Jussi Halla-aho

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jussi Halla-aho
Jussi Halla-aho marraskuussa 2006.
Jussi Halla-aho marraskuussa 2006.
Syntynyt 27. huhtikuuta 1971 (ikä 42)
Tampere
Puolue Perussuomalaiset
Asema kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Kotipaikka Helsinki
Uskonto agnostinen ateismi[1]
Kotisivu halla-aho.com/jussi
halla-aho.com/scripta

Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere)[2] on helsinkiläinen perussuomalainen poliitikko, kielitieteilijä ja blogikirjoittaja. Hän on toiminut kansanedustajana huhtikuusta 2011 alkaen ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuoden 2009 alusta.

Halla-aho on tullut tunnetuksi erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta kritisoivista kannanotoistaan.[3][4][5]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho on ylläpitänyt vuodesta 2003 blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää hänen omien sanojensa mukaan ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”.[6] Blogin lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kahdeksaantuhanteen päivässä.[7][8] Halla-aho on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”.[6] Halla-aho kuuluu kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.[8][9] Halla-ahon blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäinen Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.[10]

Halla-aho oli perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä.[11] Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana.[12][13] Hän sai 2 977 ääntä, mikä oli 18. eniten koko maan ehdokkaista.[14] Kannatuksensa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä.[15] Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.[16]

Maaliskuussa 2009 Halla-ahon kannattajat alkoivat kerätä 2 000 kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, etteivät perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa ehdokkaakseen kesän 2009 eurovaaleihin. Halla-ahoa ei lopulta valittu perussuomalaisten listalle ja kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ilmoitti 27. huhtikuuta, ettei lähde ehdolle, jottei maahanmuuttokriittinen liike hajoaisi.[17] Lokakuussa 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisen puolueen jäseneksi.[18] Vuonna 2011 hän nousi Helsingin kaupunginhallitukseen ja on toiminut opetuslautakunnan jäsenenä[19] sekä Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan kaupunginhallituksen edustajana.[20] Hän toimi myös perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Halla-aho valittiin 6034 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon.[21] Hänen äänimääränsä oli kolmanneksi korkein sekä Helsingissä että koko maassa, siitä huolimatta, ettei hän lainkaan kampanjoinut vaaleissa.[22][23][24]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Halla-aho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla[25] ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä (15 074).[26] Halla-ahon vaalirahakeräys tuotti reilut 60 000 euroa, kaikki 910 yksityiseltä lahjoittajalta. Halla-aho arvioi, että kyseessä on suurin summa, jonka eduskuntavaaliehdokas on milloinkaan kerännyt yksittäisiltä lahjoittajilta.[27] Eduskunnassa Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi hallintovaliokuntaan, joka käsittelee muun muassa maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä,[28][29] mutta hän luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden puolueiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan.[30] Taustalla olivat Halla-ahon blogikirjoituksestaan saama sakkotuomio sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta, minkä johdosta muut eduskuntaryhmät vaativat hänen eroaan. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.[30]

Keväällä 2013 Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.[31][32]

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho on noussut julkisuuteen vallitsevan maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden vastustajana.[5] Hänen mukaansa Suomessa ei ole keskusteltu maahanmuutosta, eikä maahanmuuttopolitiikka ole ollut kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä, vaan virkamiehet ovat tehneet päätökset asiassa.[33] Halla-aho on muun muassa arvostellut sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi väestölliseen huoltosuhdeongelmaan, vaikka taloudellinen huoltosuhde on keskimäärin maahanmuuttajien keskuudessa muuta väestöä heikompi.[34] Halla-ahon mielestä lähes kaikki maahanmuuton ongelmat liittyvät muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon, ja kolmannen maailman siirtolaisten kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla Euroopassa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan varassa eläminen on tehty monissa Euroopan maissa maahanmuuttajille liiankin helpoksi ja houkuttelevaksi.[35] Jotta Suomen maahanmuuttotilanne ei muuttuisi kestämättömäksi, hän ehdottaa haittojen minimoimiseksi humanitaarisen maahanmuuton kiristämistä kansainvälisistä sopimuksista kuitenkaan tinkimättä.[36]

Monikulttuurisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon mukaan ”monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta on vähänlaisesti näyttöä” ja katsoo, että ”monikultturismi” on aate, joka pitää ”monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti rikkautena ja kannattaa monikulttuurisuuden aktiivista luomista, lisäämistä ja ylläpitämistä; ja joka pitää monikulttuurisuutta ainakin yhtenä perusteena maahanmuutolle”. Hänen mielestään ”monikultturistit palvovat toiseutta toiseuden vuoksi”.[36] Monikulttuurisuuden tuottamia ongelmia ovat hänen mukaansa lisääntyvä rikollisuus ja maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka vastaanottajamaalle. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämä on myös ”ikävää ja vaikeaa”, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ”ihmiset redusoituvat yksilöistä viiteryhmiensä edustajiksi”.[37]

Rasismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho kieltää olevansa rasisti,[38] kun rasismi määritellään rotusyrjinnän kannattamiseksi tai ajatukseksi siitä, että rodut asettuvat arvojärjestykseen.[39] Syytöksiin maahanmuuttajien vastustamisesta Halla-aho on vastannut vastustavansa ”monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa” mutta ei maahanmuuttajia.[40] Halla-ahon mukaan erivapauksia kuten positiivista syrjintää kulttuurin tai kansallisuuden perusteella ei tule sallia, sillä ne rapauttavat tasa-arvoa yhteiskunnassa ja ovat ”tosiasiallista rasismia”.[41] Hänen mukaansa rasismia ei ole ”totalitaaristen fasististen aatteiden kuten poliittisen islamin” arvostelu.[41] Halla-aho sanoo kannattavansa kaikkien ihmisten absoluuttista tasa-arvoa ja kohtelua. Hänen mukaansa rasismiin ei syyllisty vain kantaväestö, vaan sitä esiintyy myös etnisten vähemmistöjen keskuudessa ja jopa niiden taholta kantaväestöä kohtaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan oli pitkälti Halla-ahon käsialaa. Halla-ahon mielestä neekeri-sanan käyttöä on syytä välttää, koska se koetaan yleensä loukkaavana.[42]

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon mielestä islam on sodassa länsimaailmaa vastaan, mikä ilmeni esimerkiksi pilapiirrosmellakoiden yhteydessä. Halla-ahon mukaan tähän taisteluun kiihotetaan myös moskeijoissa.[43] Hänen mukaansa muslimeilla on, toisin kuin länsimaalaisilla, voimaa kunnioittava kulttuuri ja ”tribalistisessa kulttuurissa opittu käsitys siitä, että oman ryhmän ulkopuolella kaikki ovat eläimiä tai eivät ainakaan yhtä hyviä kuin me”.[3][44] Hän on myös sanonut islamin olevan afrikkalaisten luonnonuskontojen sekä menneiden aikojen juutalaisuuden ja katolilaisuuden tavoin ”genitaaliuskonto”, jossa ”älyllinen fabriikki kietoutuu pimpin, pippelin tai tissien ympärille”.[45]

Jussi Halla-aho vuonna 2010.

Halla-ahon mukaan tietyistä maanosista tulleiden muslimien kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla. Lisäksi hänen esittämiensä laskelmien mukaan muslimit saattavat lisääntyvän maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vaikutuksesta tulla useissa Euroopan maissa jo tämän vuosisadan aikana enemmistöksi, millä hänen mukaansa voisi olla kohtalokkaat seuraukset heille itselleenkin.[46] Hän on täsmentänyt, ettei hänen islam-kritiikkinsä koske eräitä länsimaissa jo kauan asuneita ja pitkälti maallistuneita muslimiryhmiä kuten Suomen tataareja.[47]

Ruotsin kielen asema Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielipoliittisessa vaaliohjelmassaan Halla-aho esittää, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, pois lukien viranomaiset, joiden tehtävät erityisesti edellyttävät sitä. Täten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaisi. Perustuslakia tulisi muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä lakkautetaan. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli olisi suomi. Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulisi kaksikielisiä. Kaksikielisenä pidettäisiin kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin.[48]

Aselaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon mukaan Suomen ampuma-aselain kiristämiseen pyrkineistä vuoden 2010 aselakiesityksistä on vaikea löytää mitään hyvää. Halla-aho vastustaa suunniteltua käsiase-kieltoa ja kantaa huolta metsästys- ja ampumaharrastuksen vaikeuttamisesta. Halla-aho epäilee suunniteltua lääkärin ilmiantovelvollisuutta aseen hallussapitohakemuksissa, sillä se ei hänen mukaansa lisäisi turvallisuutta, mutta antaisi välineet mielivaltaan. Hän korostaa, että käsiaselupien määräaikaisuudella ei voitaisi edistää turvallisuutta tai estää aseiden käyttämistä rikoksiin. Halla-aho huomauttaa epäkohdasta, jossa nuoren luvanhakijan huoltaja on syyllistynyt esimerkiksi väkivaltarikokseen tai muuhun rikokseen, joka on esteenä aseluvan saamiselle ja kysyy, onko nuoren metsästäjänalun maksettava tällöin isänsä synneistä.[49] Istuntokaudella 2013 Halla-aho oli aloitteentekijänä kaikkiaan viidessä ampuma-aselakien muuttamista esittäneessä lakialoitteessa.[50]

Kiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantelut, tutkintapyynnöt ja syytteet ja tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahosta on tehty kanteluja ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä. 9. helmikuuta 2009 Halla-aho teki tutkintapyynnön Yleisradion televisiouutisjutusta, jossa häntä nimitettiin ”ulkomaalaisvastaiseksi” ja ”rotutohtoriksi”.[51] 5. toukokuuta 2009 kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi esitutkinnan lopetettavaksi, koska katsoi, ettei näyttöä rikoksesta ollut.[52] Halla-ahoon on kohdistunut useita uhkailuja esimerkiksi internetin välityksellä ja puhelimitse, hänen oman väitteensä mukaan myös tappouhkaus.[53][54]

A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta 2008 esitetty lainaus Halla-ahon blogikirjoituksesta herätti jälkikäteen kiistelyä.[13] Halla-aho vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä ja kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle Halla-aho mainitsee, että kirjoitus oli ”parodia ja mukaelma sanomalehti Kalevan jutusta”. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle vapauttavan tuomion, koska se katsoi, että ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa, se oli esitetty asianmukaisesti eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.[55]

18. marraskuuta 2008 Vihreät Naiset ry ilmoitti jättävänsä Halla-ahosta tutkintapyynnön Scripta-blogissa vuoden 2006 joulukuussa julkaistusta kirjoituksesta Monikulttuurisuus ja nainen.[56][57][58] Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvisen mukaan ”kyse ei ole sananvapauden harjoittamisesta tai viattomasta monikulttuurisuuskritiikistä, vaan raiskauksiin ja vihaan lietsomisesta”. Halla-aho kiisti tämän ja kertoi vastustavansa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.[59] Tutkintapyyntö ei johtanut jatkotoimiin.[60]

12. joulukuuta 2008 poliisi ilmoitti aloittavansa rikostutkinnan. Halla-ahoa epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[61] 27. maaliskuuta 2009 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella nostaa syytteen Halla-ahoa vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Tämän katsottiin blogikirjoituksessaan Muutama täky Illmanin Mikalle syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, koska hän oli 3. kesäkuuta 2008 ”laatinut ja internetissä toimittanut yleisön saataville kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan ja jossa esitettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre”.[62][63] Jälkimmäinen kohta käsitteli Suomen somaleja.[64]Halla-aho kiisti syyllistyneensä rikokseen ja kertoi, että ”kirjoituksen aiheena tai kohteena eivät olleet somalit, islam tai Muhammad” vaan ”julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi” ja että ”väitteet somalien geneettisistä erityispiirteistä ja islamin pedofiilisestä luonteesta olivat instrumentteja”, joilla hän aihetta lähestyi.[65] Asia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa 25. elokuuta 2009. Syyttäjä vaati Halla-aholle rangaistukseksi ehdollista vankeutta tai sakkoja. Halla-aho sanoi syyttäjän tulkinneen hänen tekstiään väärin.[66][67] Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon 30 päiväsakkoon eli 330 euroon uskonrauhan rikkomisesta, ja syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin.[68] Tuomion perustelut aiheuttivat keskustelua.[69] Hovioikeus vahvisti tuomion 29. lokakuuta 2010.[70] Sekä Halla-aho että apulaisvaltakunnansyyttäjä valittivat Korkeimpaan oikeuteen ja molemmille myönnettiin valituslupa.[71] 8. kesäkuuta 2012 antamassaan tuomiossa Korkein oikeus katsoi alemmista oikeusasteista poiketen Halla-ahon syyllistyneen sekä uskonrauhan rikkomiseen että kansanryhmää vastaan kiihottamiseen ja tuomio koveni 50 päiväsakkoon.[72]

Valtionsyyttäjä Mika Illman totesi Hufvudstadsbladetin haastattelussa 8. kesäkuuta 2012 ”olevan hyvä, että lain tulkitsijat nyt ovat saaneet ennakkotapauksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan sille, kuinka pitkälle se, joka arvostelee valtaapitäviä, saa provosoida ja liioitella”.[73] Tapaus johti Halla-ahon eroamiseen eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.[30]

Kommentit sotilasjuntasta ja erottaminen eduskuntaryhmästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2011 Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla”. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaati kirjoituksen johdosta Halla-ahon määräaikaista erottamista eduskuntaryhmästä.[74] Uutinen kirjoituksesta levisi maailmalla. Halla-aho selitti myöhemmin kirjoituksen olleen tyylilleen tyypillinen kärjistys, ja ettei oikeasti halua Kreikkaan sotilasjunttahallintoa.[75][76] 15. syyskuuta Halla-aho päätettiin erottaa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kahdeksi viikoksi.[77]

Muita lausuntoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho kirjoitti 2006 blogissaan, että hänen ”on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti". Halla-ahon mukaan sosiaalidemokraateissa ”erityisen ahdistavaa on, että heistä ei päästä eroon, vaikka he jäisivät kiinni."[78]

Halla-ahon blogitekstejä on julkaistu Gates of Vienna -blogissa, jonka on julkisuudessa sanottu kuuluvan islamia vastustavaan vasta-jihad-liikkeeseen. Halla-aho itse kiistää tiiviit suhteet verkostoon, eikä omien sanojensa mukaan tunne sen edustamaa liikettä, huolimatta siitä, että hänen oman bloginsa vieraskirjasta löytyy keskustelua aiheesta. Halla-ahoa kutsutaan sivustolla Gates of Viennan kirjeenvaihtajaksi ja kääntäjäksi.[79]

Jussi Halla-aho mainittiin Norjan vuoden 2011 joukkosurmien tekijän Anders Behring Breivikin manifestissa.[80] Halla-aho kiisti yhteydet Breivikiin.[81] ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan.[82]

Kannatusta ja arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho oli mukana Helsingin Sanomien heinäkuussa 2008 julkaisemalla ”30 suomalaisen toisinajattelijan” listalla. Artikkelin mukaan Halla-aho on ”filosofian tohtori, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja maahanmuuton ymmärtäjiä”.[83] Filosofian tohtori Jukka Hankamäki pitää Halla-ahoa eräänä maahanmuuttopolitiikan terävimmistä arvostelijoista ja sanoo tämän kirjoitusten olevan ”99-prosenttisesti pelkkää asiaa”.[84][85]

Kirjailija Anja Snellman on arvostellut sitä, miten lehdet hänen mukaansa hankkivat likaisen työn tekijöiksi henkilöitä, joilla on jo ennakkoasenne Halla-ahoa kohtaan ja miten he yrittävät tehdä Halla-ahosta antisankarin. Snellmanin mielestä Halla-ahoa pitää kuunnella ja hän pitää tämän blogia korkeatasoisena.[86] Tiede-lehden toimittaja Marko Hamilo on kertonut blogissaan, kuinka hän aluksi piti Halla-ahoa vastenmielisenä rasistina lehdistä saamiensa tietojen perusteella. Tutustuttuaan Halla-ahon blogiin hän järkyttyi huomattuaan, kuinka järjestelmällisesti tiedotusvälineet olivat vääristelleet sen sisältöä. Hamilon mukaan tiedotusvälineiden vääristely koski sellaisia Halla-ahon tekstejä, jotka olivat olleet verkossa jo vuosia.[87]

Mediakulttuurin professori ja entinen taistolaisradikaali sekä Toveri-lehden toimittaja Mikko S. Lehtosen mukaan Halla-aho on tekstiensä perusteella ”yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen”, koska hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään, ”meihin” ja ”muihin”, joista ensimmäinen samaistuu ”hyvään yhteiskuntaan” ja jälkimmäinen ”pimeyteen”. Lehtosen mukaan nykyaikaisen rasismin silmiinpistävin piirre on, että oma rasismi kielletään, kuten Halla-ahokin tekee.[39][38] Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharman mukaan Halla-aho näkee esimerkiksi ”afrikkalaisessa kulttuurissa” vain huonoja ominaisuuksia, joita ei pidä mielipiteenään vaan totuutena. Sharman mukaan Halla-aho ”hekumoi hieman liikaa sillä, miten 'tummaihoiset' miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa”.[88]

Savukeidas julkaisi vuonna 2010 Ville Hytösen toimittaman esseekokoelman Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, jossa yhdeksän kirjoittajaa kirjoittaa Halla-ahon teksteistä.[89]

Ruotsalaisen rasisminvastaisen Expo-lehden päätoimittaja Daniel Poohl pitää Halla-ahoa 1930-lukulaisena fasistina. Hänen mukaansa Halla-aho ei olisi Ruotsissa tervetullut sikäläiseen maahanmuuttokriittiseen ruotsidemokraattien puolueeseen, vaan joutuisi tyytymään pienten marginaaliryhmien seuraan. [90]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon vanhemmat muuttivat ennen hänen syntymäänsä Tampereelle Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä.[10] Halla-aho varttui Peltolammin kaupunginosassa[10] ja kävi peruskoulun ja lukion Tampereella. Hän suoritti siviilipalveluksen[8] työskentelemällä nuorisotalon iltaohjaajana. Myöhemmin hän on sanonut katuneensa siviilipalveluksen suorittamista.[10][91]

Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli Helsingin yliopistossa venäjää. Vuonna 2006 hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista arvosanalla eximia cum laude approbatur.[92] Halla-aho on työskennellyt myös tarjoilijana, muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana Helsingin yliopistossa ja viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä.[93]

Halla-aho on naimisissa filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa.[94] Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.[95][96] Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Eirassa.[96]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuorluoto, Juhani & Leiwo, Martti & Halla-aho, Jussi (toim.): Papers in Slavic, Baltic and Balkan studies. Slavica Helsingiensia 21. University of Helsinki, Department of Slavonic and Baltic Languages and Literatures, 2001. ISBN 952-10-0246-8. (englanniksi)
  • Problems of Proto-Slavic historical nominal morphology: On the basis of Old Church Slavic. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Slavica Helsingiensia 26. Helsinki: University of Helsinki, Department of Slavonic Languages, 2006. ISBN 952-10-3012-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  • Muinaiskirkkoslaavin käsikirja ja lukemisto. Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen opetusmonisteita 5. Jussi Halla-aho, 2006. Verkkoversio (PDF). , 81 s.
  • Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008. Helsinki: Jussi Halla-aho, 2009. ISBN 978-952-92-5213-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Susiluoto, Klaus: Oikeus olla leimautumatta rasistiksi (img) (lehtihaastattelu) 8/2009. Lue!. Viitattu 6.10.2013.
  2. Jussi Halla-aho Suomen kansanedustajat. 2.10.2013 (päivitetty). Eduskunta. Viitattu 6.10.2013.
  3. a b Sauvala, Milka: Maahanmuuttokriitikko perussuomalaisten äänikuningas Helsingissä Helsingin Sanomat. 26.10.2008. Viitattu 1.4.2014.
  4. Viljanmaa, Toni: Perussuomalaiset saivat parikymmentä maahanmuuttokriitikkoa valtuustoihin Satakunnan kansa. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  5. a b Kovia puheita maahanmuutosta Elävä arkisto. 9.2.2009. Yleisradio. Viitattu 1.4.2014.
  6. a b Halla-aho, Jussi: Johdanto uudelle lukijalle Scripta. Viitattu 20.9.2008.
  7. Jussila, Noora: Yllätysvoitot perustuivat blogeihin Vihreä lanka. 29.10.2008. Viitattu 29.10.2008.
  8. a b c Pettersson, Maria: Jussi Halla-aho, vaarallinen vai väärinymmärretty City-lehti. 2.1.2009. Viitattu 6.10.2013.
  9. Vahti, Jukka: Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta Vihreä Lanka. 9.10.2008. Viitattu 6.10.2013.
  10. a b c d Hämäläinen, Unto: Aivan tavallinen haastattelu HS.fi. 5.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  11. Ehdokkaiden äänet – Helsinki 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2011.
  12. Valitut ehdokkaat – Helsinki Kunnallisvaalit 2008. Oikeusministeriö. Viitattu 27.10.2008.
  13. a b Suomen Sisu – muukalaispelolla vaalivoittoon? Elävä arkisto. 31.10.2008. Yleisradio. Viitattu 1.4.2014.
  14. Koko maa – Ääniharavat (Internet Archive) Kuntavaalit 2008 tulospalvelu. 30.10.2008 (päivitetty). Yle. Viitattu 5.4.2014.
  15. Mäkinen, Esa: Mitä Jussi Halla-aho oikein tahtoo? Helsingin Sanomat. 30.11.2008. Viitattu 6.12.2008.
  16. Kurki-Suonio, Ossi: Halla-aho ja Zahra kalastelivat samoilla apajilla Uusi Suomi. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  17. Välimaa, Mikko: Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin Helsingin Sanomat. 27.4.2009. Viitattu 14.8.2009.
  18. Hannula, Marja: Halla-aho otti perussuomalaisten jäsenkirjan Helsingin Sanomat. 9.10.2010. Viitattu 6.2.2011.
  19. Jokinen, Riku: Halla-aho Helsingin kaupunginhallitukseen (Internet Archive) 15.12.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2014.
  20. Korkeasaaren johtokunta 2012–2015 Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2014.
  21. Helsingin vaalipiiri - Tulospalvelu - Kuntavaalit 2012 - Vaalikone.fi Viitattu 8.11.2012.
  22. Helsingin ääniharavat 6.11.2012. Yle. Viitattu 6.10.2013.
  23. Koko maan ääniharavat 6.11.2012. Yle. Viitattu 6.10.2013.
  24. Vähän vaaleista 1.11.2012. Viitattu 18.12.2013.
  25. Helsingin vaalipiiri Eduskuntavaalit 2011 tulospalvelu. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2014.
  26. Koko maan tulokset Eduskuntavaalit 2011 tulospalvelu. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2014.
  27. Hämäläinen, Unto: Halla-aho keräsi ennätyssumman vaalirahaa Helsingin Sanomat. 11.4.2011. Viitattu 10.5.2011.
  28. Halla-aho vetämään maahanmuuttoasioita käsittelevää valiokuntaa Kaleva. 27.4.2011. Viitattu 15.5.2011.
  29. Sutinen, Teija: Halla-aho maahanmuuttolaeista vastaavan valiokunnan johtoon Helsingin Sanomat. 27.4.2011. Viitattu 28.4.2011.
  30. a b c Rantala, Jyri: Halla-aho jättää hallintovaliokunnan puheenjohtajuuden Yle uutiset. 13.6.2012. Viitattu 13.6.2012.
  31. Ehdokkaaksi eurovaaleihin Scripta. 31.5.2013. Jussi Halla-aho. Viitattu 23.9.2013.
  32. Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset eurovaaliehdokkaat 31.5.2013. Perussuomalainen. Viitattu 23.9.2013.
  33. Koskinen, Minttu: Turvallinen Suomi. Vaasan Ylioppilaslehti, 23.1.2009, 2009. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.4.2014.
  34. Halla-aho, Jussi: Työvoimapula ja huoltosuhde Uutiskynnys. 5.11.2007. Tuomas Tonteri. Viitattu 19.9.2008.
  35. Halla-aho, Jussi: Huijatuksi tulemisesta 10.1.2007. Scripta. Viitattu 30.3.2009.
  36. a b Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 1: Käsitteet Scripta. 5.12.2008. Viitattu 15.1.2009.
    * Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 2: Kontrolli 8.12.2008. Scripta. Viitattu 15.1.2009.
  37. Halla-aho, Jussi: Monikulttuurisuuden ongelmia Scripta. 7.9.2006. Viitattu 31.3.2009.
  38. a b Halla-aho, Jussi: Tammikuista tajunnanvirtaa 8.1.2009. Viitattu 29.4.2009.
  39. a b Lehtonen, Mikko: ”En ole rasisti, mutta…”. Opettaja-lehti, 27.3.2009, 2009. vsk, nro 13, s. 12. Helsinki: Opettajien ammattijärjestö. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.3.2009.
  40. Halla-aho, Jussi: Minä, Hesari ja JSN 9.10.2008. Scripta. Viitattu 14.10.2008.
  41. a b Toisinajattelijana Suomessa – Policyn haastattelussa Jussi Halla-aho (PDF) (1/2008) Policy. Helsinki: Valtio-opin opiskelijat. Viitattu 23.9.2008.
  42. Viljanmaa, Toni: Halla-aho: Neekeri-sanan käyttöä on syytä välttää. (Internet Archive) Aamulehti, 26.5.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.4.2014.
  43. Kangasniemi, Tuomas: Islam: kuoleman kuunsirppi (artikkeli) Cross Section. 2007. Espoo: Ristin kilta. Viitattu 28.10.2008.
  44. Poikkeustapaukset (artikkeli) Nyt: Viikkoliite. 2.3.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 20.9.2008.
  45. Halla-aho, Jussi: Muhamettilaisen musta aukko Scripta. 19.5.2005. Viitattu 24.11.2010.
  46. Demografisista asioista ja muusta Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  47. Profeettaa loukkaamatta, sananvapaudesta tinkimättä Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  48. Halla-aho, Jussi: Kielipoliittisia linjauksia 16.6.2010. Scripta. Viitattu 21.6.2010.
  49. Halla-aho, Jussi: Eräitä huomioita uudesta ampuma-aselaista (blogikirjoitus) Scripta. 13.10.2010. Viitattu 3.8.2011.
  50. Eduskunta, Lakialoitteet LA 3-7/2013 vp, Laki ampuma-aselain muuttamisesta
  51. Halla-aho, Jussi: Tutkintapyyntö Ylen uutislähetyksestä Scripta. 9.2.2009. Viitattu 10.2.2009.
  52. YLE Uutiset: Esitutkinta YLEn Halla-aho-uutisoinnista lopetetaan 5.5.2009. YLE. Viitattu 7.5.2009.
  53. Halla-ahoon kohdistuva uhkailu työllistää poliisia. Helsingin Sanomat, 20.5.2011. Artikkelin verkkoversio.
  54. Parkkari, Jani & Honkamaa, Antti: Halla-Aho sai uhkaustekstarin: "Varo, kun liikut kaupungilla" Iltalehti. 29.5.2011. Viitattu 31.7.2011.
  55. Vapauttava 4022/YLE/08 5.3.2009. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 5.4.2014.
  56. Earl, Lilli: Halla-ahosta rikosilmoitus huomenna? Uusi Suomi. 13.11.2008. Viitattu 18.11.2008.
  57. Koskinen, Mika: Vihreät naiset pohtivat vielä Halla-ahon vastaisia toimia Ilta-sanomat. 17.11.2008. Viitattu 18.11.2008.
  58. Vihreät naiset harkitsee rikosilmoitusta Jussi Halla-ahoa vastaan Helsingin Sanomat. 13.11.2008. Viitattu 13.11.2008.
  59. Mulari-Ikonen, Anja: Perussuomalaisten Halla-ahoa uhkaa syyte yllytyksestä raiskauksiin Aamulehti. 13.11.2006. Tampere. Viitattu 18.11.2008.
  60. Halla-aho, Jussi: Esitutkintaa koskeva päivitys Scripta. 19.1.2009. Viitattu 26.2.2009.
  61. Pauliina Grönholm: Poliisi aloittaa rikostutkinnan Halla-ahosta 12.12.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.12.2008.
  62. Halla-aho, Jussi: Muutama täky Illmanin Mikalle 3.6.2008. Viitattu 28.1.2014.
  63. Syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 27.3.2009. Valtakunnansyyttäjänvirasto. Viitattu 5.4.2014.
  64. Kalske, Jorma: Syytemääräys Dnro R 09/8 (PDF) 27.3.2009. Helsinki: Jussi Halla-aho. Viitattu 27.3.2009.
  65. Halla-aho, Jussi: Syytteestä lyhyesti 27.3.2009. Scripta. Viitattu 2.5.2009.
  66. Halla-aho, Jussi: Toukokuulle 6.5.2009. Scripta. Viitattu 26.5.2009.
  67. Paakkanen, Mikko: Syyttäjä: Halla-aholle tulisi harkita jopa vankeutta (Internet Archive) 25.8.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2014.
  68. Halla-aholle tuomio uskonrauhan rikkomisesta Yle Uutiset. 8.9.2009. Viitattu 5.4.2014.
  69. Varpela, Valtteri: Syy tuomioon: ”Halla-ahon perustelut näennäiset” (Käräjäoikeuden mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. ”Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävissä keskusteluissa.”) Uusi Suomi. 8.9.2009. Helsinki. Viitattu 8.9.2009.
  70. Mölsä, Ari: Halla-ahon blogituomio pysyi myös hovissa Yle Uutiset. 29.10.2010. Viitattu 29.10.2010.
  71. Halla-ahon blogikirjoittelu KKO:n punnittavaksi Helsingin Sanomat. 10.5.2011. Viitattu 15.5.2011.
  72. KKO kovensi Halla-ahon tuomiota Yle Uutiset. 8.6.2012. Viitattu 5.4.2014.
  73. Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman. Yle: Halla-aho överklagar domen Hufvudstadsbladet 8.6.2012
  74. Halla-aho: Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta Helsingin Sanomat. 14.9.2011. Viitattu 25.11.2011.
  75. Halla-ahon sotilasjunttapuheet leviävät ulkomaisissa viestimissä Helsingin Sanomat. 14.9.2011. Viitattu 25.11.2011.
  76. Halla-aho oli jo aiemmin Facebook-päivityksessään ehdottanut sotilasjunttaa Suomeen sanoen: ”Koska arkijärkeä näyttää löytyvän lähinnä sotilaspiireistä, ehdotan hallitusmuodoksi sotilasjunttaa”. Halla-aho väläytti sotilasjunttaa myös Suomeen Helsingin Sanomat. Viitattu 25.11.2011.
  77. Halla-aho erotettiin eduskuntaryhmästä Ilta-Sanomat. 15.9.2011. Viitattu 15.9.2011.
  78. Halla-aho, Jussi: Sosiaalidemokraatin selkäranka 23.3.2006. Scripta. Viitattu 25.7.2011.
  79. Huusko, Jukka: Halla-aho kiistää tiiviit yhteydet vasta-jihad-liikkeeseen Helsingin Sanomat. 29.7.2011. Viitattu 26.11.2011.
  80. Lappalainen, Tuomo: Tutkija: ”Breivikin manifesti olisi voitu laatia myös suomalaisista kirjoituksista”. Suomen Kuvalehti, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.4.2014.
  81. Lappalainen, Tuomo: Vihapuheen verkossa. Suomen kuvalehti, 2011, nro 30, s. 6-8.
  82. Hommaforumin keskustelupalsta aukesi myöhään sunnuntaina Helsingin sanomat. 25.7.2011. Viitattu 25.7.2011.
  83. Luukka, Teemu: Suomalainen toisinajattelija arvostelee EU:ta ja puolustaa eläimiä. Helsingin Sanomat, 6.7.2008.
  84. Hankamäki, Jukka: Kun Sanomat menivät perille 27.10.2008. Viitattu 15.8.2009.
  85. Jukka Hankamäen kommentti Halla-ahon käräjillä 25.8.2009 (Youtube-video) 25.8.2009. Hommatiimi, Matias Turkkila. Viitattu 13.9.2009.
  86. MTV3: Huomenta Suomi – Mediakokki 4.12.2008. Viitattu 15.8.2009.
  87. Hamilo, Marko: Halvasta aurinkovoimasta Halla-ahoon 19.5.2009. Viitattu 15.8.2009.
  88. Sharma, Leena: Tule apuun, Sigmund!. Suomen Kuvalehti, 7.11.2008, 2008. vsk, nro 44. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.11.2010.
  89. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? elokuu 2010. Savukeidas. Viitattu 13.8.2010.
  90. Ruotsalaispäätoimittaja pitää Halla-ahoa 1930-luvun fasistina Helsingin Sanomat. 8.12.2011. Viitattu 10.12.2011.
  91. Halla-aho kollegoistaan: ”Puolet mielisairaita” Uusi Suomi. 29.1.2010. Viitattu 30.4.2011.
  92. Helsingin yliopisto: Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirja Viitattu 22.4.2011.
  93. Halla-aho, Jussi: Muutamia huomioita 29.3.2008. Scripta. Viitattu 11.10.2009.
  94. Hilla Halla-aho hilla.halla-aho.com. Viitattu 5.4.2014.
  95. Jussi Halla-Aho: Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Scripta. 8.8.2013. Viitattu 14.8.2013.
  96. a b Halla-aho, Jussi: Lyhyesti Viitattu 29.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Jussi Halla-aho -sitaatteja.
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: