Jyrki Katainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyrki Katainen
Jyrki Katainen in June 2013 (cropped).jpg
Jyrki Katainen kesäkuussa 2013.
EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komissaari
Barroson II komissio
18.7.2014-
Edeltäjä Olli Rehn
Suomen 63. pääministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–24.6.2014
Varapääministeri Jutta Urpilainen
Antti Rinne
Edeltäjä Mari Kiviniemi
Seuraaja Alexander Stubb
Suomen pääministerin sijainen
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Eero Heinäluoma
Seuraaja Jutta Urpilainen
Suomen valtiovarainministeri
Vanhasen II hallitus[1]
19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011 [2]
Edeltäjä Eero Heinäluoma[3]
Seuraaja Jutta Urpilainen
Kansanedustaja
24.3.1999–30.6.2014 [4]
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 14. lokakuuta 1971 (ikä 42)[4]
Siilinjärvi[4]
Puolue Kansallinen Kokoomus[4]
Puoliso Mervi Katainen
(2003–)[4]
Koulutus Yhteiskuntatieteiden maisteri
Allekirjoitus Accession Treaty 2011 Jyrki Katainen signature.svg

Jyrki Tapani Katainen (s. 14. lokakuuta 1971 Siilinjärvi) on suomalainen poliitikko ja Euroopan unionin komissaari. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2011–2014 ja kokoomuksen puheenjohtaja vuosina 2004–2014. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1999–2014.

Ennen pääministeriyttä Katainen oli Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministeri vuosina 2007–2011. Vuosina 2006–2012 Katainen oli yksi Euroopan kansanpuolueen kymmenestä varapuheenjohtajasta.[4]

Koulutukseltaan Katainen on yhteiskuntatieteiden maisteri.[4]

Koulutus ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katainen kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1990 Siilinjärven lukiosta.[5][6] Vuonna 1998 hän valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan valtio-oppi.[7] Hänen työuraansa kuuluu opettajan sijaisuuksia ja harjoittelu Suomen Lontoon-suurlähetystössä. Lisäksi hän oli kokoomuksen Kansallisen Sivistysliiton koulutussuunnittelijana ja kouluttajana vuonna 1998.[4]

Katainen on ollut vuodesta 2003 naimisissa entisen SM-tason jalkapalloilijan[8] Mervi Kataisen (o.s. Kuittinen) kanssa.[4] Mervi Katainen oli Suomen nuorisovaltuustojen liiton ensimmäinen puheenjohtaja.[9] Kataisilla on vuosina 2005 ja 2008 syntyneet tyttäret.[4] Jyrki Kataisen isä Yrjö Katainen on eläkkeellä oleva lentokonemekaanikko ja äiti Marja (o.s. Kinnunen) entinen johdon sihteeri.[4]

Katainen asuu Espoossa, ja hänen harrastuksiaan ovat ruoanlaitto, metsästys ja liikunta.[10] Katainen on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.[11] Vuonna 2011 Tapaseura valitsi Jyrki Kataisen Vuoden käyttäytyjäksi.[12]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katainen liittyi kokoomukseen puolueen päästyä hallitusvastuuseen vuonna 1987.[13] Hänet valittiin Siilinjärven kunnanvaltuustoon 22-vuotiaana vuonna 1993 ja kansanedustajaksi 27-vuotiaana vuoden 1999 vaaleissa.[4] Katainen oli Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja vuosina 1994–1995. Hän toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 2001–2004 ja nousi puolueen puheenjohtajaksi kesäkuussa 2004.[14] Hän pyrki kokoomuksen varapuheenjohtajaksi jo vuonna 1999 mutta hävisi silloin äänestyksessä Ville Itälälle, Pirkko-Liisa Ollilalle ja Sari Sarkomaalle.[15]

Katainen toimi Siilinjärven kunnanvaltuustossa vuoteen 2010 saakka.[4] Vuosina 2001–2004 hän oli Pohjois-Savon maakuntaliiton 1. varapuheenjohtaja.[4] Vuosina 1990–2000 Katainen oli Euroopan oikeistonuorten (engl. Youth of the European Peoples Party) varapuheenjohtaja.[4] Hän on ollut jäsen myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtuustossa.[16]

Katainen on valittu eduskuntaan kolmesti Pohjois-Savon vaalipiiristä. Joulukuussa 2010 hän muutti kotipaikkansa Espooseen,[17] ja tuli vuonna 2011 valituksi Uudenmaan vaalipiiristä.[4] Hän oli puhemiesneuvoston jäsen 2003–2007.[4]

Valtiovarainministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataisen toimiessa kokoomuksen puheenjohtajana puolue nousi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Katainen nimitettiin valtionvarainministeriksi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen. Financial Times valitsi hänet vuoden 2008 lopussa Euroopan parhaaksi valtionvarainministeriksi.[18] Vuonna 2009 Katainen oli lehden listalla vasta 12. kansainvälisen taantuman vaikuttaessa Suomen vientivetoiseen talouteen.[19] Vuonna 2010 Katainen oli Euroopan viidenneksi paras valtiovarainministeri.[20]

Kataisen valtiovarainministerikaudella opintorahaa korotettiin ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun.[21] Minimiäitiyspäivärahaa, isyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa korotettiin kymmenkertaisesti enemmän kuin aikaisemman hallituksen toimesta. Kahdessa vuodessa eläkeläisten toimeentuloa korotettiin 693 miljoonalla eurolla pääasiassa niin sanotulla takuueläkkeellä.[22] Alle 25-vuotiailta koulutuksesta kieltäytyviltä nuorilta leikattiin toimeentulotuen perusosaa enintään 40 % niin sanotulla Lex Soininvaaralla.[23] Tukileikkaukset ja takuueläke perustuivat Sata-komitean esityksiin.

Kokoomus kannatti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen yleistä nostamista seuraavalla tupokierroksella eli ns. tasa-arvotupoa.[24] Vuonna 2007 tupokierros kuitenkin kaatui ilman sopimusta.[25] Hoitajat viittasivat Iltalehden artikkeliin, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerit olivat pitäneet 500 euroa sopivana korotuksena.[26] Tämän seurauksena päädyttiin syksyllä sairaanhoitajalakkoon. Hallitus sääti akuutin hoidon turvaamiseksi mahdollisen lakon aikana ns. potilasturvalain, jota myös pakkolaiksi nimitettiin.[27] Sillä olisi voitu määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöt työhön. Lakkoilevien hoitajien pilkan kärki kohdistui Kataiseen.[28] Myöhemmin hallituskauden aikana myös Timo Rädyn johtaman AKT:n ahtaajat lakkoilivat. Katainen toivoi lakkoihin liittyvien keskustelujen käytävän työmarkkinajärjestöjen sisällä.[29]

Elokuun 2008 budjettiriihessä hallitus päätti alentaa veroja yhteensä 870 miljoonaa euroa. Veronkevennystä kohdistettiin pieni- ja keskituloisille uuden työtulovähennyksen avulla.[30] Vuonna 2009 Suomen pankin arvioi Suomen joutuvan korottamaan talouskriisin jälkeen veroja jopa viisi prosenttiyksikköä julkisen talouden heikentymisen vuoksi, mutta Katainen epäili arviota ja piti mahdollisena vaihtoehtona työurien pidentämistä tai budjetin sopeuttamista.[31]

Toimiessaan valtiovarainministerinä Katainen osallistui useaan otteeseen Bilderberg-ryhmän kokoukseen. Vuonna 2010 Paavo Arhinmäki esitti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen Kataisen Bilderberg-kytköksistä ja vaati selontekoa kokouksessa käydyistä keskusteluista sekä Kataisen roolista niissä.[32] Valtionvarainministeriön vastauksen mukaan Katainen osallistui kokoukseen kansainvälisten poliitikkojen sekä muun muassa talouselämän, työmarkkinoiden, kansainvälisten järjestöjen ja median edustajien kanssa. Kokouksessa käsiteltiin kansainvälistä talouskriisiä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ruokakriisiä, mutta kokouksen puheenvuoroja ei ikinä julkistettu.[33]

Taantuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy (vas.) ja Jyrki Katainen (oik.) keskustelemassa.

Vielä keväällä 2008 Katainen piti valtionvelan lyhentämistä tärkeänä, mutta vuoden 2008 lopulla alkaneen kansainvälisen taantuman myötä hän näki valtiolle tarpeellisena ottaa lisävelkaa.[34] Marraskuussa 2008 kyse oli Kataisen mukaan muutamista miljardeista, mutta joulukuussa vuosina 2008–2012 tarvittavaksi velkasummaksi muodostui 20 miljardia euroa.[34] Katainen on talouskriisin käsittelyssä korostanut keynesiläisen talouspolitiikan mukaista elvyttämistä ja samaan aikaan liiallisen velkaantumisen välttämistä.[35]

Tammikuun lopulla 2009 hallitus ehdotti työnantajan Kela-maksun poistamista. Kataisen piti eläkemaksujen rahastoinnin nopeuttamista tärkeänä.[35] Elvytystoimenpiteellä pyrittiin edistämään kuntien asemaa ja yritysten työllistämiskykyä. Kelan tuolloinen noin miljardin euron rahoitusvaje oli tarkoitus korvata ottamalla velkaa, ja myöhemmin ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Eduskunta hyväksyi Kela-maksun poiston maaliskuussa 2009.[36] Myöhemmin työmarkkinaosapuolet sopivat korvaavansa tuloja vuodesta 2011 alkaen TEL-maksuja korottamalla.[37] Keskustan Liisa Hyssälän mukaan asiasta ei ollut sovittu hallituksessa, mutta hän ei uskonut ehdotuksen horjuttavan hallitusyhteistyötä.[38]

Suomen ja valtiovarainministeri Kataisen ajama ehdotus pankkien stressitesteistä ja niiden yhteisistä pelissäännöistä sai kannatusta muiden EU-maiden keskuudessa.[39] Vuonna 2010 hallitus käsitteli myös muita keinoja Euroopan talouden tasapainottamiseksi. Toukokuussa 2010 hallitus toi eduskuntaan esityksen 1,7 miljardin euron lainasta, jotta Eurooppa pystyisi estämään Kreikan talouskriisin leviämisen.[40][41] Neuvotteluissa Suomi yhdessä muutaman muun maan kanssa esittävät oman ratkaisunsa kriisin leviämisen estämiseksi.[42] Katainen kritisoi joidenkin EU:n jäsenmaiden kannattamaa eurobondi-ehdotusta, sillä se vähentäisi jäsenmaiden kannustimia talouskuriin.[43]

Jyrki Katainen kesäkuussa 2010.

Financial Timesin haastattelussa Katainen ilmaisi huolensa siitä, etteivät Euroopan talousalueen jäsenmaat ole pohtineet tarpeeksi elvytyksen jälkeistä "exit-strategiaansa" eli elvytyksen koordinoitua purkamista.[44] Hän arvioi jäsenmaiden tarvitsemien menojäädytysten ja -leikkausten olevan poliittisesti epämieluisia ja kaipasi myös talousalueen veropoliittista koordinaatiota.[44]

Pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa kokoomuksesta tuli eduskunnan suurin puolue, ja Kataisesta näin ollen hallitustunnustelija. Hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi tulevan hallituksen pääministeriksi.[45] Hallitus astui virkaan 22. kesäkuuta 2011.[46]

Helmikuussa 2013 Katainen tilasi filosofi Pekka Himaselta tulevaisuusselvityksen 700 000 eurolla. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, että hyvä hallinto ei toteutunut hankkeen tilaksessa, vaan se olisi pitänyt kilpailuttaa. Kansanedustaja Pentti Oinonen äänestytti eduskuntaa Kataisen luottamuksesta. Äänestyksessä Katainen sai eduskunnan luottamuksen.[47][48]

Kataiselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi vuonna 2013 kolmantena pääministerivuonnaan.[49]

Huhtikuussa 2014 Katainen ilmoitti luopuvansa pääministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan tehtävistä kesäkuun puoluekokouksen jälkeen ja harkitsevansa Euroopan komission jäsenyyttä tai sen ulkopuolisia tehtäviä: "Eteenpäin meno poliitikolle tai ainakaan minulle ei tarkoita sitä, että valtiollisia portaita noustaan askel kerrallaan ylöspäin. Haluan maistaa ihan toisenlaista elämää".[50]

Komissaarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2014 Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmoitti siirtävänsä talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä Kataiselle. Euroopan parlamentti vahvisti nimityksen heinäkuussa.[51] Tehtävä jatkuu lokakuun 2014 loppuun, jolloin uusi komissio nimitetään.[52]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1999 Kuopion vaalipiiri 3997 Valittu
2003 Pohjois-Savon vaalipiiri 5 557 Valittu
2007 Pohjois-Savon vaalipiiri 10 806 Valittu
2011 Uudenmaan vaalipiiri 23 962 Valittu
   
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
1992 Siilinjärven kunta Valittu
1996 Siilinjärven kunta 474 Valittu
2000 Siilinjärven kunta 393 Valittu
2004 Siilinjärven kunta 587 Valittu
2008 Siilinjärven kunta 599 Valittu
   
Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1996 Suomi 3654 ei valittu[53]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katainen on kertonut verkkosivuillaan pitävänsä kansanedustajan työn sekä kokoomuksen linjavalintojen keskeisinä tavoitteina vastuullista vapautta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, sivistystä, kannustavuutta, suvaitsevaisuutta sekä välittämistä.[54] Kataisen johdolla kokoomus määritteli itsensä Joensuun puoluekokouksessa 2006 keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi.[55]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katainen on kannattanut kuntarakenteen muutoksia. Hänen mielestään kuntaliitokset eivät ole "patenttiratkaisuja" mutta ne "voivat mahdollistaa paremman eli tehokkaamman, taloudellisemman ja laadukkaamman palvelurakenteen kuntalaisille".[56] Katainen on suorasanaisesti kannattanut selvitystä Siilinjärven ja Kuopion yhdistämisestä.[57][58]

Kokoomuksen puoluekokous asettui kesäkuussa 2010 tukemaan ruotsin opetuksen muuttamista niin, että kaksi pakollista kieltä voisivat olla mitä tahansa kieliä.[59] Katainen kirjoitti blogissaan, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä, ja "Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan", mutta valinnanvapautta kuitenkin lisäten.[60] Katainen pitää samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta omatunnonasiana.[61]

Työvoimapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyrki Katainen Espoonlahdella.

Kataisen mukaan väestön ikääntyminen tulee jyrkästi vähentämään työtä tekevää väestöä ja tulee olemaan vakava ongelma: "Vuosi 2010 on iso vuosi taloudessa. Suomen työikäisen väestön määrä alkaa silloin supistua ensimmäisenä maana Euroopassa. Maailmassakin vain Japani on samassa tilanteessa".[62] Katainen kannattaa ratkaisuna työperäistä maahanmuuttoa.[63]

Vuonna 2008 Katainen arveli Suomen tarvitsevan vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, mikäli työvoimapula pyrittäisiin ratkaisemaan ainoastaan korvaavalla työvoimalla.[64] Hän kertoi hallituksen ryhtyneen toimiin tulijoiden houkuttelemiseksi ja kertoi osaajia haluttavan muun muassa Intiasta ja Kiinasta.[64] Tuoreen lakimuutoksen myötä EU:n ulkopuolisten kansalaisten Suomeen jääminen suoraan valmistumisen jälkeen on helpottunut.

Ilmasto- ja energiapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataisen mielestä EU:ssa tulee sopia tiukoista ilmastotavoitteista ja olla kyseisen asian edelläkävijöitä.[65] Hän pitää Euroopan unionia tärkeänä ja näkee Suomen eurooppalaisena kansakuntana muiden joukossa osana suurempaa, yhteistä eurooppalaista arvoyhteisöä.[65]

Ylen vaalikonessa 2011 olleen vastauksen mukaan Katainen voisi hyväksyä vaalikaudella 2011–2015 Loviisan vanhojen ydinvoimaloiden korvaamisen kahdella uudella ydinvoimalalla, mikäli selvitykset sitä puoltavat.[66]

Katainen on pitänyt autojen päästöjen mukaan määräytyvää verotusta sekä houkuttelevaa joukkoliikennettä tärkeänä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hän on kritisoinut energian tuotantokeinojen ideologisointia ja vaatinut "järkivihreää" ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa kaikki tuotantovaihtoehdot pidetään osana kokonaisuutta.[67]

Huhtikuussa 2010 Katainen sanoi, että Suomi tuottaa sähköä tuulivoimalla noin 2 % vuonna 2020, mikä maksaa 100 euroa per kotitalous vuodessa. Kataisen mukaan Suomen sähkönkulutus kasvaa.[68]

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataisen mielestä ainoastaan "istumalla päätöksenteon pöydissä" Suomi voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.[65] Hän kannattaa EU-jäsenyyttä ja katsoo sen tuoneen Suomelle lisää vaikutusvaltaa. Noustuaan kokoomuksen johtoon vuonna 2004 Katainen totesi, että Suomen liittyminen Natoon olisi looginen jatke Suomen nykyiselle linjalle ja katsoi jäsenyyskeskustelun tulevan ajankohtaiseksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen.[69] Vuonna 2005 Kataisen näkemykset Natosta terrorismin torjujana herättivät arvostelua, kun hän katsoi Nato-jäsenyyden tulleen entistä tärkeämmäksi viimeaikaisten terrori-iskujen vuoksi.[70] Kataisen lausunnot kiisti Suojelupoliisin terrorisminvastaisen yksikön johtaja Paavo Selin, joka myöhemmin siirrettiin pakolla pois tehtävästään.[71] Vuonna 2007 Katainen arvioi, ettei Suomi tule hakemaan jäsenyyttä 4–8 vuoden aikana, koska asiasta ei ole riittävää kansallista yhteisymmärrystä ja se vaatisi kansanäänestyksen järjestämistä.[72] Keväällä 2013 Katainen peräänkuulutti avoimen ja kiihkottoman Nato-keskustelun käymistä Suomessa lähivuosina.[73]

Kiisteltyjä lausuntoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta 2008 Katainen sai paljon julkisuutta ilmoitettuaan liikuttuneena erottaneensa ministerikollegansa Ilkka Kanervan ulkoministerin tehtävästä.[74] Emeritusprofessori Pertti Suhosen mukaan se ei perustuslain mukaan kuulu hänen tehtäviinsä, ja politiikan tutkijoiden piiristä on tullut huolta, että menettely ja siihen liittyvä uutisointi voi hämmentää kansalaisten poliittista yleissivistystä.[75] Käytännössä puolueiden puheenjohtajilla on kuitenkin vahva oikeus vaikuttaa ministerivalintoihin varsinkin erityistilanteissa.

Helmikuussa 2009 Katainen vaati Turun Sanomien kolumnissaan "yhteistyötä ja välittämistä" kansainvälisen taloustaantuman taittamiseksi mutta kritisoi samalla oppositiota vertaamalla sen näkemyksiä Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen toimiin.[76] Oppositio ilmoitti kokevansa vertauksen loukkaavana, ja Katainen pahoitteli vertaustaan eduskunnan kyselytunnilla 5. helmikuuta.[76]

Elokuussa 2010 kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Katainen mainitsi Yhdysvaltain ja Euroopan taloudellisen etumatkan kaventuneen suhteessa vaurastuviin Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan, mikä näkyy kyseisten maiden ulkopoliittisen painoarvon vahvistumisena.[77] Katainen mainitsi Venäjän EU:n tärkeäksi kumppanimaaksi, mutta huomioi sen EU:hun verratessa pienen talouden keskittyvän pääasiassa raaka-aineiden vientiin ja maan haluavan nähdä itsensä todellisuutta merkittävämpänä maailmanpoliittisena pelaajana.[77] Helsingin Sanomat julkaisi tilaisuudesta artikkelin "Kokoomus: Venäjä ei ole suurvalta".[78] Toisessa artikkelissa HS kirjoitti Kataisen väitteestä, jonka mukaan Venäjän talous on yhtä suuri kuin Hollannissa, vaikka oikea vertailukohde olisi ollut Espanja.[79]

Vasemmistoliiton Jaakko Laakson eduskunta-avustaja ja Ylen toimittaja-avustaja Antero Eerola kertoi Kataisen puheesta Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšoville ja pyysi häneltä mielipiteen.[80] Kosatšov moitti lausuntoa, mutta kertoi jälkikäteen Eerolan antaneen vääriä tietoja Kataisen lausuntojen sisällöstä. Myös Katainen syytti Eerolaa valehtelusta.[81] Myöhemmin Yle ei jatkanut Eerolan määräaikaista työsopimusta.[82] Helsingin yliopiston Venäjä-asiantuntija Arto Luukkanen analysoi miten Kataisen arkipäiväinen kommentti irroitettiin asiayhteydestä Helsingin Sanomien artikkelin kirjoittaneen toimittajan ja Ylen Eerolan toimesta. Hänen mukaansa toiminta vaikutti tarkoitushakuiselta yritykseltä vaikuttaa Suomen äänestäjiin.[83]

Vaalirahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katainen käytti vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen 41 000 euroa[84] eli vähemmän kuin muut suurten puolueiden puheenjohtajat (Eero Heinäluoma[85] tai Matti Vanhanen[86]). Omia rahoja hän ei käyttänyt lainkaan. Rahoittajina olivat neljä yksityishenkilöä (1 800 euroa), 23 yritystä (7 000 euroa) ja puoluejärjestöt (29 700 euroa). Katainen täydensi muiden puolueiden puheenjohtajien tavoin ilmoitustaan 16. toukokuuta 2008, lisäten että hän sai 29 700 euroa tukea Kansalliselta Kokoomukselta, ja että "Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 10 000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:ltä 10 000 euroa. Osa näistä varoista on käytetty kampanjaani."[84] MTV3 kertoi 15. kesäkuuta 2009 saaneensa haltuun Kehittyvien maakuntien Suomen tilikirjat, jotka paljastavat ettei Katainen saanut yhdistykseltä ollenkaan vaaliavustusta.[87] Kokoomuksen hallintopäällikkö Jarmo Pekkala vahvisti myös, ettei tukea ollut koskaan tullut puolueen tilille.[87]

Eduskuntavaaleissa 2011 Katainen käytti kampanjointiin 50 000 euroa, joka oli eniten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista. Hän ilmoitti koko summan tulleen puolueelta.[88]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vanhasen II hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  2. Kiviniemen hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  3. Vanhasen I hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q Jyrki Katainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.9.2010.
  5. Iltalehti 5.6.2010, s. 28-31.
  6. Näin poliitikot menestyivät lukiossa Iltalehti.fi. 2.6.2012. Viitattu 29.11.2013.
  7. Pääministeri Jyrki Kataisesta Tampereen yliopiston Vuoden alumni 6.9.2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 4.4.2013.
  8. Lahnajärvi, Anne: Mervi Katainen on takavuosien Stadi Cup -tähti (Arkistoitu) Länsiväylä. 12.6.2008. Viitattu 13.10.2013.
  9. Historia (Arkistoitu) 27.9.2009. Suomen nuorisovaltuustojen liitto. Viitattu 13.10.2013.
  10. Jyrki Katainen Kokoomus. Viitattu 13.10.2013.
  11. Reservin upseerit Katainen ja Ollila saivat ylennykset 4.6.2009. MTV3.fi. Viitattu 8.12.2009.
  12. Vuoden käyttäytyjä Tapaseura. Viitattu 13.10.2013.
  13. Rinne, Jaana: Jyrki Katainen. City, 2.9.2005, nro 17. Janton Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2013.
  14. Jyrki Katainen kokoomuksen puheenjohtajaksi 5.6.2004. MTV3.fi. Viitattu 13.10.2013.
  15. Husa, Mikko: Itälä, Ollila ja Sarkomaa kokoomuksen varapuheenjohtajiksi. Turun Sanomat, 24.5.1999, s. 9. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2013.
  16. Henkilötiedot - Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Valtioneuvosto. Viitattu 13.10.2013.
  17. Tikka, Juha-Pekka: Jyrki Kataisesta tuli espoolainen (Arkistoitu) Verkkouutiset. 15.12.2010. Kansalliskustannus. Viitattu 13.10.2013.
  18. Katainen Euroopan paras valtiovarainministeri 18.11.2008. MTV3.fi. Viitattu 13.10.2013.
  19. Katainen ei enää olekaan Euroopan paras Taloussanomat. 17.11.2009. Sanoma News. Viitattu 1.4.2011.
  20. Katainen viidenneksi paras valtiovarainministeri Iltasanomat.fi. 6.12.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.4.2011.
  21. Piiroinen, Mikko: Opintoraha nousee viimein tekniikkatalous.fi. 14.9.2007. Talentum Oyj. Viitattu 8.12.2009.
  22. Pienituloisen asialla Jyrkin päiväkirja. 20.2.2009. Viitattu 13.10.2013.
  23. Hautamäki, Jaakko: Toimeentulotuen leikkaus sai ankaraa kritiikkiä eduskunnassa HS.fi. 2.12.2010. Viitattu 25.9.2011.
  24. Näin keksittiin ”tasa-arvotupo”, Suomen Kuvalehti 27/2007
  25. Tasa-arvotupo kupsahti viime yönä Talouselämä. 6.9.2007. Viitattu 25.9.2011.
  26. Hallituspuolueet lupasivat hoitajille viittäsataa euroa vielä heinäkuussa 18.10.2007. Turun Sanomat. Viitattu 25.9.2011.
  27. Nikkilä, Päivi: Pakkolaki eduskunnalle huomenna uusisuomi.fi. 8.11.2007. Uusi Suomi. Viitattu 8.12.2009.
  28. Ulosmarssivat hoitajat pilkkasivat Kataista MTV3.fi. 14.11.2007. MTV Oy. Viitattu 13.10.2013.
  29. Katainen: Lakko-oikeutta ei pidä murtaa 22.03.2010. MTV3.
  30. Veronkevennykset painotetaan pienituloisille Yle Uutiset. 27.8.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 13.10.2013.
  31. Katainen: Työurien pidennys vaihtoehto veronnostolle 9.6.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  32. Miksi Bilderberg-kokousten sisällöstä ei kerrota? 8.6.2010. Paavo Arhinmäki. Viitattu 11.2.2012.
  33. Ministerin vastaus Bilderberg-kokouksen keskusteluista tiedottamiseen 1.7.2010. Eduskunta. Viitattu 13.10.2013.
  34. a b Mäntylä, Juha-Matti: Kataisesta tuli nopeasti ison velan ottaja Talouselämä. 17.12.2008. Talentum. Viitattu 25.9.2011.
  35. a b Katainen perää yhteisvastuuta Savon Sanomat. 12.2.2009. Viitattu 13.10.2013.
  36. Eduskunta löi lukkoon työnantajan Kela-maksun poiston HS.fi. 11.3.2009. Sanoma News Oy. Viitattu 8.12.2009.
  37. Mölsä, Jouni: Työnantajien Kela-maksun poistaminen paisuttaa valtion velkaa HS.fi. 30.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.12.2009.
  38. Kela-maksujen alennus yllätti Hyssälän 26.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2013.
  39. Suomen esitys stressitesteistä sai kannatusta Taloussanomat. 5.5.2009. Viitattu 29.11.2013.
  40. Hautamäki, Jaakko: Suomen tuki Kreikalle nousemassa 1,7 miljardiin euroon HS.fi. 1.5.2010. Viitattu 25.9.2011.
  41. Kreikka-laina: Katainen raivosi eduskunnassa Uusi Suomi. 12.5.2010. Viitattu 25.9.2011.
  42. Pelastiko Katainen Euroopan Kreikka-asiassa? 4.5.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.11.2010.
  43. Katainen kummeksui merkittävien euromaiden ehdotusta (Arkistoitu) Kauppalehti. 6.12.2010. Viitattu 13.10.2013.
  44. a b FT: Suomi elpyy hitaasti, mutta hyötyy EU-jäsenyydestä 5.10.2009. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 13.10.2013.
  45. Eduskunta valitsi Kataisen pääministeriksi - kaksi vasemmistoliiton edustajaa äänesti vastaan Yle.fi. 22.06.2011. Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2011.
  46. Kataisen hallitus nimitettiin 22.6.2011. Valtioneuvoston viestintäyksikkö. Viitattu 13.10.2013.
  47. Oikeuskansleri: Hyvä hallinto ei toteutunut niin kutsutussa Himas-asiassa Yle Uutiset. 6.9.2013. Viitattu 27.2.2014.
  48. Perussuomalaisten Oinonen: Pääministeri vielä kertaalleen Himas-keskusteluun Yle Uutiset. 27.2.2013. Viitattu 28.2.2014.
  49. Katainen saa Suomen Valkoisen Ruusun suurristin Yle Uutiset. 3.12.2013. Viitattu 4.12.2013.
  50. http://yle.fi/uutiset/katainen_jattaa_kotimaan_politiikan__en_ole_ehdolla_oikeastaan_yhtaan_missaan/7175946?ref=leiki-uu
  51. EU-parlamentti hyväksyi Kataisen komissaariksi Taloussanomat. 16.7.2014. Viitattu 28.7.2014.
  52. Luukka, Teemu: Jyrki Katainen siirtyy talouskomissaariksi lokakuuhun saakka Helsingin sanomat. 25.6.2014. Viitattu 30.6.2014.
  53. EU-ehdokkaiden äänimäärät (Maksullinen arkisto) Helsingin Sanomat. 22.10.1996. Viitattu 17.5.2014.
  54. Katainen, Jyrki: Arvot Internet Archive. 2006. Kataisen kotisivut. Viitattu 22.11.2010.
  55. Kokoomuksen historia Kokoomus. Viitattu 14.10.2013.
  56. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiirehti kuntarakenteen ja talouspolitiikan uudistamista Pohjois-Savo.fi. 8.2.2008. Viitattu 1.4.2011.
  57. Rohkeita linjauksia savonsanomat.fi. 29.8.2008. Savon Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
  58. Siilinjärven ja Kuopion liitos tuntuisi täälläkin iisalmensanomat.fi. 30.8.2008. Iisalmen Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
  59. Tikka, Juha-Pekka: Kokoomus: Pakkoruotsi pois kouluista (Arkistoitu) Verkkouutiset. 13.06.2010. Viitattu 14.10.2013.
  60. Katainen, Jyrki: Kokoomus tukee ruotsin kielen asemaa suomen toisena kansalliskielenä - kokoomus noudattaa kaikkia puoluekokouksen päätöksiä Kokoomus.fi. 14.6.2010. Viitattu 14.10.2013.
  61. Homoliitot Kataiselle omantunnonasia Iltalehti.fi. 23.10.2010. Iltalehti. Viitattu 25.9.2011.
  62. Karkkolainen, Heikki: Ikääntyminen uhkaa nostaa kuntien veroja rajusti suomenkuvalehti.fi. 27.5.2008. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Viitattu 8.12.2009.
  63. Katainen, Jyrki: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia TS.fi. 2.6.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  64. a b The Times of India: Suomi pyrkii houkuttelemaan osaajia Intiasta ja Kiinasta Mediakatsaus. 7.7.2008. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 14.10.2013.
  65. a b c Katainen, Jyrki: Asioistasi päätetään Euroopassa 2.6.2009. Kokoomus. Viitattu 14.10.2013.
  66. Ydinvoima jakaa puoluejohtajia 17.3.2011. Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2012.
  67. Katainen, Jyrki: Ajankohtaista – Järkivihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa Internet Archive. 5.2.2008. JyrkiKatainen.fi. Viitattu 22.11.2010.
  68. HS 26.4.2010 C8
  69. Katainen: Nato-päätös tehtävä muutaman vuoden kuluttua 8.6.2004. TS.fi. Viitattu 14.10.2013.
  70. Katainen: Nato entistä tärkeämpi Suomelle mtv3.fi. 23.7.2005. MTV3. Viitattu 14.10.2013.
  71. Anttila, Pekka: Kiusaamista Supossa: Näin Paavo Selin ajettiin umpikujaan Suomenkuvalehti.fi. 26.11.2010. Viitattu 25.9.2011.
  72. Katainen ei usko Nato-jäsenyyteen lähivuosina TS.fi. 13.1.2007. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
  73. Laakso, Ville: Pääministeri Katainen: Nato-keskustelu käytävä lähivuosina 26.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2013.
  74. Katainen liikuttui kertoessaan Kanervan erottamisesta HS.fi. 1.4.2008. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
  75. Emeritusprof. Pertti Suhosen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.4.2008 sivu C6
  76. a b Katainen pyysi anteeksi oppositiolta YLE Uutiset. 5.2.2009. Yleisradio. Viitattu 8.12.2009.
  77. a b Tikka, Juha-Pekka: Tässä se puhe on: Mitä Katainen todella sanoi Venäjästä Verkkouutiset. 20.08.2010. Viitattu 14.10.2013.
  78. Laitinen, Joonas: Kokoomus: Venäjä ei ole suurvalta HS.fi. 17.8.2010. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
  79. Laitinen, Joonas: Katainen arvioi Venäjän talouden 700 miljardia liian pieneksi HS.fi. 20.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.11.2010.
  80. Antero Eerolan haastattelunauhat Journalisti. 15/2010. Viitattu 14.10.2013.
  81. Yle varoitti Eerolaa: Kataisen esikunta käynyt kuumana Kansan Uutiset Verkkolehti. 2.9.2010. Viitattu 25.9.2011.
  82. Junkkari, Marko: Kataisen haukkuman Yle-toimittajan avustajasuhde päättyi HS.fi. 2.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.9.2011.
  83. Paananen, Arja: Venäjä-tutkija Arto Luukkanen: Kokoomuksen Venäjä-kohu oli vaaliprovokaatio? Iltasanomat.fi. 3.12.2010. IS. Viitattu 30.6.2012.
  84. a b Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Jyrki Katainen 16.5.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 14.10.2013.
  85. Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Eero Heinäluoma (PDF) 21.5.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 14.10.2013.
  86. Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Matti Vanhanen (PDF) 16.5.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 21.11.2010.
  87. a b Vuorikoski, Salla: Erikoinen virhe Kataisen vaalirahailmoituksessa MTV3.fi. 15.6.2009. MTV Oy. Viitattu 15.6.2009.
  88. Soini ja Katainen ilmoittivat vaalirahansa viime tipassa Iltalehti.fi. 16.4.2011. IL. Viitattu 16.4.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Jyrki Katainen -sitaatteja.
Edeltäjä:
Mari Kiviniemi
Suomen pääministeri
2011–2014
Seuraaja:
Alexander Stubb
Edeltäjä:
Eero Heinäluoma
Suomen valtiovarainministeri
2007–2011
Seuraaja:
Jutta Urpilainen