Varallisuusvero

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Varallisuusvero, aikaisemmin omaisuusvero oli Suomessa veroa, jota maksettiin omaisuuden mukaan.

Suomessa varallisuuden perusteella maksettiin omaisuusveroa vuodesta 1920 lähtien.[1]. Kun verolakeja vuonna 1974 uudistettiin, sen nimi muutettiin varallisuusveroksi.[2] Varallisuusvero lakkautettiin vuoden 2006 alussa, jolloin sitä koskenut laki kumottiin.[3] Varallisuusvero poistettiin, koska vuonna 2004 Raimo Sailasen vetämien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä Vanhasen I hallitus oli tehnyt lupauksen työnantajille asiasta – asiaa ei kuitenkaan sovittu kolmikantaisesti[4]. Muun muassa silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on väittänyt valtiosihteeri Raimo Sailaksen ujuttaneen varallisuusveron poiston vuoden 2005 TUPO-sopimukseen, ollen monille TUPO-pöydässä istuneille "täydellinen yllätys".[5] Varallisuusveron poistamisen pohjustus oli aloitettu Sailaksen johtamassa ministeriössä tosin jo vuonna 2003.

Sisällysluettelo

Veronpoiston verotappiolaskelmista [muokkaa]

Hallituksen esityksessä valtionvarainministeriön laskelmissa valtion verotappion vuotuiseksi määräksi arvioitiin 200 milj. € ja vaikutus valtiontalouteen mm. tästä syystä pieneksi. Helsingin Sanomien laskelmassa v. 2006 toteutuneeksi verotappioksi 15 eniten varallisuuveron poistosta hyötyneen henkilön toteutuneeksi hyödyksi saatiin 114 milj. €. Veronpoistosta vuosittain hyötyvää eli ns. vauraampaa väkeä on Suomessa kymmeniä tuhansia [6].

Varallisuusveron poiston vaikutuksia [muokkaa]

Varallisuusveron poisto 1.1.2006 alkaen merkitsi varallisuustietojen julkisuuden poistamista, sillä verotettavat varallisuustiedot muuttuivat verotuksen poistamisen myötä ei-julkisiksi. Varallisuustiedot ovat sen jälkeen puuttuneet myös julkisista tilastoista.

Myös päiväsakon laissa määrätyt määräysperusteet piti jälkikäteen muuttaa, koska laissa säädettyä varallisuuden päiväsakon määrää korottavaa vaikutusta ei salaisuuden vuoksi voitu enää käytännössä toteuttaa sakkorangaistuksissa. Varallisuusveron poisto merkitsi siten varakkaan väestönosan sakkorangaistuksien lievenemistä.

Varallisuusveron poistamisen aiheuttama valtion verotulojen vähentäminen korvattiin kiiteistöveroa korottamalla. Kun poistettu varalisuusvero kohdistui vain varakkaaseen västönosaan ja korotettu kiinteistövero taasen kohdistuu kaikkeen asumiseen asumiskuluja korottavasti, merkitsi varallisuusveron poisto kahdenkertaista tulon/omaisuuden siirtoa tavalliselta kansalaiselta varakkaalle (varallisuusveroa maksaneelle) kansanosalle, mikä on omiaan lisäämään vuosittain yhteiskunnan tulo- ja varallisuuseroja.

Varallisuusverotettuja omaisuuseriä [muokkaa]

Varallisuusveroa oli maksettava Suomessa olevasta ja säädetyn varallisuuden alarajan ylittävästä varallisuudesta kuten kiinteistöistä, rakennuksista, osakkeista sekä liikkeeseen ja ammattiin kuuluvasta omaisuudesta. Suomessa asuneet maksoivat sitä myös obligaatioista, debentuureista ja muista joukkovelkakirjoista, mutta ulkomailla asuvia, rajoitetusti verovelvollisia, varallisuusvero ei tällaisten varojen osalta koskenut.[7] Verotettavan varallisuuden alaraja ja veroprosentti säädettiin yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi, vuonna 2005, luonnolliset henkilöt maksoivat varallisuusveroa 80 euroa, jos henkilön ns. käypää arvoa alemmalla verotusarvolla laskettuna varallisuus oli 250 000 euroa, sekä tämän rajan ylittäneestä varallisuuden osasta 0,8 prosenttia. Verovelvolliset yhteisöt kuten osakeyhtiöt maksoivat varallisuusveroa yhden prosentin varallisuudestaan.[8]

Viitteet [muokkaa]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.