Jyrki Katainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyrki Katainen
Jyrki Katainen A4.jpeg
Jyrki Katainen syyskuussa 2010
Suomen 64. pääministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–
Edeltäjä Mari Kiviniemi
Suomen pääministerin sijainen
Vanhasen II hallitus
19.4.2007 – 22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010 – 22.6.2011
Edeltäjä Eero Heinäluoma
Seuraaja Jutta Urpilainen
Suomen valtiovarainministeri
Vanhanen II[1]
19.4.2007 – 22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010 – 22.6.2011 [2]
Edeltäjä Eero Heinäluoma[3]
Seuraaja Jutta Urpilainen
Kansanedustaja
24.3.1999– [4]
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 14. lokakuuta 1971 (ikä 40)[4]
Siilinjärvi[4]
Puolue Kansallinen Kokoomus[4]
Koulutus yhteiskuntatieteiden maisteri
Puoliso Mervi Katainen
(2003–)[4]

Jyrki Tapani Katainen (s. 14. lokakuuta 1971 Siilinjärvi) on Suomen nykyinen pääministeri. Katainen on neljännen kauden kansanedustaja, kokoomuksen puheenjohtaja ja yksi Euroopan kansanpuolueen kymmenestä varapuheenjohtajasta.[5] Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.[6]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koulutus ja yksityiselämä

Katainen valmistui ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta keväällä 1990[7] ja Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1998. Hänen työuraansa kuuluu opettajan sijaisuuksia ja harjoittelu Suomen Lontoon-suurlähetystössä. Lisäksi hän on ollut Kokoomuksen Kansallisen sivistysliiton koulutussuunnittelijana ja kouluttajana.

Katainen on naimisissa entisen SM-tason jalkapalloilijan[8] Mervi Kataisen (o.s. Kuittinen) kanssa.[9] Mervi Katainen oli Suomen nuorisovaltuustojen liiton ensimmäinen puheenjohtaja.[10] Kataisilla on kaksi tytärtä (s. 2005 ja 2008).[4] Jyrki Kataisen isä Yrjö Katainen on eläkkeellä oleva lentokonemekaanikko ja äiti Marja (o.s. Kinnunen) toimii Siilinjärven kunnanjohdon sihteerinä.[9]

Katainen asuu Espoossa ja hänen harrastuksiaan ovat ruoanlaitto, metsästys ja liikunta eri muodoissa. Hän juoksee vuosittain maratonin, jossa hänen ennätyksensä on 3.54.23.[11] Katainen on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.[12]

[muokkaa] Poliittinen ura

[muokkaa] Uran alku

Katainen liittyi kokoomukseen puolueen päästyä hallitusvastuuseen vuonna 1987.[13] Hänet valittiin Siilinjärven valtuustoon 22-vuotiaana ja kansanedustajaksi 27-vuotiaana, kokoomuksen varapuheenjohtajaksi 2001 ja puolueen puheenjohtajaksi kesäkuussa 2004. Katainen oli Siilinjärven kunnanvaltuuston jäsen vuosina 1993-2010 ja Pohjois-Savon maakuntaliiton 1. varapuheenjohtaja vuodesta 2000. Hän oli Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja 1994–1995, Kokoomuksen varapuheenjohtaja 2001–2004 ja puheenjohtaja 5. kesäkuuta 2004 alkaen. Hän pyrki Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi jo vuonna 1999 mutta hävisi silloin äänestyksessä Ville Itälälle, Pirkko-Liisa Ollilalle ja Sari Sarkomaalle.[14]

Katainen toimi Euroopan oikeistonuorten (Youth of the European Peoples Party) varapuheenjohtaja 1998–2000. Hän on ollut jäsenenä myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtuustossa.[15] Katainen on ollut kansanedustaja vuodesta 1999 lähtien. Hänet valittiin kolmesti eduskuntaan Pohjois-Savon vaalipiiristä. Joulukuussa 2010 Katainen muutti kotipaikkansa Espooseen,[16] ja tuli vuonna 2011 valituksi Uudenmaan vaalipiiristä.[9] Hän on ollut puhemiesneuvoston jäsen 2003–2007 ja erilaisissa kansanedustajille kuuluvissa tehtävissä vuosien varrella.

[muokkaa] Valtiovarainministerinä

Jyrki Katainen Turussa.

Kataisen toimiessa kokoomuksen puheenjohtajana puolue nousi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Kataiselle nimitettiin valtionvarainministeriksi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen Kataisen toiminta hallituksessa huomioitiin, kun Financial Times valitsi hänet vuoden 2008 lopussa Euroopan parhaaksi valtionvarainministeriksi.[17] Vuoden 2009 saman lehden listalla Kataisen sijoitus kuitenkin romahti kahdenneksitoista kun kansainvälinen taantuma vaikutti Suomen vientivetoiseen talouteen.[18] Vuonna 2010 Katainen nousi Euroopan viidenneksi parhaaksi valtiovarainministeriksi.[19]

Valtiovarainministeriön toimesta opintorahaa korotettiin ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Minimiäitiyspäivärahaa, isyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa korotettiin kymmenkertaisesti enemmän kuin aikaisemman hallituksen toimesta. Kahdessa vuodessa eläkeläisten toimeentuloa korotettiin 693 miljoonalla eurolla pääasiassa niin sanotulla takuueläkkeellä.[20][21] Alle 25-vuotiailta nuorilta taas toimeentulotuen perusosaa leikattiin jopa 40 % niin sanotulla Lex Soininvaaralla.[22] Tukileikkaukset ja takuueläke perustuivat Sata-komitean esityksiin.

Kokoomus kannatti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen yleistä nostamista seuraavalla tupokierroksella eli ns. tasa-arvotupoa.[23] Tupokierros kuitenkin kaatui ilman sopimusta.[24] Hoitajat viittasivat Iltalehden artikkeliin, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerit olivat pitäneet 500 euroa sopivana korotuksena.[25] Tämän seurauksena päädyttiin syksyllä sairaanhoitajalakkoon. Hallitus sääti akuutin hoidon turvaamiseksi mahdollisen lakon aikana ns. potilasturvalain, jota myös pakkolaiksi nimitettiin.[26] Sillä olisi voitu määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöt työhön. Lakkoilevien hoitajien pilkan kärki kohdistui Kataiseen.[27] Myöhemmin hallituskauden aikana myös Timo Rädyn johtaman AKT:n ahtaajat lakkoilivat. Katainen toivoi lakkoihin liittyvien keskustelujen käytävän työmarkkinajärjestöjen sisällä.[28]

Elokuun 2008 budjettiriihessä hallitus päätti alentaa veroja yhteensä 870 miljoonaa euroa. Veronkevennystä kohdistettiin pieni- ja keskituloisille uuden työtulovähennyksen avulla.[29] Suomen pankin arvioiden mukaan Suomi joutuu talouskriisin jälkeen korottamaan veroja jopa viisi prosenttiyksikköä julkisen talouden heikentymisen vuoksi. Katainen on epäillyt arviota ja pitänyt mahdollisena työurien pidentämistä tai budjetin sopeuttamista.[30] Katainen on muistuttanut, että "Rakenteelliset uudistukset ja muutokset ovat aina vaikeita, vastuullisuuteen kuitenkin kuuluu kyky tehdä myös hankalia päätöksiä silloin, kun ne ovat oikeita ratkaisuja. Toimimalla oikein nyt, vältämme lähitulevaisuudessa vielä paljon raskaammat toimet". Katainen on kertonut haluavansa Suomen selviävän pahimman yli siten, että mahdollisimman monella suomalaisella on työtä.[31]

Katainen osallistui useaan otteeseen Bilderberg-ryhmän kokoukseen toimiessaan valtionvarainministerinä. Vuonna 2010 Paavo Arhinmäki esitti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen Kataisen Bilderberg-kytköksistä ja vaati selontekoa kokouksessa käydyistä keskusteluista sekä Kataisen roolista niissä. [32] Valtionvarainministeriön vastauksen mukaan Katainen osallistui kokoukseen kansainvälisten poliitikkojen sekä mm. talouselämän, työmarkkinoiden, kansainvälisten järjestöjen ja median edustajien kanssa. Kokouksessa käsiteltiin kansainvälistä talouskriisiä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ruokakriisiä, mutta kokouksen puheenvuoroja ei ikinä julkistettu. [33]

[muokkaa] Taantuma

Keväällä 2008 Katainen oli pitänyt valtionvelan lyhentämistä tärkeänä. Vuoden 2008 lopussa alkoi kansainvälinen talouden taantuma, ja syksyllä Katainen sanoi Turun Sanomien haastattelussa että velkaa voidaan ottaa "jokunen miljardi euroa, mutta ei juurikaan enempää.” Loppuvuodesta 2008 Katainen laski velan tarpeeksi 20 miljardia euroa vuosina 2008–2012.[34] Katainen on talouskriisin käsittelyssä korostanut keynesiläisen talouspolitiikan mukaista elvyttämistä ja samaan aikaan liiallisen velkaantumisen välttämistä.[35]

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy (vas.) ja Jyrki Katainen (oik.) keskustelemassa.

Tammikuun lopulla 2009 hallitus ehdotti työnantajan Kela-maksun poistamista. Kataisen piti eläkemaksujen rahastoinnin nopeuttamista tärkeänä.[35] Elvytystoimenpiteellä pyrittiin edistämään yritysten kyvyllä työllistää sekä kuntien asemaa. Kelan tuolloinen noin miljardin euron rahoitusvaje oli tarkoitus korvata ottamalla velkaa, ja myöhemmin ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Eduskunta hyväksyi poiston maaliskuussa 2009.[36] Myöhemmin työmarkkinaosapuolet sopivat korvaavansa tuloja vuodesta 2011 alkaen TEL-maksuja korottamalla.[37] Keskustan Liisa Hyssälän mukaan asiasta ei ollut sovittu hallituksessa, mutta tämä ei usko ehdotuksen horjuttavan hallitusyhteistyötä.[38] Kataisen ehdotus pankkien stressitestaamisesta sai kannatusta muiden Euroopan unionin maiden keskuudessa.[39]selvennä

Vuonna 2010 hallitus käsitteli myös muita keinoja Euroopan talouden tasapainottamiseksi. Toukokuussa 2010 hallitus toi eduskuntaan esityksen 1,7 miljardin euron lainasta, jotta Eurooppa pystyisi estämään Kreikan talouskriisin leviämisen.[40][41] Neuvotteluissa Suomi yhdessä muutaman muun maan kanssa esittävät oman ratkaisunsa kriisin leviämisen estämiseksi.[42] Katainen on kritisoinut joidenkin EU:n jäsenmaiden kannattamaa eurobondi-ehdotusta, sillä se vähentäisi jäsenmaiden kannustimia talouskuriin.[43]

Jyrki Katainen kesäkuussa 2010.

Financial Timesin haastattelussa Katainen ilmaisee huolensa, että jäsenmaat eivät ole pohtineet tarpeeksi elvytyksen jälkeistä "exit-strategiaansa" eli elvytyksen koordinoitua purkamista. Kataisen mukaan "Euroopan hyvinvointiyhteiskuntien ja kilpailukyvyn tulevaisuus riippuvat siitä, kuinka nopeasti tilanne saadaan normalisoitua". Hän arvioi jäsenmaiden tarvitsemien menojäädytysten ja -leikkausten olevan poliittisesti epämieluisia. Talousalueen on myös koordinoitava veropolitiikan saralla.[44]

[muokkaa] Pääministerinä

Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa kokoomuksesta tuli eduskunnan suurin puolue, ja Kataisesta näin hallitustunnustelija. Hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi tulevan hallituksen pääministeriksi.[45] Hallitus astui virkaan 22.6.2011.[46]

[muokkaa] Poliittisia näkemyksiä

Katainen on itse kertonut verkkosivuillaan pitävänsä kansanedustajan työn sekä kokoomuksen linjavalintojen keskeisinä tavoitteina vastuullista vapautta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, sivistystä, kannustavuutta, suvaitsevaisuutta sekä välittämistä.[47] Kataisen johdolla kokoomus määritteli itsensä Joensuun puoluekokouksessa 2006 keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi.

[muokkaa] Yhteiskunta

Katainen on kannattanut kuntarakenteen muutoksia. Hänen mielestään kuntaliitokset eivät ole "patenttiratkaisuja" mutta ne "voivat mahdollistaa paremman eli tehokkaamman, taloudellisemman ja laadukkaamman palvelurakenteen kuntalaisille".[48] Katainen on suorasanaisesti kannattanut selvitystä Siilinjärven ja Kuopion yhdistämisestä.[49][50]

Kokoomuksen puoluekokous asettui kesäkuussa 2010 tukemaan ruotsin opetuksen muuttamista niin, että kaksi pakollista kieltä voisivat olla mitä tahansa kieliä.[51] Katainen kirjoitti blogissaan 14. kesäkuuta 2010, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä, ja "Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan", mutta valinnanvapautta kuitenkin lisäten.[52] Katainen pitää samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta omatunnonasiana.[53]

[muokkaa] Työvoimapolitiikka

Kataisen mukaan väestön ikääntyminen tulee jyrkästi vähentämään työtä tekevää väestöä ja tulee olemaan vakava ongelma: "Vuosi 2010 on iso vuosi taloudessa. Suomen työikäisen väestön määrä alkaa silloin supistua ensimmäisenä maana Euroopassa. Maailmassakin vain Japani on samassa tilanteessa".[54] Katainen kannattaa ratkaisuksi maahanmuuttoa, hänen mukaansa "jokainen Suomeen työhön tuleva on erittäin lämpimästi tervetullut."[55]

Haastattelussaan 2008 Katainen arveli Suomen tarvitsevan vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, mikäli työvoimapula pyrittäisiin ratkaisemaan ainoastaan korvaavalla työvoimalla. Katainen kertoi hallituksen ryhtyneen toimiin tulijoiden houkuttelemiseksi ja kertoi osaajia haluttavan etenkin Intiasta ja Kiinasta. Lakimuutoksen myötä EU:n ulkopuolisten kansalaisten Suomeen jääminen mahdollistuu suoraan valmistumisen jälkeen eikä tarvitse ensin palata kotimaahan. Kataisen kommentit herättivät kiinnostusta myös Intiassa.[56]

[muokkaa] Ilmasto- ja energiapolitiikka

Kataisen mielestä Euroopan unionissa pitää sopia tiukoista ilmastotavoitteista ja olla kyseisen edelläkävijöitä. Hän pitää Euroopan unionia tärkeänä ja näkee Suomen eurooppalaisena kansakuntana muiden joukossa osana suurempaa, yhteistä eurooppalaista arvoyhteisöä.[57]

Ylen vaalikonessa 2011 olleen vastauksen mukaan Jyrki Katainen voisi hyväksyä Loviisan vanhojen ydinvoimaloiden korvaamisen kahdella uudella ydinvoimalalla, kunhan selvitykset sitä puoltavat.[58] Katainen on pitänyt autojen päästöjen mukaan määräytyvää verotusta sekä houkuttelevaa joukkoliikennettä tärkeänä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hän on kritisoinut energian tuotantokeinojen ideologisointia ja vaatinut järkivihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa kaikki tuotantovaihtoehdot pidetään osana kokonaisuutta.[59] Huhtikuussa 2010 Katainen sanoi, että Suomi tuottaa sähköä tuulivoimalla noin 2 % vuonna 2020, mikä maksaa 100 euroa per kotitalous vuodessa. Kataisen mukaan Suomen sähkönkulutus kasvaa.[60]

[muokkaa] Ulkopolitiikka

Kataisen mielestä ainoastaan istumalla päätöksenteon pöydissä Suomi voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.[61] Katainen kannattaa EU-jäsenyyttä ja Kataisen mielestä Euroopan unionin jäsenyys on tuonut Suomelle lisää vaikutusvaltaa.[61] Kataisen mielestä Suomen liittyminen Natoon olisi looginen jatke Suomen nykyiselle linjalle ja jäsenyyspäätös pitää tehdä rauhan aikana. Vuonna 2004, tultuaan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi, Katainen sanoi jäsenyyskeskustelun tulevan ajankohtaiseksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen.[62] Vuonna 2005 Kataisen näkemykset Natosta terrorismin torjujana herättivät arvostelua, kun hän katsoi Nato-jäsenyyden tulleen entistä tärkeämmäksi viimeaikaisten terrori-iskujen vuoksi.[63][64] Kataisen lausunnot kiisti Suojelupoliisin terrorisminvastaisen yksikön johtaja Paavo Selin, joka myöhemmin siirrettiin pakolla pois tehtävästään.[65] Vuonna 2007 Katainen arvioi, että Suomi ei tule hakemaan jäsenyyttä 4–8 vuoden aikana, koska sille ei ole riittävää kansallista yhteisymmärrystä ja se vaatisi kansanäänestyksen järjestämistä.[66]

[muokkaa] Kiisteltyjä lausuntoja

Katainen sai paljon julkisuutta 1. huhtikuuta 2008 ilmoitettuaan liikuttuneena erottaneensa ministerikollegansa Ilkka Kanervan ulkoministerin tehtävästä.[67] Emeritusprofessori Pertti Suhosen mukaan se ei perustuslain mukaan kuulu hänen tehtäviinsä, ja politiikan tutkijoiden piiristä on tullut huolta, että menettely ja siihen liittyvä uutisointi voi hämmentää kansalaisten poliittista yleissivistystä.[68] Käytännössä puolueiden puheenjohtajilla on kuitenkin vahva oikeus vaikuttaa ministerivalintoihin varsinkin erityistilanteissa.

Katainen vaati helmikuussa 2009 Turun Sanomien kolumnissaan "yhteistyötä ja välittämistä" kansainvälisen taloustaantuman taittamiseksi, mutta samalla kirjoitti, että "Toistaiseksi oppositio on tarjonnut vain Otto Wille Kuusisen propagandahallituksen auttavaa kättä."[69] Oppositio ilmoitti kokevansa vertauksen loukkaavana, ja eduskunnan kyselytunnilla 5. helmikuuta Katainen pahoitteli vertaustaan.[70]

Elokuussa 2010 Kokoomuksen yleisötilaisuus arvioi ulkopoliittisia tekijöitä. Katainen mainitsi kuinka Yhdysvaltain ja Euroopan taloudellinen etumatka on kaventunut kun kehittyvät maat kuten Kiina, Intia, Brasilia ovat kasvaneet. Se näkyy heidän ulkopoliittisen painoarvonsa vahvistumisena. Esimerkiksi Kiina on hyvin aktiivinen Afrikassa. Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat kuitenkin edelleen omassa kokoluokassaan. Venäjän kohdalta hän mainitsi sen olevan tärkeä EU:n kumppani, mutta jonka EU:hun verratessa pieni talous keskittyy pääasiassa raaka-aineiden vientiin ja joka haluaa nähdä itsensä todellisuutta merkittävämpänä maailmanpoliittisena pelaajana. Maailma integroituu ja Suomeen vaikuttaa kasvavasti maantieteellisesti kaukana tapahtuvat asiat. Euroopan Unioni on Suomelle väline vaikuttaa näihin asioihin ja Katainen toivoi Suomen olevan aktiivinen tulevassa EU:n huippukokouksessa. Helsingin Sanomien toimittaja teki tilaisuudesta artikkelin jonka hän otsikoi "Kokoomus: Venäjä ei ole suurvalta" ja toisessa artikkelissa kirjoitti lauseesta, jossa Katainen vertasi Venäjän taloutta Hollantiin, kun oikea vertailukohde olisi ollut Espanja.[71][72][73][74]

Tämän jälkeen Vasemmistoliiton Jaakko Laakson eduskunta-avustaja ja YLEn toimittaja-avustaja Antero Eerola meni kertomaan asiasta Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšoville ja pyysi häneltä mielipiteen. Kosatšov moitti lausuntoa, mutta jälkikäteen Kosatšov sanoi Eerolan antaneen vääriä tietoja Kataisen lausuntojen sisällöstä. Myöhemmin YLE ei jatkanut Eerolan määräaikaista työsopimusta. Vasemmistoliiton puoluelehden Kansan Uutisten näkemyksen mukaan Katainen haukkui haastattelussa Eerolan valehtelijaksi.[75][76][77] Helsingin yliopiston Venäjä-asiantuntija Arto Luukkanen analysoi miten Kataisen arkipäiväinen kommentti irroitettiin asiayhteydestä Helsingin Sanomien artikkelin kirjoittaneen toimittajan ja YLEn Eerolan toimesta. Hän arvioi, että heidän toimintansa vaikutti tarkoitushakuiselta yritykseltä vaikuttaa Suomen äänestäjiin.[78]

[muokkaa] Vaalirahoitus

Katainen käytti vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen 41 000 euroa, eli vähemmän kuin muut suurten puolueiden puheenjohtajat (Eero Heinäluoma tai Matti Vanhanen).[79][80] Omia rahoja hän ei käyttänyt lainkaan. Rahoittajina oli neljä yksityishenkilöä (1 800 euroa), 23 yritystä (7 000 euroa) ja puolue (29 700 euroa). Katainen täydensi muiden puolueiden puheenjohtajien tavoin ilmoitustaan 16. toukokuuta 2008, lisäten että hän sai 29 700 euroa tukea Kansalliselta Kokoomukselta ja, että "Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 10 000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:ltä 10 000 euroa. Osa näistä varoista on käytetty kampanjaani."[81] MTV3 kertoi 15. kesäkuuta 2009 saaneensa haltuun Kehittyvien maakuntien Suomen tilikirjat, jotka paljastavat ettei Katainen saanut yhdistykseltä ollenkaan vaaliavustusta.[82] Kokoomuksen hallintopäällikkö Jarmo Pekkala vahvisti myös, ettei tukea ollut koskaan tullut puolueen tilille.[82]

Eduskuntavaaleissa 2011 Katainen käytti kampanjointiin 50 000 euroa, joka oli eniten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista. Hän ilmoitti koko summan tulleen puolueelta.[83]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Vanhasen II hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  2. ↑ Kiviniemen hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  3. ↑ Vanhasen I hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  4. ↑ a b c d e f Jyrki Katainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.9.2010.
  5. ↑ Presidency Euroopan kansanpuolue. Viitattu 21.11.2010.
  6. ↑ Tarina Jyrki Katainen. Viitattu 20.3.2007.
  7. ↑ Iltalehti 5.6.2010, s. 28-31.
  8. ↑ Lahnajärvi, Anne: Mervi Katainen on takavuosien Stadi Cup -tähti Länsiväylä. Viitattu 14.6.2009.
  9. ↑ a b c Jyrki Katainen Eduskunta. Viitattu 20. maaliskuuta 2007.
  10. ↑ Historia Suomen nuorisovaltuustojen liitto. Viitattu 25.9.2011.
  11. ↑ Miten päädyin politiikkaan?
  12. ↑ Reservin upseerit Katainen ja Ollila saivat ylennykset MTV3.fi. 4.6.2009. MTV Oy. Viitattu 8.12.2009.
  13. ↑ Rinne, Jaana: Jyrki Katainen. City, 2005, nro 17. Janton Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.12.2009.
  14. ↑ Husa, Mikko: Itälä, Ollila ja Sarkomaa kokoomuksen varapuheenjohtajiksi. Turun Sanomat, 24.5.1999, s. 9.
  15. ↑ Jyrki Katainen: Ansioluettelo Jyrkin sivut. Viitattu 25.9.2011.
  16. ↑ Jyrki Kataisesta tuli espoolainen Verkkouutiset. 15.12.2010. Kansalliskustannus. Viitattu 1.4.2011.
  17. ↑ FT: Europe's best finance minister in Finland Invest in Finland. 18.11.2008. Viitattu 1.4.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Katainen ei enää olekaan Euroopan paras Taloussanomat. 17.11.2009. Sanoma News. Viitattu 1.4.2011.
  19. ↑ Katainen viidenneksi paras valtiovarainministeri Iltasanomat.fi. 6.12.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.4.2011.
  20. ↑ Piiroinen, Mikko: Opintoraha nousee viimein tekniikkatalous.fi. 14.9.2007. Talentum Oyj. Viitattu 8.12.2009.
  21. ↑ Pienituloisen asialla
  22. ↑ Toimeentulotuen leikkaus sai ankaraa kritiikkiä eduskunnassa HS.fi. 2.12.2010. Viitattu 25.9.2011.
  23. ↑ Näin keksittiin ”tasa-arvotupo”, Suomen Kuvalehti 27/2007
  24. ↑ Tasa-arvotupo kupsahti viime yönä Talouselämä. 6.9.2007. Viitattu 25.9.2011.
  25. ↑ Hallituspuolueet lupasivat hoitajille viittäsataa euroa vielä heinäkuussa 18.10.2007. Turun Sanomat. Viitattu 25.9.2011.
  26. ↑ Nikkilä, Päivi: Pakkolaki eduskunnalle huomenna uusisuomi.fi. 8.11.2007. Uusi Suomi. Viitattu 8.12.2009.
  27. ↑ Ulosmarssivat hoitajat pilkkasivat Kataista MTV3.fi. 14.11.2007. MTV Oy. Viitattu 8.12.2009.
  28. ↑ Katainen: Lakko-oikeutta ei pidä murtaa 22.03.2010. MTV3.
  29. ↑ Veronkevennykset painotetaan pienituloisille YLE Uutiset. 27.8.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 8.12.2009.
  30. ↑ Katainen: Työurien pidennys vaihtoehto veronnostolle 9.6.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  31. ↑ Katainen, Jyrki: Hallitus on valmis yhteistyöhön TS.fi. 3.3.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  32. ↑ Paavo Arhinmäen kirjallinen kysymys Kataisen Bilderberg-kytköksistä 8.6.2010. Paavo Arhinmäki. Viitattu 11.2.2012.
  33. ↑ Valtionvarainministeriön vastaus Kataisen Bilderberg-kytköksiin 1.7.2010. Valtionvarainministeriö. Viitattu 11.2.2012.
  34. ↑ Kataisesta tuli nopeasti ison velan ottaja Talouselama.fi. 17.12.2008. Viitattu 25.9.2011.
  35. ↑ a b Katainen perää yhteisvastuuta. Savon Sanomat. 12.2.2009
  36. ↑ Eduskunta löi lukkoon työnantajan Kela-maksun poiston HS.fi. 11.3.2009. Sanoma News Oy. Viitattu 8.12.2009.
  37. ↑ Mölsä, Jouni: Työnantajien Kela-maksun poistaminen paisuttaa valtion velkaa HS.fi. 30.1.2009. Sanoma News Oy. Viitattu 8.12.2009.
  38. ↑ Kela-maksujen alennus yllätti Hyssälän YLE Uutiset. 26.1.2009. Yleisradio. Viitattu 8.12.2009.
  39. ↑ Suomen esitys stressitesteistä sai kannatusta 5.5.2009. Viitattu 25.9.2011.
  40. ↑ Suomen tuki Kreikalle nousemassa 1,7 miljardiin euroon HS.fi. 1.5.2010. Viitattu 25.9.2011.
  41. ↑ Kreikka-laina: Katainen raivosi eduskunnassa Uusi Suomi. 12.5.2010. Viitattu 25.9.2011.
  42. ↑ Pelastiko Katainen Euroopan Kreikka-asiassa? 4.5.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.11.2010.
  43. ↑ Katainen kummeksui merkittävien euromaiden ehdotusta Kauppalehti. 06.12.2010.
  44. ↑ FT: Suomi elpyy hitaasti, mutta hyötyy EU-jäsenyydestä Ulkoasiainministeriö.
  45. ↑ Perhe? Koulutus? Työkokemus? Tässä ovat uudet ministerimme 18.6.2011. Bonnier Group. Viitattu 18.6.2011.
  46. ↑ Eduskunta valitsi Kataisen pääministeriksi - kaksi vasemmistoliiton edustajaa äänesti vastaan Yle.fi. 22.06. Viitattu 25.9.2011.
  47. ↑ Katainen, Jyrki: Arvot Internet Archive. 2006. JyrkiKatainen.fi. Viitattu 22.11.2010.
  48. ↑ Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiirehti kuntarakenteen ja talouspolitiikan uudistamista Pohjois-Savo.fi. 8.2.2008. Viitattu 1.4.2011.
  49. ↑ Rohkeita linjauksia savonsanomat.fi. 29.8.2008. Savon Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
  50. ↑ Siilinjärven ja Kuopion liitos tuntuisi täälläkin iisalmensanomat.fi. 30.8.2008. Iisalmen Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
  51. ↑ Kokoomus: Pakkoruotsi pois kouluista Verkkouutiset. 13.06.2010. Viitattu 25.9.2011.
  52. ↑ Jyrki Katainen: Kokoomus tukee ruotsin kielen asemaa suomen toisena kansalliskielenä - kokoomus noudattaa kaikkia puoluekokouksen päätöksiä Kokoomus.fi. 14.6.2010. Viitattu 25.9.2011.
  53. ↑ Homoliitot Kataiselle omantunnonasia iltalehti. Viitattu 25.9.2011.
  54. ↑ Karkkolainen, Heikki: Ikääntyminen uhkaa nostaa kuntien veroja rajusti suomenkuvalehti.fi. 27.5.2008. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Viitattu 8.12.2009.
  55. ↑ Katainen, Jyrki: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia TS.fi. 2.6.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  56. ↑ The Times of India: Suomi pyrkii houkuttelemaan osaajia Intiasta ja Kiinasta 7.7.2008. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 25.9.2011.
  57. ↑ Jyrki Katainen: Asioistasi päätetään Euroopassa 2. syyskuuta 2009. Kokoomus. Viitattu 16.12.2009.
  58. ↑ yle 14.3.2011
  59. ↑ Katainen, Jyrki: Ajankohtaista – Järkivihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa Internet Archive. 5.2.2008. JyrkiKatainen.fi. Viitattu 22.11.2010.
  60. ↑ HS 26.4.2010 C8
  61. ↑ a b Katainen: Asioistasi päätetään Euroopassa MTV3. Viitattu 25.9.2011.
  62. ↑ Katainen: Nato-päätös lähitulevaisuudessa MTV3.fi. 8.6.2004. MTV Oy. Viitattu 8.12.2009.
  63. ↑ Katainen: Nato entistä tärkeämpi Suomelle MTV3.fi. 23.7.2005. MTV Oy. Viitattu 8.12.2009.
  64. ↑ Katainen: NATO would Fill Security Gap YLE Uutiset. 23.7.2005. Yleisradio Oy. Viitattu 8.12.2009. (englanniksi)
  65. ↑ Kiusaamista Supossa: Näin Paavo Selin ajettiin umpikujaan Suomenkuvalehti.fi. 26.11.2010. Viitattu 25.9.2011.
  66. ↑ Katainen ei usko Nato-jäsenyyteen lähivuosina TS.fi. 13.1.2007. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  67. ↑ Katainen liikuttui kertoessaan Kanervan erottamisesta HS.fi. 1.4.2008. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
  68. ↑ Emeritusprof. Pertti Suhosen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.4.2008 sivu C6
  69. ↑ Katainen, Jyrki: Euroopan mittavimpia elvytystoimia TS.fi. 3.2.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  70. ↑ Katainen pyysi anteeksi oppositiolta YLE Uutiset. 5.2.2009. Yleisradio. Viitattu 8.12.2009.
  71. ↑ Katainen, Jyrki: Venäjä, Venäjä, Venäjä 20.8.2010.
  72. ↑ Tässä se puhe on: Mitä Katainen todella sanoi Venäjästä Verkkouutiset. 20.08.2010.
  73. ↑ Laitinen, Joonas: Kokoomus: Venäjä ei ole suurvalta HS.fi. 17.8.2010. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
  74. ↑ Laitinen, Joonas: Katainen arvioi Venäjän talouden 700 miljardia liian pieneksi HS.fi. 20.8.2010. Sanoma. Viitattu 21.11.2010.
  75. ↑ Kansan Uutiset: Antero Eerola vasemmistoliiton vaaliehdokkaaksi HS.fi. 25.11.2010. Viitattu 25.9.2011.
  76. ↑ Yle varoitti Eerolaa: Kataisen esikunta käynyt kuumana Kansan Uutiset Verkkolehti. 2.9.2010. Viitattu 25.9.2011.
  77. ↑ Kataisen haukkuman Yle-toimittajan avustajasuhde päättyi HS.fi. 2.9.2010. Viitattu 25.9.2011.
  78. ↑ Luukkanen, Arto: Venäjä-tutkija Arto Luukkanen: Kokoomuksen Venäjä-kohu oli vaaliprovokaatio? Iltasanomat. 03.12.2010.
  79. ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Eero Heinäluoma (PDF) 19.5.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 21.11.2010.
  80. ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Matti Vanhanen (PDF) 16.5.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 21.11.2010.
  81. ↑ Vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitukset Vaalit.fi. Viitattu 25.9.2011.
  82. ↑ a b Vuorikoski, Salla: Erikoinen virhe Kataisen vaalirahailmoituksessa MTV3.fi. 15.6.2009. MTV Oy. Viitattu 15.6.2009.
  83. ↑ Soini ja Katainen ilmoittivat vaalirahansa viime tipassa Iltalehti. 16. huhtikuuta 2011. Viitattu 16. huhtikuuta 2011.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Jyrki Katainen -sitaatteja.
Kataisen hallitus

Katainen | Arhinmäki | Gustafsson | Guzenina-Richardson | Hautala | Henriksson | Häkämies | Ihalainen | Kiuru | Koskinen | Kyllönen | Niinistö | Risikko | Räsänen | Stubb | Tuomioja | Urpilainen | Wallin | Virkkunen
Kiviniemen hallitus

Kiviniemi | Anttila | Brax | Holmlund | Häkämies | Katainen | Lehtomäki | Lindén | Pekkarinen | Rehula | Risikko | Sinnemäki | Stubb | Virkkunen | Thors | Tölli | Vapaavuori | Wallin | Vehviläinen | Väyrynen
Vanhasen toinen hallitus

Vanhanen | Anttila | Brax | Cronberg, Sinnemäki | Holmlund | Hyssälä, Rehula | Häkämies | Kanerva, Stubb | Katainen | Kiviniemi | Lehtomäki, Tiilikainen | Lindén | Pekkarinen | Risikko | Sarkomaa, Virkkunen | Thors | Vapaavuori | Wallin | Vehviläinen | Väyrynen
Pohjois-Savon vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011

Hannakaisa Heikkinen | Elsi Katainen | Jyrki Katainen | Kari Kärkkäinen | Seppo Kääriäinen | Pentti Oinonen | Kari Rajamäki | Markku Rossi | Erkki Virtanen | Tuula Väätäinen

Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat 2011–

Heikki Autto | Markku Eestilä | Sanni Grahn-Laasonen | Leena Harkimo | Timo Heinonen | Pertti Hemmilä | Anne Holmlund | Jyri Häkämies | Harri Jaskari | Kalle Jokinen | Ilkka Kanerva | Jyrki Katainen | Sampsa Kataja | Pia Kauma | Pauli Kiuru | Jukka Kopra | Esko Kurvinen | Sanna Lauslahti | Eero Lehti | Marjo Matikainen-Kallström | Outi Mäkelä | Tapani Mäkinen | Lasse Männistö | Markku Mäntymaa | Petteri Orpo | Jaana Pelkonen | Pekka Ravi | Paula Risikko | Pertti Salolainen | Janne Sankelo | Sari Sarkomaa | Kimmo Sasi | Arto Satonen | Alexander Stubb | Eero Suutari | Lenita Toivakka | Kari Tolvanen | Raija Vahasalo | Jan Vapaavuori | Sofia Vikman | Henna Virkkunen | Anne-Mari Virolainen | Sinuhe Wallinheimo | Ben Zyskowicz

Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat 2007–2011

Eero Akaan-Penttilä | Sirpa Asko-Seljavaara | Merikukka Forsius (2008–)1 | Juha Hakola | Leena Harkimo | Timo Heinonen | Pertti Hemmilä | Hanna-Leena Hemming | Anne Holmlund | Jyri Häkämies | Harri Jaskari | Kalle Jokinen (2009–)2 | Ilkka Kanerva | Arja Karhuvaara | Ulla Karvo | Jyrki Katainen | Sampsa Kataja | Jari Koskinen (2007–2009)2 | Jari Larikka | Sanna Lauslahti | Jouko Laxell | Eero Lehti | Suvi Lindén | Marjo Matikainen-Kallström | Jukka Mäkelä (2007–2010)3 | Outi Mäkelä | Tapani Mäkinen | Olli Nepponen | Sauli Niinistö | Tuija Nurmi | Heikki A. Ollila | Petteri Orpo | Reijo Paajanen | Sanna Perkiö | Petri Pihlajaniemi | Lyly Rajala | Pekka Ravi | Paula Risikko | Petri Salo | Pertti Salolainen | Sari Sarkomaa | Kimmo Sasi | Arto Satonen | Marja Tiura | Lenita Toivakka | Tuulikki Ukkola | Raija Vahasalo | Jan Vapaavuori | Ilkka Viljanen | Lasse Virén | (2010–)3 Henna Virkkunen | Anne-Mari Virolainen | Ben Zyskowicz
1Merikukka Forsius tuli Kokoomukseen Vihreiden eduskuntaryhmästä 14. helmikuuta 2008.
2Jari Koskinen siirtyi syysistuntokauden 2009 alussa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäseneksi ja hänen tilalleen tuli Kalle Jokinen.
3Jukka Mäkelä siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi vuoden 2011 alusta ja hänen tilalleen tuli Lasse Virén.

Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat 2003–2007

Eero Akaan-Penttilä | Sirpa Asko-Seljavaara | Kaarina Dromberg | Leena Harkimo | Pertti Hemmilä | Hanna-Leena Hemming | Anne Holmlund | Jyri Häkämies | Ville Itälä (2003–2004)1 | Ilkka Kanerva | Marjukka Karttunen | Jyrki Katainen | Jari Koskinen | Pekka Kuosmanen | Esko Kurvinen | Jere Lahti | Kalevi Lamminen | Jouko Laxell (2004–2007)1 | Suvi Lindén | Marjo Matikainen-Kallström (2004–2007) 2 | Tapani Mäkinen (2003–2004) 2 | Olli Nepponen | Tuija Nurmi | Heikki A. Ollila | Reijo Paajanen | Maija Perho | Paula Risikko | Martin Saarikangas | Petri Salo | Sari Sarkomaa | Kimmo Sasi | Arto Satonen | Timo Seppälä | Juhani Sjöblom | Marja Tiura | Irja Tulonen | Raija Vahasalo | Jan Vapaavuori | Ahti Vielma | Jari Vilén | Lasse Virén | Ben Zyskowicz
1Ville Itälä valittiin Euroopan parlamenttiin kesäkuussa 2004, ja hänen tilalleen tuli Jouko Laxell.
2Marjo Matikainen-Kallström oli Euroopan parlamentissa heinäkuuhun 2004 asti, ja hänen tilallaan oli Tapani Mäkinen.

Kansallisen Kokoomuspuolueen/Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat

Hugo Suolahti | E. N. Setälä | Antti Tulenheimo | Hugo Suolahti | Kyösti Haataja | Paavo Virkkunen | Juho Kusti Paasikivi | Pekka Pennanen | Edvin Linkomies | K. F. Lehtonen | Arvo Salminen | Jussi Saukkonen | Juha Rihtniemi | Harri Holkeri | Ilkka Suominen | Pertti Salolainen | Sauli Niinistö | Ville Itälä | Jyrki Katainen

Edeltäjä:
Eero Heinäluoma		 Suomen valtiovarainministeri
2007–2011		 Seuraaja:
Jutta Urpilainen
edeltäjä:
Mari Kiviniemi		 Suomen pääministeri
2011-
Suomen lippu
Suomen pääministerit

Svinhufvud | Paasikivi | Ingman | K. Castrén | Vennola | Erich | Vennola | Cajander | Kallio | Cajander | Ingman | Tulenheimo | Kallio | Tanner | Sunila | Mantere | Kallio | Svinhufvud | Sunila | Kivimäki | Kallio | Cajander | Ryti | Rangell | Linkomies | Hackzell | U. Castrén | Paasikivi | Pekkala | Fagerholm | Kekkonen | Tuomioja | Törngren | Kekkonen | Fagerholm | Sukselainen | von Fieandt | Kuuskoski | Fagerholm | Sukselainen | Miettunen | Karjalainen | Lehto | Virolainen | Paasio | Koivisto | Aura | Karjalainen | Aura | Paasio | Sorsa | Liinamaa | Miettunen | Sorsa | Koivisto | Sorsa | Holkeri | Aho | Lipponen | Jäätteenmäki | Vanhanen | Kiviniemi | Katainen

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyrki_Katainen&oldid=11337590
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä