Kaakkois-Suomen vaalipiiri
| Kaakkois-Suomen vaalipiiri | |
|---|---|
|
|
|
| Alue |
Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Kymenlaakson maakunta |
| Lautakunnan kokouspaikka | Mikkeli[1] |
| Käytössä | 2015→ |
| Kansanedustajia | 15 |
| Suurin puolue | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue |
Kaakkois-Suomen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Alueelta valitaan eduskuntaan 15 kansanedustajaa (7,5 % 200:sta). Vaalipiiri kattaa Etelä-Karjalan maakunnan, Etelä-Savon maakunnan ja Kymenlaakson maakunnan alueet.
Vaalipiiriin kuuluvat Enonkoski, Hamina, Hirvensalmi, Imatra, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Pyhtää, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Savonlinna, Sulkava, Taipalsaari ja Virolahti.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Savon vaalipiiri oli Manner-Suomen pienin vaalipiiri, josta eduskuntavaaleissa 2011 valittiin kuusi kansanedustajaa, ja Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson maakunnat sisältäneestä Kymen vaalipiiristä 12. Vaalipiirien yhdistämistä perusteltiin etenkin suhteellisuuden parantamisella. Uudistuksella vaalipiirin piilevä äänikynnys laski maan keskitasolle noin 5,5 %:iin.[3] Kataisen hallituksen esitystä Kaakkois-Suomen vaalipiirin muodostamisesta, jolla samalla muodostettiin itäiseen Suomeen myös uusi Savo-Karjalan vaalipiiri, vastustivat oppositiopuolueet Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta.[4] Eduskunta hyväksyi lakiesityksen maaliskuussa 2013 äänin 83–63 ja laki tuli voimaan saman vuoden syyskuussa.[5] Vaalipiiriä käytettiin ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 2015.
Vuoden 2021 alusta Iitti vaihtoi maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Samassa yhteydessä vaalilakia muutettiin siten, että kunta vaihtoi myös Kaakkois-Suomesta Hämeen vaalipiiriin. Myös Heinävesi vaihtoi maakuntaa Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Etelä-Savosta Pohjois-Savoon. Nämä kunnat siirtyivät Savo-Karjalan vaalipiiriin.
Piirijärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden vaalipiirin myötä Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vihreä liitto yhdistivät Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirien piirijärjestönsä vuoden 2013 aikana. Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Suomen Kristillisdemokraatit jatkoivat kahdella piirijärjestöllä ja Suomen Keskusta neljällä.[6] Kaakkois-Suomen Sosialidemokraateista tuli perustettaessa puolueen jäsenmäärältään suurin piirijärjestö.[7]
- Etelä-Savon Vasemmistoliitto
- Kaakkois-Suomen Kokoomus
- Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit
- Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto
- Kaakkois-Suomen vihreät
- Keskustan Etelä-Savon piiri
- Keskustan Itä-Savon piiri
- Keskustan Karjalan piiri
- Keskustan Kymenlaakson piiri
- Kymen Perussuomalaiset
- Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri
- SKP:n Etelä-Karjalan piirijärjestö
- SKP:n Kyminlaakson piirijärjestö
- Suomen Kristillisdemokraattien Etelä-Savon piiri
- Suomen Kristillisdemokraattien Kymen piiri
Nykyiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juho Eerola (PS)
- Hanna Holopainen (Vihr.)
- Antti Häkkänen (Kok.)
- Vesa Kallio (Kesk.)
- Ville Kaunisto (Kok.)
- Jukka Kopra (Kok.)
- Hanna Kosonen (Kesk.)
- Suna Kymäläinen (SDP)
- Kristian Sheikki Laakso (PS)
- Niina Malm (SDP)
- Anna-Kristiina Mikkonen (SDP)
- Jani Mäkelä (PS)
- Jaana Strandman (PS)
- Oskari Valtola (Kok.)
- Paula Werning (SDP)
Entiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heli Järvinen (Vihr. 2015–2023)
- Anneli Kiljunen (SDP, 2015–2023)
- Jari Leppä (PS, 2015–2023)
- Jari Lindström (PS, Sin. 2015–2019)
- Sirpa Paatero (SDP, 2015–2023)
- Markku Pakkanen (Kesk. 2015–2019)
- Satu Taavitsainen (SDP 2015–2019)
- Kimmo Tiilikainen (Kesk. 2015–2019)
- Lenita Toivakka (Kok. 2015–2019)
- Ari Torniainen (Kesk., 2015–2023)
- Ano Turtiainen (PS, VKK, 2019–2023)
- Kaj Turunen (PS, Sin., Kok. 2015–2019)
Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| puolueet | 2015 | 2019 | 2023 |
| Kansallinen Kokoomus | 3 | 3 | 4 |
| Suomen Keskusta | 5 | 3 | 2 |
| Perussuomalaiset | 4 | 4 | 4 |
| Vihreä liitto | 1 | 2 | 1 |
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 4 | 5 | 4 |
| Yhteensä | 17 | 17 | 15 |
Ääniharavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| vaalit | ehdokas | puolue | äänet | |
|---|---|---|---|---|
| 2015 | Jari Lindström | PS | 9 966 | [8] |
| 2019 | Antti Häkkänen | Kok. | 20 234 | [9] |
| 2023 | Antti Häkkänen | Kok. | 21 378 | [10] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vaalilaki Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö, viitattu 30.11.2013
- ↑ Hallituksen esitys (123/2012) eduskunnalle laiksi vaalilain 5 ja 11 §:n muuttamisesta Eduskunta 4.10.2012
- ↑ Vaalipiiriuudistus lyötiin lukkoon eduskunnassa Yleisradio 6.3.2013
- ↑ Laki vaalilain 5 ja 11 §:n muuttamisesta Finlex
- ↑ Elina Raittila: Lehdet: Uusi vaalipiiri pistää puolueet jo nyt miettimään sisältöjä (Arkistoitu – Internet Archive) Länsi-Savo 29.12.2013
- ↑ Syyspiirikokous 16.11. Kouvolassa (Arkistoitu – Internet Archive) Kymen Sosialidemokraattinen piiri 13.11.2013
- ↑ Eduskuntavaalit 2015 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 25.4.2015.
- ↑ Eduskuntavaalit 2019 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Eduskuntavaalit 2023 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 7.4.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Itä-Suomen vaalipiirejä yhdistetään vuoden 2015 eduskuntavaaleihin (Arkistoitu – Internet Archive) Oikeusministeriö 11.4.2013
- Vaalipiirijaon muuttaminen: lausuntotiivistelmä (Arkistoitu – Internet Archive) Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 26.7.2012