Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kommunistinen Työväenpuolue
– Rauhan ja Sosialismin puolesta
Kommunistiska Arbetarparti
– För Fred och Socialism
− Rauhan ja Sosialismin puolesta
- Kommunistinen Työväenpuolue

Ktp logo.gif

Perustettu 1988
Johto Hannu Harju (pj.)
Pirjo Saastamoinen (vpj.)
Mikko Vartiainen (vpj.)
Hannu Tuominen (pääsihteeri)
Ideologia marxismi-leninismi
sosialismi
kommunismi
anti-revisionismilähde?
Poliittinen kirjo Vasemmisto, Äärivasemmisto
Osoite PL 93
01301 Vantaa
Äänenkannattaja Työkansan Sanomat
Kansanedustajat 0 (2011)
Eurokansanedustajat boikotoi vaaleja
Kunnanvaltuutetut 0 (2012)
Kotisivu www.ktpkom.fi

Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta[1] (lyhenne KTP) on vuonna 1988 perustettu suomalainen marxilais-leniniläinen puolue. KTP:llä ei ole koskaan ollut kansanedustajia eikä sillä ole nykyisin yhtään kunnanvaltuutettua. Puolue poistettiin puoluerekisteristä eduskuntavaalien 2011 jälkeen[2] kolmannen kerran, mutta rekisteröitiin uudelleen elokuussa 2012 sen kerättyä vaadittavat 5 000 kannattajakorttia[3].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätös KTP:n perustamisesta tehtiin syksyllä 1987 Matinkylän pirtillä pidetyssä seminaarissa, jossa perustettiin Kommunistien keskusneuvosto. Neuvosto alkoi alkuvuodesta 1988 julkaista äänenkannattajaansa Työkansan Sanomia ja puolue perustettiin toukokuussa 1988 Vantaalla. Perustajat olivat Suomen kommunistisessa puolueessa (SKP) ja sen opposition riveissä aiemmin toimineita, jotka riitautuivat Tiedonantaja-liikkeen enemmistön kanssa sen järjestäydyttyä nimellä Suomen Kommunistinen Puolue (yhtenäisyys) (SKPy) vuosina 1986–1987. KTP:n perustajien mielestä SKPy oli etääntynyt liian kauas marxilais-leniniläisistä aatteellisista periaatteista. Perustajat halusivat turvata itsenäisen marxilais-leniniläisen puolueen olemassaolon, kun SKPy nähtiin tähän kyvyttömäksi, ”gorbatšovilaisten ja kolmaslinjalaisten” virtausten, puolueeksi.[4][5] Marxismi-leninismistä kiinni pitäneet kokivat tulleensa syrjityiksi SKPy:n Dipolin edustajakokouksesta (1987) alkaen.

KTP:n perustavaan kokoukseen osallistui 188 SKPy:hyn pettynyttä kommunistia, joista suurin osa edusti SKP:n Uudenmaan piirijärjestöä. Piirijärjestöä vuosina 1964–1986 johtanut entinen kansanedustaja Markus Kainulainen oli KTP-hankkeen keskeinen organisaattori.[6][7] Puolueen jäseniä on kutsuttu kainuslaisiksi.[8] KTP osallistui vuoden 1988 kunnallisvaaleihin Demokraattisen Vaihtoehdon listoilla.

1990-luvun alussa KTP vastusti Saksojen yhdistymistä.[9] Tammikuussa 1991 KTP antoi tukensa Neuvostoliiton asevoimien toimenpiteille Liettuassa.[10]

Kiista liittoutumisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 KTP hajosi kysymykseen liittolaissuhteista. Puolueen keskusneuvosto torjui äänin 18–9[11] siirtymisen uuteen Muutosvoimat Suomi -vaalijärjestöön, johon pyrittiin kokoamaan sekä oikeistolaisia että vasemmistolaisia EU:n vastustajia. Tappiolle jäänyttä linjaa kannatettiin erityisesti Helsingin piirijärjestössä, joka liittyi uuteen puolueeseen ja erotettiin kokonaan KTP:stä. Lähteä saivat muun muassa puoluesihteeri Heikki Männikkö, Työkansan Sanomien päätoimittaja Reijo Katajaranta ja entinen varapuheenjohtaja Pekka Tiainen. Erotetut perustivat 14. syyskuuta 2002 Kommunistit-yhdistyksen, jonka nimi myöhemmin muutettiin Kommunistien liitoksi.[12]

KTP on pitänyt etäisyyttä entisiin tovereihinsa, jotka toimivat aluksi osin yhteistyössä SKP:n kanssa. Syksyllä 2006 Kommunistien liitto liittolaisineen perusti Suomen Työväenpuolueen. Eduskuntavaaleissa 2007 KTP oli STP:n kanssa vaaliliitossa yhdessä vaalipiirissä ja kunnallisvaaleissa 2008 yhdessä kunnassa.

Vaaliliitot SKS:n kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2004 KTP sai valtakunnallista julkisuutta, kun kävi ilmi, että puolueen Turun ja Raision osastot olivat tehneet vaaliliiton Olavi Mäenpään johtaman kansallismielisen ja äärioikeistolaiseksi väitetyn Suomen Kansan Sinivalkoiset -puolueen kanssa. KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju piti tapauksia paikallisena ”sooloiluna”. Vaaliliitoista ei ollut keskusteltu puolueen keskuselimissä ja KTP irtisanoutui niistä olemalla mainostamatta kolmea ehdokastaan. KTP:n turkulaisaktiivi Esko Luukkonen sanoi vaaliliittoja vain teknisiksi.[13] KTP sai Turussa 25 ja Raisiossa 16 ääntä. KTP:n kaikista vastuutehtävistä vaalien jälkeen pudotetun Luukkosen äänimäärä putosi edellisistä yrityksestä.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KTP:n perustajat olivat entisen Suomen Kommunistisen Puolueen opposition ja sen aatteellisesti jyrkimmän siiven kannattajia ja puolue on siten jatkoa niin kutsutulle taistolaiselle liikkeelle.[7][6]

Neuvostoliiton loppuaikojen kritiikki on ollut osa puolueen retoriikkaa alusta alkaen. KTP:llä ei ollut perustettaessa virallisia suhteita Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen (NKP).[6] NKP vastusti KTP:n muodostamista.[14] Alkuvuonna 1991 KTP arvioi, että Neuvostoliitossa oltiin luovuttu sosialismin tavoitteista, asemista ja päämääristä.[15] KTP:n mielestä (1998) Neuvostoliitossa 1970–1980-luvuilla ”tehdyt arviot aikakauden luonteesta ja vallankumousprosessin etenemisestä” eivät olleet enää ”oikeita ja realistisia.”[16] KTP kritisoi 1980-luvulla myös kommunistisen liikkeen liiallista sitoutumista opiskelijoihin, ja työväen ensisijainen asema tuotiin esiin puolueen nimessäkin.

Euroopan unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KTP vastustaa Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ja vaatii unionista eroamista. Jo vuoden 1988 perustavassa kokouksessa KTP ilmoitti vastustavansa eurooppalaisen integraation syventämistä ja Suomen jäsenyyttä Euroopan neuvostossa.[6] KTP vastusti myös liittymistä Euroopan talousalueeseen.[17][18] Vuonna 1992 KTP julkaisi Pekka Tiaisen kirjan Miksi ei Euroopan yhteisö, Miksi ei Euroopan unioni?[14]

KTP pitää myös europarlamenttivaaleihin osallistumista tukena EU:lle ja se on boikotoinut kaikkia Suomessa järjestettyjä eurovaaleja.[19][20][21] Vaaleissa 1999 KTP:n johtoon kuulunut Pekka Tiainen asettui ehdolle SKP:n listalla, mutta KTP tuomitsi menettelyn.[22]

Suhde nyky-SKP:hen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KTP:n mukaan nykyisen SKP:n periaatteet eivät vastaa tieteellisen sosialismin vaatimuksia, koska SKP:ltä puuttuu marxilais-leniniläinen teoria ja luokka-analyysi. KTP:tä perustettaessa SKP tuki Mihail Gorbatšovin uudistuksia eli perestroikaa, joka KTP:n käsityksen mukaan oli luonteeltaan sosialismin ja marxismi-leninismin vastaista. Eroista johtuen KTP ei pidä puolueiden yhdistämistä mahdollisena.[23][17] SKP pyysi KTP:tä mukaan puolueen uudelleenrekisteröimiseen, mutta KTP torjui ajatuksen.[24] Varauksista huolimatta KTP on tehnyt yhteistyötä SKP:n kanssa. Puolueet ovat solmineet teknisiä vaaliliittoja eduskunta-, kunnallis- ja osuuskuntavaaleissa.[25]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat
1988–1997 Timo Lahdenmäki[6]
1997→ Hannu Harju
Pääsihteerit
 ?–2002 Heikki Männikkö
2002→ Hannu Tuominen
Varapuheenjohtajat
1988–? Juhani Eero[6]
1988–? Hannu Tuominen[6]
Pekka Tiainen[17]
 ?–2002 Reijo Katajaranta
 ?–2003 Marja Eronen
2002–2006 Väinö Honkala
2006–2008 Olli Krannila
2003–2010 Pirkko Ezewuzie
2008→ Mikko Vartiainen
2010→ Pirjo Saastamoinen

KTP:n korkein päättävä elin on edustajakokous, joka kutsutaan nykyisin koolle kahden vuoden välein. Kokous valitsee puolueen johdon ja keskusneuvoston, joka valitsee poliittisen toimikunnan.

Puolueen puheenjohtaja on vantaalainen sähköasentaja Hannu Harju. Harju valittiin tehtävään KTP:n 9. puoluekokouksessa vuonna 1997,[26] jolloin tehtävästä luopui perustavassa kokouksessa valittu[7] Timo Lahdenmäki. Hän jätti tehtävän siirryttyään Ruotsiin töihin.[26]

Puolueen jäsenten on osallistuttava säännöllisesti puoluetoimintaan. Vähäinen aktiivisuus voi olla peruste erottamiselle.[27]

Puheenjohtaja Lahdenmäki kertoi vuonna 1991 KTP:llä olevan vajaa tuhat jäsentä ja 70 osastoa.[28] Vuonna 1992 KTP ilmoitti jäsenmääräkseen yli tuhat.[14] Helsingin Sanomat kertoi jäsenmääräksi noin 400 vuonna 2003.[29]

Puoluekokoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • KTP:n perustava kokous 5/1988 Vantaa
  • KTP:n 2. edustajakokous 1990 Vantaa
  • KTP:n 3. edustajakokous 1991 Oulu
  • KTP:n 4. edustajakokous 6.–7.6.1992 Tampere
  • KTP:n 6. edustajakokous 1995
  • KTP:n 8. edustajakokous 26.5.1996
  • KTP:n 9. edustajakokous 24.–25.5.1997 Nokia
  • KTP:n 10. edustajakokous 23–24.5.1998
  • KTP:n 11. edustajakokous 1999 Hämeenlinna
  • KTP:n 12. edustajakokous 26.–27.05.2000 Lahti
  • KTP:n 13. edustajakokous 2001 Lahti
  • KTP:n 14. edustajakokous 25.–26.5.2002 Hauho
  • KTP:n 15. edustajakokous ?.5.2003
  • KTP:n 16. edustajakokous 29.5.2004
  • KTP:n 17. edustajakokous 2006
  • KTP:n 18. edustajakokous 1.6.2008
  • KTP:n 19. edustajakokous 29.–30.5.2010 Porvoo

Kansainväliset suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KTP ei kuulu mihinkään kansainväliseen järjestöön, mutta puolue pitää yhteyttä monien maiden kommunistisiin puolueisiin. KTP on tehnyt läheistä yhteistyötä varsinkin Viktor Tjulkinin johtaman Venäjän kommunistisen työväenpuolueen – Vallankumouksellisen kommunistien puolueen (VKTP-VKP) kanssa. KTP, ruotsalaisten SKP, norjalaisten NKP ja tanskalaisten KPiD ovat järjestäneet pohjoismaiden kommunistipuolueiden tapaamisia[30]. KTP on osoittanut solidaarisuutta Belgian työväenpuolueen vuosittain järjestämille kommunistipuolueiden seminaareille.[31]

KTP tukee Korean demokraattista kansantasavaltaa ja maassa kehitettyä juche-aatetta. Puolueen jäsenistö osallistuu Korea-toimintaan ja Työkansan Sanomissa julkaistaan Pohjois-Korean politiikkaa tukevia artikkeleita. KTP:n valtuuskunta on tehnyt Pohjois-Koreaan puoluetason vierailuja. KTP:n näkemyksiä julkaistaan usein kansantasavallan virallisen KCNA-tietotoimiston uutisissa.[32][14] KTP on julkaissut Kim Jong-ilin kirjoituksia erillisinä kirjasina.[33] KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju vieraili maassa Korean työväenpuolueen kutsusta syyskuussa 2010. Käymiensä keskusteluiden yhteydessä hän ilmaisi puolueensa tuen Kim Jong-ilin songun- eli armeija ensin -politiikalle.[34]

KTP on tukenut Filippiinien kommunistisen puolueen/Uuden kansanarmeijan taistelua Filippiinien hallitusta vastaan.[35] Puolue on antanut tukensa myös Kolumbian FARC-EP-sissiliikkeelle.[36]

Tiedonvälitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KTP:n pää-äänenkannattaja on 15 kertaa vuodessa ilmestyvä Työkansan Sanomat, joka sai nimensä SKP:n 1940- ja 1950-luvuilla ilmestyneeltä sanomalehdeltä. Lehden päätoimittaja on vuodesta 2003 alkaen ollut Hannu Tuominen, jota edelsivät Marja Eronen ja Reijo Katajaranta.

Pääkaupunkiseudulla kuultavassa Kansan radioliiton Lähiradiossa KTP:lla on keskiviikkoisin 20:00–20:30 "Työväen puolituntinen" -ohjelma (lukuun ottamatta kuukauden viimeistä keskiviikkoa).[37]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1991 0 6 201 0,22 %
1995 0 4 784 0,17 %
1999 0 3 455 0,13 %
2003 0 2 908 0,10 %
2007 0 2 007 0,07 %
2011 0 1 575 0,05 %
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1992 1 4 828 0,18 %
1996 3 4 483 0,19 %
2000 2 2 314 0,10 %
2004 1 1 248 0,05 %
2008 0 1 063 0,04 %
2012 0 704 0,03 %

KTP osallistuu omalla listallaan eduskunta- ja kunnallisvaaleihin. Puolue on osallistunut myös ammattiliitojen ja osuuskuntien vaaleihin. Puolue boikotoi europarlamenttivaaleja. KTP:llä ei ole nykyisin yhtään kunnanvaltuutettua. Kansanedustajan paikoista puolue on aina jäänyt kauas.

KTP osallistui vuoden 1994 presidentinvaaleihin asettamalla ehdokkaakseen Pekka Tiaisen.[38][14] Eduskunnan ulkopuolisena puolueena KTP:n oli kerättävä 20 000 nimeä valitsijayhdistyksen perustamiseksi. Projekti toteutettiin EY:n vastaisen kansanrintaman tunnusten alla.[39] Tiainen sai 7 320 ääntä (0,2 %) ja hän jäi viimeiseksi yhdentoista ehdokkaan joukossa. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa KTP ei antanut tukeaan kenellekään ehdokkaista[40].

Eduskuntavaaleissa KTP on asettanut ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä. Vuonna 2007 puolueella oli yhteensä 60 ehdokasta, joiden keski-ikä oli 55,6 vuotta.[41] KTP on solminut vaaliliittoja EVY:n,[42] EKA:n, Ekologisen puolueen[43] SKP:n ja STP:n kanssa.

Kunnallisvaaleissa KTP on asettanut ehdokkaita parhaimmillaan 45 kunnassa (1992). Vuoden 2008 vaaleissa puolueen lista nähtiin 27 kunnassa. KTP:n edustajia on valittu Nokian (1992/1996), Ristijärven (1996/2000) ja Kemin (2000/2004) valtuustoihin. Historiansa korkeimman kannatusosuuden (7,3 %) puolue sai vaaleissa 2000 Ristijärvellä.[44]

Pekka Tiainen toimi Elannon valtuustossa KTP:n listalta valittuna vuosina 1991–2003. Vuonna 1991 KTP sai edustajistoon kaksi paikkaa ja 1995 yhden.[45] Vaaleissa 2008 puolue oli samalla listalla SKP:n kanssa. Tiainen oli myös Vantaan kaupunginvaltuustossa vuosina 1985–1992. Vaaleissa 1988 hänet valittiin Demokraattisen Vaihtoehdon listalta. Kunnallisvaaleissa 2000 Tiainen jäi 15 äänen päähän Helsingin valtuustopaikasta[46].

Vuonna 2000 KTP:n lista sai 2,2 prosenttia äänistä Kemianliiton liittovaaleissa. Tulos oikeutti yhteen edustajaan.[47]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuoteen 2008 asti puolueen nimi kirjoitettiin Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue. Muutoksesta päätettiin KTP:n 18. puoluekokouksessa.
  2. Kolme puoluetta pois rekisteristä, Helsingin Sanomat, 14.5.2011 sivu A 5
  3. Kommunistinen Työväenpuolue pääsi taas puoluerekisteriin Ilta-Sanomat. 16.8.2012. Viitattu 16.8.2012.
  4. 75 vuotta kommunistien toimintaa Suomessa (KTP 1993)
  5. Heikki Männikkö (Jäänmurtaja 4), s. 60-62. linkki
  6. a b c d e f g Dissidents Found New CP (Helsingin Sanomat 23.5.1988). teoksessa JPRS Report. West Europe (Foreign Broadcast Information Service 12.7.1988), s. 15–16.
  7. a b c Kevin Devlin: Hard Times for Finland's Capitalist Communists (RAD Background Report/110 16.6.1988)
  8. EU on yhteinen vihollinen (Helsingin Sanomat 7.3.1995)
  9. Kommunistit pelkäävät "Suur-Saksaa" (Helsingin Sanomat 4.2.1990)
  10. Suomen puolueet järkyttyneitä Vilnan tapahtumista SNS tuomitsi NL:n toimet - Ktp tukee (Helsingin Sanomat 14.1.1991)
  11. KTP:n näköalattomuus (Tiedonantaja ?.4.2002).
  12. Heikki Männikkö & Reijo Katajaranta: Tiedote veljespuolueille ja kansainväliselle kommunistiselle liikkeelle (14.6.2002)
  13. Hannu Miettunen: Turun ja Raision ratkaisu yllätti Ktp:n johdon. Mäenpää solmi vaaliliiton äärikommunistien kanssa (Turun Sanomat 15.9.2004)
  14. a b c d e Matti Virtanen: Kävisikö kommunisti presidentiksi Ktp arvosteli Gorbatshovin markkinaintoilua (Helsingin Sanomat 26.4.1992)
  15. Ritva Liikkanen: Ktp:n kokous antoi huutia neuvostokommunisteille Saksan pelätään havittelevan "naapurien alueita" (Helsingin Sanomat 2.6.1991)
  16. Sosialismin ja kommunistisen liikkeen vaikeuksien syistä (KTP:n 10. edustajakokouksen 23–24.5.1998 asiakirja)
  17. a b c Jyrkän linjan kommunistit vaativat "aitoa sosialismia" KTP aikoo asettaa kymmeniä ehdokkaita vaaleihin (Helsingin Sanomat 4.6.1990)
  18. Kommunistipuolue torjuu liittymisen Euroopan talousalueeseen (Helsingin Sanomat 10.11.1990)
  19. EU-vaalissa äänestäminen toimii kansanvaltaa vastaan (KTP:n keskusneuvosto 23.5.2009)
  20. Hannu Harju: EU-vaalilla hyväksytetään kansanvastainen politiikka
  21. Pekka Väisänen: Eurovaalit tuovat julkisuutta myös puoluekartan kääpiöille. Oman ehdokkaan läpimeno näyttää hyvin vaikealta (Helsingin Sanomat 16.10.1996)
  22. Kommunistinen työväenpuolue: Älkää äänestäkö (Helsingin Sanomat 7.6.1999)
  23. "Uuden SKP:n" synnytystuskat (Työkansan Sanomat 12/1996); Kommunistinen Työväenpuolue ja "Uusi SKP" (Työkansan Sanomat 3/1997); Historiaa (KTP 1999)
  24. Ktp haluaa yhteistyötä Skp:n kanssa kunnallisvaaleissa (Helsingin Sanomat 27.5.1996)
  25. Ktp on valmis vain teknisiin vaaliliittoihin (Helsingin Sanomat 7.9.1998)
  26. a b Our 9th Party Congress in Nokia. 24.-25.5.1997 (KTP 1997)
  27. Pikkupuolueisiin pääsy vaatii työtä Liberaalit ja perustuslailliset eivät vaivaudu vastaamaan edes puhelimeen (Helsingin Sanomat 30.7.1990)
  28. Ritva Liikkanen: Ktp velvoitti jäsenensä teorianlukuun joka päivä. Lahdenmäki valittiin uudelleen puheenjohtajaksi (Helsingin Sanomat 3.6.1991)
  29. Työkansan Sanomat ilmestyy yhä (Helsingin Sanomat 3.3.2003)
  30. Pohjoismaiden Kommunistipuolueiden kokous Sauvossa 13.–14.8.2004; Ei epädemokraattiselle ja imperialistiselle EU:lle (kokouksen julkilausuma 15.8.2004)
  31. Heikki Männikkö: Our Points of View on the Proposals of the Workers Party of Belgium (KTP); List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message (International Communist Seminar Brussels, May 2-4, 2005); List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message (International Communist Seminar Brussels, May 5-7, 2006); List of Participants/Signatories – General Resolution (16th International Communist Seminar, Brussels, 4-6 May 2007); List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message (International Communist Seminar Brussels, 16- 18 May 2008); List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message 18th International Communist Seminar Brussels, 15-17 May 2009)
  32. WPK is invincible (KCNA 8.10.1999); Kim Ki Nam meets Finnish party delegation (KCNA 11.10.2001); Kim Jong Il eulogized (KCNA 14.10.2001); 60th Birthday of DPRK to Be Marked in Finland (KCNA 23.8.2008); Songun Politics of Korea Lauded Abroad (KCNA 25.8.2008); Lee Myung Bak Group's Moves for Confrontation with DPRK Rebuked (KCNA 25.2.2009)
  33. Uusia julkaisuja (KTP 2005); International Solidarity with Korean People's Cause of Reunification (KCNA 23.12.2003)
  34. WPK Hosts Reception for Finnish Party Delegation KCNA 29.9.2010
  35. Communist Party of the Philippines, New People’s Army (KTP 18.11.1998)
  36. KTP yhtyy Demokraattisen Nuorison Maailmanliiton vetoomukseen solidaarisuudesta Kolumbian kansalle (KTP:n keskusneuvosto 5.4.2008)
  37. Lähiradio (KTP)
  38. Pekka Tiaisesta kommunistien presidenttiehdokas (Helsingin Sanomat 8.6.1992)
  39. Matti Kalliokoski: Pekka Tiaisella 20000 nimeä. Kommunistinen työväenpuolue valmis presidentinvaaleihin (Helsingin Sanomat 18.6.1993)
  40. Presidentinvaalit oikeistovoimien komennossa (KTP:n keskusneuvosto 28.8.2005)
  41. Ehdokkaiden ikäjakautuma sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2007 (Tilastokeskus 20.2.2007); Ehdokkaiden lukumäärä sukupuolen mukaan puolueittain ja vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2007 (Tilastokeskus 20.2.2007)
  42. Pikkupuolueiden kirjo värittää vaaliliittoja (Helsingin Sanomat 26.1.1991)
  43. Pekka Väisänen: Vaaliliitot ovat edelleenkin pienten puolueiden henkivakuutus (Helsingin Sanomat 28.1.1995)
  44. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2008 (Tilastokeskus 2009)
  45. Paavo Rautio: Vasemmistoliitto eteni Elannon vaaleissa Edustajistosta yli puolet on uusia nimiä (Helsingin Sanomat 12.11.1995)
  46. Ktp:n valtuustopaikka jäi 15 äänen päähän (Helsingin Sanomat 27.10.2000)
  47. Sdp säilytti valtansa Kemianliitossa (Helsingin Sanomat 13.4.2000)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]