Pääomatulo
Sivulta puuttuu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pääomatulona pidetään yleensä tuloja, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloja ovat omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.
Pääomatuloja ovat esimerkiksi korkotulot, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo-osuus, maa-aineksesta saadut tulot ja luovutusvoitto. Osittain pääomatuloja ovat esimerkiksi pörssiyhtiöistä ja muistakin yhtiöistä saatu osinkotulo. Näistä saaduista osinkotuloista pääomatuloja ei ole 30%, vaan tämä osinkotulo on tuloverolaissa määritelty jaettavaksi tulolajeiksi "verovapaa tulo" ja "pääomatulo". Osinkotuloista verovapaa tulolaji (eli 30%:n osinko-tulo-osuus) ei siksi näy lainkaan pääomatulotilastoissa.
Suomessa pääomatulona verotetun tulon veroprosentti on 30 vuodesta 2012 lähtien (ennen 28)[1]. Pääomatulojen verotus on pääsääntöisesti suhteellinen (ns. tasavero), mutta esim. yhden verokynnyksen johdosta veroprosentti voi olla (lievästi) progressiivinen. Osinkotulosta 30%:n eli aina verovapaan tulon veroprosentti on nolla (ennen sama kuin ansiotuloilla ja progressiivinen).
Pääomatuloihin säädetyt laajat verovähennysoikeudet pienentävät käytännössä täman tulolajin verotettavaksi jääpää tulo-osuutta merkittävästi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomalaisten listaamattomien yritysten pääomatulot
Pörssiin listaamattoman osakeyhtiön omistaja, tai omistajat, voi saada verotonta pääomatuloa, joka vastaa 9 prosentin tuottoa yrityksen matemaattisesta arvosta. Euromäärä voi olla korkeintaan 60 000 euroa, minkä jälkeen loppuosuudesta maksetaan 70 prosenttia ansiotuloina ja loppuosa verovapaana pääomatulona. Matemaattinen arvo lasketaan edellisen tilikauden taseen perusteella siten, että yhtiön nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä.[2]
Käytännössä verovapaiden osinkojen nostaminen vaatii vahvan taseen (varakkaan yrityksen) ja hyvin voitollista liiketoimintaa pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi pääomatulona verovapaan enimmäisosinkomäärän, 60 000 euron, saaminen vaatii yritykseltä miljoonan euron nettovarallisuuden.[3] Yritys on maksanut voitollisesta tuloksesta jo 24,5 prosentin yhteisöveron.
Esimerkki osinkotulosta (Tuloverolaki): Osinko saajalle 300.000 EUR/vuosi (varakas perheyritys, listaamaton)
Verovapaata tuloa (30%) = 90.000 EUR
Pääomatuloa (70%) = 210.000 EUR
Verovapaa osuus (pääomatulosta) = 60.000 EUR
Verotettava pääomatulo osingosta = 150.000 EUR (verokanta 30%) Verovähennykset 0-150.000 EUR Veroa maksettava (30% verokanta) 0-45.000 EUR (ilman verovähennyksiä vero siis enintään 45.000 EUR) Toteutunut veroprosentti saadusta 300.000 EUR osinkotulosta 0-15%.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
| Osake |
Arvo-osuus · Osake · Osakeanti · Osinko |
|---|---|
| Osallistujat | |
| Kaupankäynti | |
| Osakkeen arvo |
Efektiivinen tuotto · Kokonaistuotto · Markkina-arvo · Osakekohtainen tulos |
| Tunnusluvut |
Maksuvalmius · Velkaantumisaste · Omavaraisuusaste · Osinkosuhde · Omistajan tuotto · P/B-luku · P/E-luku · Sijoitetun pääoman tuotto |
| Osaketeorioita | |
| Katso myös |
Likviditeetti · Pääomatulo · Osakeindeksi · Arvo-osuustili |
