Ajatushautomo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ajatushautomo, joskus myös ajatusmylly tai ajatuspaja, (engl. think tank)('think'= ajatella, 'tank'=säiliö) on kokoontuminen, tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia synergiaetuja, tai vallan edustajista. Ajatushautomoista on joskus myös käytetty nimitystä 'keskustelufoorumi'.

Think tankit ovat tulleet Eurooppaan Yhdysvalloista. Maailman suurimmissa think tankeissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin pari kappaletta.[1] Useat kansalaisjärjestöt määrittelevät itsensä think and do -tankeiksi, eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Kansainvälisiä ajatushautomoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ajatushautomot eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Ajatuspajoilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.lähde? Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage Foundation ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee mm. amerikkalainen Rocky Mountain Institute.[2]

Britannia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa IPPR, Demos UK, Young Foundation ja New Economics Foundation. Maassa toimii myös useita think and do -tankeja.

Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen Heinrich-Böll-säätiö on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.[3] Saksan sosiaalidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on reilu 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissaan ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.[4]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa toimivat muiden muassa työväenliikkeen Arbetarrörelsens Tankesmedja, itsenäinen yleisvasemmistolainen Arenagruppen ja punavihreä Cogito. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja feminismistä.[5] Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia muun muassa koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.

Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, esimerkiksi sosiaalidemokraattien Foundation for European Progressive Studies ja konservatiivien Centre for European Studies.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on valtion, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella sekä projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) edus­taa nä­ky­väs­ti yri­tys­maail­man maail­man­ku­vaa elin­kei­no­elä­män ra­hoil­la. Suo­men kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria puo­lus­ta­va Mag­ma toi­mii ruot­sin­kie­lis­ten sää­tiöi­den tuen tur­vin, ja ihmisnä­kö­kul­maa ko­ros­ta­va Demos Helsinki on va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa it­se hank­ki­mal­laan pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sel­la.[6]

Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, minkä jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ai­na­kaan tä­hän men­nes­sä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat ei­vät ole täyt­tä­neet nii­hin koh­dis­tu­nei­ta odo­tuk­sia. Vaik­ka useis­sa aja­tus­hau­to­mois­sa on teh­ty aa­te­poh­jal­ta pon­nis­ta­vaa tut­ki­mus- ja sel­vi­tys­työ­tä, koot­tu jul­kai­su­ja ja jär­jes­tet­ty kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia, hau­to­mois­ta ei ole tul­lut ylei­sen yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun moot­to­rei­ta. Aja­tus­hau­to­moi­den jul­kai­sut ja ti­lai­suu­det ylit­tä­vät jos­kus uu­tis­kyn­nyk­sen ja he­rät­tä­vät toi­si­naan yleis­tä kiin­nos­tus­ta, mut­ta en­si­si­jai­ses­ti ne pu­hut­te­le­vat oman puo­lueen ak­tii­ve­ja.[6]

Yksi suomalaisten ajatuspajojen menestyneimmistä tuotteista on e2:n järjestämät Lunchbreaking news -nimiset keskustelutilaisuudet.[1] Vasemmistofoorumin tuottama, General Intellect -osuuskunnan kirja Vasemmisto etsii työtä (Like, 2008) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi tuottaa myös kaupalilisten kustantajien julkaisemia teoksia. Keväällä 2010 Vasemmistofoorumi käynnisti tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen.

Markku Pyykkölän mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."[1] Ruurik Holmin mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."[1] Karina Jutilan mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3:lle think tankille.[1]selvennä

Kaikki vuoden 2005 jälkeiset puoluesidonnaiset ajatushautomot tuottavat julkaisuja ja raportteja, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Eräät tuottavat tietoa julkiseen keskusteluun: sellaisia ovat esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiö ja e2. Jotkut tekevät yhteistyötä muiden hautomoiden kanssa. Toiset taas tukevat puolueensa toimintaa, kuten kokoomuspohjainen Suomen Toivo -ajatuspaja. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit.[1] Useimpien ajatushautomoiden poliittisuus on pikemminkin tietyn aatesuunnan edustamista kuin varsinaista puoluepolitiikkaa.

Think Tanks and Civil Societies Program kertoo [7] Suomessa olevan 28 ajatushautomoa, joista listaa seuraavat

  • Finnish Institute of International Affairs (FIIA), 141. maailman parhaiden listalla
  • ETLA, 59. talousalan parhaista
  • WIDER, 7. kansainvälisten listalla
  • Water and Development Research Group, Aalto-yliopisto, 56. "development" eli kehitys-listalla
  • EVA, 48. talouspolitiikan listalla
  • Libera, 75. ajataushautomoiden yhteistyössä

Suomalaisia ajatushautomoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaltoes
  • Ajatuspaja e2
  • Kalevi Sorsa -säätiö
  • Libera-säätiö
  • Vasemmistofoorumi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Rantanen, Miska: Puolueiden ajatushautomot pohtivat minimimiehityksellä. Helsingin Sanomat 7.7.2008
  2. About RMI Rocky Mountain Institute. Viitattu 29.1.2014. (englanniksi)
  3. Brusin, Terhi: Ajatusten iso paja Vhreä Lanka. 2.2.2007. Viitattu 29.1.2014.
  4. Jahresbericht Friedrich-Ebert-Stiftung 2008 Viitattu 29.1.2014. (saksaksi)
  5. Ahtela, Taina: Materialismin murtaja Vihreä Lanka. 2.2.2007. Viitattu 29.1.2014.
  6. a b Pääkirjoitus: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä HS.fi. 4.6.2012. Viitattu 29.1.2014.
  7. http://gotothinktank.com/dev1/wp-content/uploads/2014/01/GoToReport2013.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]