Eduskuntavaalit 1907

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Eduskuntaan valittiin 181 miestä ja 19 naista. Ensimmäiset kansanedustajat ehtivät istua täysistuntojaan vain runsaan vuoden ajan, sillä eduskunta hajotettiin 6. huhtikuuta 1908.

Eduskunnalla ei ollut valtaa kuin vasta 1917, koska keisari hajotti eduskunnan vähän väliä (1908,1909,1910,1911,1913,1916, 1917) ja ei vahvistanut lakeja[1]. Keisari käytti valtaa senaatin kautta.

20. heinäkuuta 1906 annettu vaalilaki takasi puolueille vahvan aseman. Vaalien alla perustettiin kaksi uutta puoluetta: Ruotsalaisen puolueen perustuksille vuonna 1906 syntynyt Ruotsalainen Kansanpuolue, joka tavoitteli kaikkien ruotsinkielisten ääniä ja, pienviljelijöiden asiaa ajanut Maalaisliitto. Vaaleihin osallistui myös yhden kansanedustajan saanut Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, joka oli vaaliliitoissa nuorsuomalaisten kanssa. EPNM yhdistyi Maalaisliittoon seuraavana vuonna.

Valituista kansanedustajista varsin tunnettuja olivat mm. SDP:n Anni Huotari, Albin Koponen, Matti Paasivuori, Miina Sillanpää, Yrjö Sirola, Taavi Tainio, Väinö Tanner, Oskari Tokoi, Matti Turkia, N. R. af Ursin, Edvard Valpas-Hänninen, Sulo Wuolijoki ja Wäinö Wuolijoki, Suomalaisen puolueen J. R. Danielson-Kalmari, Hannes Gebhard, Hedvig Gebhard, Aleksandra Gripenberg, Lauri Ingman, Kaarlo Kares, Wilhelmi Malmivaara, Juho Kusti Paasikivi, Artturi H. Virkkunen, Sakari Yrjö-Koskinen ja Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen, Nuorsuomalaisten Pekka Ahmavaara, Santeri Alkio, Eero Erkko, Pekka Pennanen, Emil Nestor Setälä ja Pehr Evind Svinhufvud, RKP:n Leo Ehrnrooth, Ernst Estlander, Emil Schybergson ja Julius Sundblom, sekä Maalaisliiton Kyösti Kallio ja Juhani Leppälä.

Ehdokkaita oli 762, joista 62 oli naisia[2][3]. Miesehdokkaista valittiin 25,9 % ja naisista 30,6 %.

Viimeinen valtiopäivillä mukana ollut ensimmäisen eduskunnan jäsen oli Väinö Tanner, joka jätti eduskunnan vuoden 1962 vaaleissa. Viimeinen elossa ollut oli Juhani Leppälä, joka kuoli joulukuussa 1976, vain muutamaa kuukautta ennen eduskunnan 70-vuotisjuhlia.

Sisällysluettelo

Tulokset [muokkaa]

äänestysaktiivisuus 70,7%[4]
äänestäneet 899 347[5]
hylätyt äänet 8 357[5]
Puolue Paikat[5] Äänet[5]
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 80 37,03% 329 946
  Suomalainen puolue 59 27,34% 243 573
Nuorsuomalainen Puolue 26a 13,65% 121 604
  Ruotsalainen kansanpuolue 24 12,60% 112 267
  Maalaisliitto 9 5,75% 51 242
Suomen Kristillisen Työväen Liitto 2 1,55% 13 790
Muutb 2,08% 18 568
Yhteensä 200 100% 890 990
a Nuorsuomalainen Puolue (25), Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto (1)
b Kristillismieliset (46 ehdokasta), Tasaiset (20), Maalaistyöväki (7), "Tekijälle työn hedelmät" (5), Radikaalinen vaaliliitto (4), "Raittiusväki! Tässä on se varsinainen kieltolakilista" (3), Radikal valmansförening för Nylands landsbygd (3), "Uudenmaan maalaiskansa oikeuksianne valvomaan" (3), "Talonpojan liitto talonpojan etuja valvomaan" (3), "Rehellisyys maan perii" (3), "Totuus perii maan" (3), "Koko kansan onni ja hyvinvointi" (2), "Edistys kristillisyyden pohjalla" (1)
[5]

Viitteet [muokkaa]

  1. Eduskuntaan tai lakkoon! Tiede-lehti. 04.01.2006.
  2. 755+7. ”Ehdokkaita asetti koko maassa (Lapin vaalipiiriä lukuun ottamatta) yhteensä 597 valitsijayhdistystä, joiden listoilla oli yhteensä 755 ehdokasta. –– Lapin vaalipiirissä, josta valittiin vain yksi ehdokas, asetettiin yhteensä seitsemän ehdokasta.
  3. Riitta Sihvonen Eduskunnan ensimmäiset naiset. Turun Seudun Sukututkijat, www.turunsuku.fi. Viitattu 11.7.2009.
  4. Eduskuntavaalit 1907–2003 (Oikeusministeriö)
  5. a b c d e Eduskuntavaalit vuosina 1907 & 1908. Suomen virallinen tilasto XXIX. Vaalitilasto 1. (Helsinki 1909).

Katso myös [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]