Kunnallisvaalit 2008

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin sunnuntaina 26. lokakuuta. Ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 15.–21. lokakuuta ja ulkomailla 15.–18. lokakuuta. Ehdokashakemukset tuli jättää viimeistään 16. syyskuuta.[1]

Vaaleissa valittiin 10 412 valtuutettua 332 kunnanvaltuustoon[2] 38 509[3] ehdokkaan joukosta. Pääasiassa lukuisten kuntaliitosten vuoksi[4] valtuutettuja valittiin 1 554[5] vähemmän kuin edellisvaaleissa.

Kunnallisvaalien vaalikamppailu pääsi käyntiin vasta juuri ennen vaalipäivää, koska Kauhajoen koulusurmat, Georgian sota ja Yhdysvalloista alkanut talouskriisi veivät pääosan yleisestä huomiosta lokakuun ajan. Puolueiden ja niiden puheenjohtajien väittelystä nousi esille muutama keskeinen aihe. Pääkaupunkiseudulla keskusteltiin keskustan puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen väljää rakentamista kannattaneesta, kotikuntansa mukaan nimeämästä ”Nurmijärven mallista”, jota hän suositteli pääkaupunkiseudun kunnille. Vanhanen leimasi tiivistä kaupunkirakentamista kannattaneet SDP:n ja kokoomuksen ”betonipuolueiksi”. Toiseksi keskeiseksi vaaliteemaksi nousivat maahanmuuttajat, kun muut puolueet syyttivät perussuomalaisia muukalaisvihamielisyyden lietsomisesta. Perussuomalaiset kiistivät syytökset, vaikka moni puolueen ehdokkaista kampanjoikin avoimesti maahanmuuttajavastaisilla tunnuksilla. Eniten huomiota herättäneitä ehdokkaita oli PS:n helsinkiläinen ehdokas, maahanmuuttopolitiikkaa näkyvästi kritisoinut filosofian tohtori Jussi Halla-aho, joka nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon lähes 3 000 äänellä. Professori Tuomo Martikainen piti perussuomalaisten menestystä Euroopasta Suomeen rantautuneen oikeistopopulismin nousuna.[6]

Sähköisen äänestyksen kokeilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä kokeiltiin sähköistä äänestystä, jossa hävisi 232 annettua ääntä. Tämän vuoksi näiden kuntien vaalituloksesta tehtiin Helsingin hallinto-oikeuteen viisi valitusta, muun muassa Effi ry:n avustama ryhmävalitus.[7][8] Hallinto-oikeudessa valitukset hylättiin, mutta korkein hallinto-oikeus määräsi näiden kuntien vaalit uusittaviksi.[9] Kolmessa kokeilukunnassa järjestettiin uudet vaalit sunnuntaina 6. syyskuuta 2009.[10]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

äänioikeutetut 4 191 662 +91 798 [5]
äänestysaktiivisuus 61,2 % +2,6 [5]
äänestäneet 2 565 413 +162 153 [5]
hylätyt äänet 16 178 +1 048 [5]

Suurpuolueista parhaiten menestyi Kansallinen Kokoomus, joka oli äänimäärältään maan suurin puolue. Kokoomus lisäsi äänimääräänsä edellisiin vaaleihin verrattuna monia kymmeniätuhansia. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue menetti taas äänimääräänsä ja valtuutettujen määrää, mutta oli valtuutettujen määrällä mitattuna kokoomusta suurempi. SDP sai vaaleissa yli 541 000 ääntä. Suomen Keskusta oli ylivoimaisesti valtuutettumääräisesti mitattuna vieläkin suurin puolue: valtuutettujen määrä oli liki puolitoistakertainen kokoomukseen ja SDP:hen verrattuna, vaikka saikin näitä vähemmän ääniä. Kokoomuksen lisäksi Vihreä liitto pärjäsi vaaleissa hyvin ja kasvatti äänimääränsä 52 000 äänellä. Valtuutettuja ei silti ole kuin 370, mikä on melko pieni määrä vieläkin vasemmistoliittoon verrattuna. Perussuomalaiset moninkertaistivat äänimääränsä. Valtuutettuja tuli 443. RKP:n valtuutettujen määrä väheni, ja äänimäärä pieneni yli 4 000:lla äänellä. Kristillisdemokraattien äänimäärä lisääntyi 11 000:lla, mutta valtuutettujen määrä silti väheni.

puolue valtuutetut äänet
lukumäärä osuus
  Kansallinen Kokoomus 2 020 −58 597 727 +76 315 23,45 % +1,6
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 066 −519 541 187 −34 635 21,23 % −2,9
  Suomen Keskusta 3 518 −907 512 220 −31 665 20,09 % −2,7
  Vihreä liitto 370 +56 227 999 +52 066 8,94 % +1,6
  Vasemmistoliitto 833 −154 223 673 −4 685 8,77 % −0,8
  Perussuomalaiset 443 +337 137 497 +116 080 5,39 % +4,5
  Ruotsalainen kansanpuolue 511 −125 119 896 −4 115 4,70 % −0,5
  Suomen Kristillisdemokraatit 351 −40 106 639 +11 973 4,18 % +0,2
  Suomen Kommunistinen Puolue 9 −7 13 986 +1 142 0,55 % +0,0
  Suomen Senioripuolue 2 +1 2 618 +1 376 0,10 % +0,1
  Itsenäisyyspuolue 2 -- 1 482 +254 0,06 % +0,0
  Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue 0 −1 1 063 −185 0,04 % −0,0
  Köyhien Asialla 1 +1 1 059 +260 0,04 % +0,0
  Suomen Työväenpuolue 0 −1 711 −1 546 0,03 % −0,1
Muut 286 −134 61 478 −16 959 2,41 % −0,9
Yhteensä 10 412 −1 554 2 549 235 +161 105 100 %
Lähde: Tilastokeskus 2009[5]

Ääniharavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Absoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

järjestys valtuutettu puolue äänet valtuusto
1. Osmo Soininvaara Vihreä liitto 8 614 ääntä, Helsingin kaupunki
2. Timo Soini Perussuomalaiset 8 206 ääntä Espoon kaupunki
3. Jan Vapaavuori Kansallinen Kokoomus 7 642 ääntä Helsingin kaupunki
4. Marjatta Stenius-Kaukonen Vasemmistoliitto 5 828 ääntä Tampereen kaupunki
5. Maria Guzenina-Richardson SDP 5 192 ääntä Espoon kaupunki
6. Rakel Hiltunen SDP 5 021 ääntä Helsingin kaupunki
7. Hanna Tainio SDP 4 402 ääntä Tampereen kaupunki
8. Eero Heinäluoma, SDP 4 383 ääntä Helsingin kaupunki
9. Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitto 4 024 ääntä Helsingin kaupunki
10. Outi Ojala Vasemmistoliitto 3 987 ääntä Helsingin kaupunki
11. Tuija Brax Vihreä liitto 3 923 ääntä Helsingin kaupunki
12. Sari Sarkomaa Kansallinen Kokoomus 3 866 ääntä Helsingin kaupunki
13. Anni Sinnemäki Vihreä liitto 3 557 ääntä Helsingin kaupunki
14. Arto Bryggare SDP 3 518 ääntä Helsingin kaupunki
15. Jaana Pelkonen Kansallinen Kokoomus 3 518 ääntä Helsingin kaupunki
16. Ilkka Kanerva Kansallinen Kokoomus 3 137 ääntä Turun kaupunki
17. Harry Bogomoloff Kansallinen Kokoomus 3 021 ääntä Helsingin kaupunki
18. Jussi Halla-aho Perussuomalaiset 2 977 ääntä Helsingin kaupunki
19. Suvi Rihtniemi Kansallinen Kokoomus 2 563 ääntä Helsingin kaupunki
20. Sirpa Asko-Seljavaara Kansallinen Kokoomus 2 553 ääntä Helsingin kaupunki

Suhteellisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet[11][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorma Tikkanen (KESK), 17,29 % koko kunnan äänimäärästä, Himanka
  • Pia Harmokivi (KD), 15,78 % koko kunnan äänimäärästä, Artjärvi
  • Anna-Maja Henriksson (RKP), 13,60 % koko kunnan äänimäärästä, Pietarsaari
  • Jouko Huumarkangas (KESK), 13,25 % koko kunnan äänimäärästä, Kyyjärvi
  • Pekka Nyman (VIHR), 12,82 % koko kunnan äänimäärästä, Pelkosenniemi

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorin valittu kunnanvaltuutettu oli jalasjärveläinen Kaisa Pihlaja. Hän täytti 18 vuotta 26. lokakuuta 2008 eli vaalipäivänä.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oikeusministeriö
  2. Usein kysyttyjä kysymyksia kuntavaaleista (Suomen Kuntaliitto 2008)
  3. Ehdokkaiden lukumäärä ja keski-ikä puolueittain vaalipiirin ja kunnan mukaan kunnallisvaaleissa 2008 (Tilastokeskus 7.10.2008)
  4. Kuntaliitokset vähentävät 1564 valtuustopaikkaa (Kuntaliitto 25.7.2008)
  5. a b c d e f Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit - aikasarjat
  6. Unto Hämäläinen: Kokoomus nousi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2010, s. 174–177. Helsinki: Otava, 2009.
  7. Brax lupaa harkita avointa lähdekoodia sähköiseen äänestykseen HS.fi. 25.11.2008. Viitattu 30.11.2008.
  8. Sähköisestä äänestyksestä ryhmävalitus kolmessa kunnassa Sektori.com. 12.11.2008. Viitattu 30.11.2008.
  9. Yle: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/04/brax_ei_aio_erota_aanestyssotkun_takia_673059.html
  10. Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kuntavaalit uusitaan 6. syyskuuta Helsingin Sanomat. 5.5.2009. Viitattu 5.5.2009.
  11. YLE: Vaalitulospalvelu. Päivitetty 30.10.2008 15.53. Viitattu 7.11.2008.
  12. Nuorin valtuutettu juhli vaalipäivänä täysi-ikäisyyttä Helsingin Sanomat 2.12.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: