Honka pääsi ylioppilaaksi vuonna 1907. Hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa lukien saksan kieltä ja suorittaen arvosanat myös ranskan kielessä, latinassa, estetiikassa, kasvatusopissa sekä nykykansain kirjallisuudessa. Honka valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1912 ja hänet promovoitiin maisteriksi vuonna 1914.[2] Kasvatusopin tutkinnon hän sai valmiiksi vuonna 1915.[1]
Opintojen jälkeen Honka aloitti työt Kotkan suomalaisen yhteiskoulun saksan, ranskan ja englannin kielen opettajana. Hän toimi myös Kotkan kauppaopiston englannin kielen ja kauppakirjeenvaihdon opettajana 1919–1920 ja 1921–1924. Hongalle tarjoutui vuonna 1925 tilaisuus palata kotikaupunkiinsa Turkuun. Hän toimi Turun suomalaisen lyseon saksan ja ranskan kielen vanhempana lehtorina vuosina 1925–1928, Turun kauppaopiston saksan ja englannin kielen opettajana 1928–1936 ja Turun toisen suomalaisen lyseon (myöh. Puolalan yhteislyseo) saksan ja ranskan kielen vanhempana lehtorina vuosina 1930–1959. Puolalan yhteislyseon rehtorina Honka toimi 1956–1959. Urallaan Honka ehti toimia myös Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun saksan kielen opettajana.[2][1]
Honka oli innokas kuorolaulaja, ja kuului turkulaiseen Mieskuoro Laulun Ystäviin vuodesta 1924 alkaen, toimien kahteen otteeseen myös kuoroyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toimi myös Sulasolin Mieskuoroliiton puheenjohtajana.[2]
