perussuomalaisten rasismilausumasta Aamulehti. 28.5.2011.
  43. Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä 27.05.2011. MTV3.
  44. Perussuomalaisten suosio ennätyskorkealla
  45. Pippuri, Mika: Kokoomus suurin puolue, perussuomalaisille murskavoitto ja keskustalle rökäletappio HS.fi. 17.4.2011. Helsinki: Sanoma News Oy.. Viitattu 18.4.2011.
  46. Kunnallisvaalit 1976-2008, puolueiden kannatus Tilastokeskus
  47. Uurainen - Perussuomalaisista suurin puolue ohi Keskustan 28.10.2012 klo 22:15. Yleisradio. Viitattu 7.3.2013.
  48. Ehdokkaiden asettaminen (Tilastokeskus 27.5.1999)
  49. Ehdokkaat (Oikeusministeriö 7.5.2009); Ehdokkaat (Oikeusministeriö 13.6.2004)
  50. a b c d Tilastokeskus: [2]
  51. Ilkka Hakalehdosta perussuomalaisten presidenttiehdokas 23.10.1999. MTV3. Viitattu 3.9.2012.
  52. Perussuomalaisten puoluekentällä kytee kapinahenki, viitattu 14.2.2012 (Arkistolinkki)
  53. http://www.perussuomalaiset.fi/puoluehallitus
  54. 2 700 000 euroa! Tiukat turvatoimet Iltalehti 20.6.2012
  55. Seppo Hannula: Muutosten maailma - Valtarakennelmat,valtio ja yksilö, s. 58. Helsinki: WSOY, 2005 (4-6.painos).
  56. http://www.hs.fi/politiikka/Vihreiden+ja+perussuomalaisten+j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+vahvassa+nousussa/a1364692661448
  57. Itsenäisesti ajattelevat - PerusS Nuoret
  58. Uutisvuoksi - Perusäijät järjestäytyivät
  59. Perussuomalaiset Naiset ry:n esite
  60. Perussuomalaiset otti käyttöön englanninkielisen nimen Helsingin Sanomat. 21.8.2011. Viitattu 23.8.2011.
  61. True Finns Perussuomalaiset 2000; Fitting for the Finns - The True Finns' election programme for the parliamentary election 2011 Perussuomalaiset 2011
  62. Jarno Ranta: Timo Soinille täystyrmäys: Tässä parempi nimi perussuomalaisille Ilta-Sanomat. 22.8.2011. Viitattu 25.8.2011.
  63. http://www.bbc.co.uk/programmes/p015by2x
  64. http://www.economist.com/news/briefing/21592666-parties-nationalist-right-are-changing-terms-european-political-debate-does
  65. http://uk.reuters.com/article/2012/10/29/uk-finland-election-idUKBRE89R0G120121029

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]