Metallityöväen Liitto
| Metallityöväen Liitto | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1930 |
| Toimiala | Metallialan työntekijöiden edunvalvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Puheenjohtaja | Riku Aalto |
| Jäsenmäärä | 160 935 |
| Sivusto | www.metalliliitto.fi |
| Jäsenlehti | Ahjo (ISSN 0355-922X) |
Metallityöväen Liitto (usein myös Metalliliitto) on suomalainen metalliteollisuudessa työskentelevien ammattiliitto. Metalliliitto on yksi SAK:n suurimmista jäsenliitoista. Liittoon kuului vuoden 2009 lopussa 160 935 jäsentä ja 320 ammattiosastoa.[1] Liiton puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2008 Riku Aalto. Metallityöväen Liitto on solminut kymmenen työehtosopimusta eri aloilla.
Liitto julkaisee jäsenlehteä Ahjo, joka aloitti ilmestymisensä vuonna 1949.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Metalliliiton edeltäjä Suomen rauta- ja metallityöntekijäin liitto (myöhemmin Suomen metallityöntekijäin liitto) perustettiin vuonna 1899. Se liittyi Suomen Ammattijärjestöön 1907 ja Kansainväliseen metallityöväen liittoon 1908.[2] Vuonna 1921 kommunistit ja näiden liittolaiset (SSTP) saivat Metalliliitossa enemmistön. Sosialidemokraatit lähtivät järjestöstä vuonna 1929. Vanha järjestö lakkautettiin muiden SAJ:hin jääneiden liittojen tapaan vuonna 1930 ja sosiaalidemokraatit perustivat uuden vastaavan liiton.[2]
SAK:n jakauduttua vuonna 1960 sosiaalidemokraatit perustivat Metalliliiton rinnakkaisjärjestöiksi Teräsliiton ja Korjaamoliiton, jotka kuuluivat SAJ:hin.[2] Liitot yhdistyivät jälleen uuden SAK:n perustamisen myötä. 1970-luvulla sosialidemokraatit ja kommunistit taistelivat liiton vallasta.
Suomen Kaivostyöväen Liitto yhdistyi Metalliliittoon vuonna 1969, Jalometallityöntekijäin Liitto 1974 ja Auto- ja Konealan Unioni 2003.
Metalliliitto oli mukana neuvotteluissa Teollisuusalojen ammattiliiton (TEAM) perustamiseksi. Helmikuussa 2009 asiasta järjestettiin jäsenäänestys, jossa 55,6 prosenttia kannatti fuusiota. Ylimääräisessä liittokokouksessa hanke ei kuitenkaan saanut taakseen säännöissä vaadittua 3/4 enemmistöä, koska vasemmistoryhmä asettui vastustamaan fuusiota, joten Metalliliitto päätti kesäkuussa jäädä ulos jatkoneuvotteluista. TEAM perustettiin ilman metallityöläisiä.[2]
Puheenjohtajat[muokkaa]
- Yrjö Rantala (1940–1947)
- Valdemar Liljeström (1947–1960)
- Sulo Penttilä (1967–1983)
- Per-Erik Lundh (1983–2000)
- Erkki Vuorenmaa (2000–2008)
- Riku Aalto (2008–)
Liittokokousvaalit[muokkaa]
Metalliliiton liittokokous järjestetään neljän vuoden välein. Kokousedustajat valitaan suhteellisilla vaaleilla, joissa ovat äänioikeutettuja liiton jäsenet. Liittokokous päättää järjestön keskeisimmistä linjauksista ja valitsee sen korkeimman johdon sekä muut liittotoimikunnan jäsenet. Liittokokousvaaleilla valitaan samalla myös Metallityöväen työttömyyskassan edustajisto.[3] Ensimmäiset yhtenäisen Metalliliiton vaalit järjestettiin marraskuussa 1971.
| vaalit | vaaliliittojen paikat ja ääniosuus | äänestys- aktiivisuus |
|||||||||
| a | b | c | d | e | f | ||||||
| SDP | SKDL Vas. |
Kesk. | Deva SKP |
PS | Muut | ||||||
| 1971 | 249 53,6% |
215 46,2% |
1 0,2% |
||||||||
| 1975 | 259 | 241 | 6 | ||||||||
| 1979 | 233 50,5% |
211 44,9% |
14 4,2% |
||||||||
| 1983 | 256 52,8% |
199 41,9% |
14 4,2% |
2 1,1% |
65,3% | ||||||
| 1987 | 49,4% | 35,6% | 3,1% | 11,6% | 0,6% | 60,8% | |||||
| 1991 | 52,5% | 45,2% | 0,2% | 0,1% | 2,3% | 57,7% | |||||
| 1996 | 55,6% | 42,5% | 1,3% | 0,3% | 0,3% | 48,5% | |||||
| 2000 | 56,3% | 42,3% | 1,0% | 0,2% | 51,5% | ||||||
| 2004 | 58,1% | 40,9% | 0,6% | 0,1% | 0,3% | 55,1% | |||||
| 2008 | 60,9% | 37,7% | 0,7% | 0,4% | 0,2% | 48,9% | |||||
| 2012 | 295 61,7% |
165 36,5% |
1 0,5% |
2 0,7% |
1 0,2% |
0 0,3% |
44,2% | ||||
| aMetallin yhteistyön vaaliliitto (sosiaalidemokraatit ja sitoutumattomat) bMetallin vaikuttajat -vaaliliitto (vasemmistoliittolaiset ja sitoutumattomat) cMetallin keskustan vaaliliitto, Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto dMetallin demokraattinen vaihtoehto (1987), Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto, Jäsenvaltaa Metalliin vaaliliitto, Itsenäisen Metallin puolesta -vaaliliitto, Metallin jäsenten ääni eMetallin perussuomalaisten vaaliliitto fSMP (1983) Muut vaaliliitot (1983–1987), Vaaliliittojen ulkopuoliset (1987–2012), Metallin remonttiryhmä (1991) |
|||||||||||
| Lähteet: Korkeaoja 2008[4]SAK 1985[5], Metallityöväen liitto 2006[6], 2008[7] & 2012[8] | |||||||||||
Poliittiset sidonnaisuudet[muokkaa]
Ammattiliitto tuki SDP:n Paavo Lipposen presidentinvaalikampanjaa 31900 eurolla vuoden 2012 vaaleissa.[9].
Vasemmistoliitto julkisti elokuussa 2009, että Metalliliitto oli puolueen suurin tukija ay-liikkeessä. Metalliliitto tuki puoluetta kahden vuoden aikana 33 000 eurolla.[10]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Metalliliitto (Metallityöväen liitto 2010)
- ↑ a b c d Historia 1899–2004 2010. Metallityöväen Liitto. Viitattu 17. toukokuuta 2010.
- ↑ Liittokokous (Metallityöväen liitto 2007)
- ↑ Jenni Korkeaoja: Punainen Metalli. Kommunistit ja kansandemokraatit Suomen Metallityöväen Liitossa vuosina 1899–1983, s. 207, 259, 313, 366. Metallin Vasemmisto, 2008. ISBN 978-952-92-4263-4.
- ↑ Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), liite 8.
- ↑ Vaalitilastoja (Metallityöväen liitto 2006)
- ↑ Vaalitulos vahvistettiin (Metallityöväen liitto 5.5.2008)
- ↑ Vaalitulos Metalliliitto 2012
- ↑ Ennakkoilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaalit 2012: Lipponen, Paavo Tapio. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 22.10.2012.
- ↑ Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
Aiheesta muualla[muokkaa]
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT | Suomen Elintarviketyöläisten Liitto | Ilmailualan Unioni | Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto, Vankilavirkailijain Liitto) | Kaupanalan esimiesliitto | Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys | Suomen Merimies-Unioni | Metallityöväen Liitto | Suomen Muusikkojen Liitto | Paperiliitto | Palvelualojen ammattiliitto PAM | Posti- ja logistiikka-alan unioni | Puu- ja erityisalojen liitto | Rakennusliitto | Rautatieläisten Liitto | Rautatievirkamiesliitto | Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto | Sähköalojen ammattiliitto | Teatteri- ja Mediatyöntekijät | Teollisuusalojen ammattiliitto | Veturimiesten Liitto | Yleinen lehtimiesliitto
