Reino Kuuskoski
| Reino Kuuskoski | |
|---|---|
| Suomen pääministeri | |
|
26.4. – 29.8. 1958 |
|
| Edeltäjä | K. A. Fagerholm |
| Seuraaja | K. A. Fagerholm |
| Suomen oikeusministeri | |
|
17.11.1953 – 5.5.1954 |
|
| Edeltäjä | Sven Högström |
| Seuraaja | Yrjö Puhakka |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 18. tammikuuta 1907 Loimaa |
| Kuollut | 27. tammikuuta 1965 (58 vuotta) Helsinki |
Reino Iisakki Kuuskoski (18. tammikuuta 1907 Loimaa – 27. tammikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen virkamies, juristi ja hallintotuomari, ei sen sijaan varsinainen poliitikko. Hän toimi Suomen pääministerinä toimitusministeristömuotoisessa puolipoliittisessa virkamieshallituksessa vuonna 1958. Tämä Suomen historian 43. hallitus nimitettiin 26.5, ja se toimi kaikkiaan 125 päivää. Kuuskoski oli eduskunnan oikeusasiamies 1946–1947. Hän oli oikeusministerinä (amm.) Tuomiojan hallituksessa, joka toimi 17.11.1953 – 5.5.1954 (170 päivää ministerinä). Kuuskoski toimi myös vt. sisäasiainministerinä.
Kuuskoski oli koulutukseltaan juristi. Hän oli hyvin aktiivinen ja osallistui lukuisten lautakuntien, komiteoiden ja muiden yhteiskunnallisten elinten toimintaan. Jo opiskeluaikanaan vuonna 1930 hän oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa, mutta erosi siitä vuonna 1932 samaan aikaan kuin Urho Kekkonen, V. J. Sukselainen, Martti Haavio, Kustaa Vilkuna, Heikki Hosia, Lauri Hakulinen, Veikko Heiskanen ja eräät muut poliittiseen keskustaan suuntautuneet jäsenet, kun AKS:n enemmistö ei 27.4.1932 pidetyssä kokouksessa suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa. Puoluekannaltaan Kuuskoski oli maalaisliittolainen. Monipuolisella lakimiesurallaan hän toimi muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallintoneuvoksena ja oikeusministeriön kansliapäällikkönä. Viimeisinä vuosinaan hän oli KHO:n presidentti.
Vuonna 1961 Helsingin hovioikeus tuomitsi Kuuskosken yhdessä Aku Sumun (Sdp), Onni Hiltusen (Sdp) ja V. J. Sukselaisen (Ml) kanssa viralta pantaviksi Kansaneläkelaitoksen hallituksesta virkarikosten ja virheiden vuoksi.[1]
Kuuskoski toimi Paasikivi-seuran ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1959-1961.
Hän on julkaissut hallinto-oikeuden alan teoksia.
Teokset [muokkaa]
- Uusi kunnallislaki, WSOY, 1949
- Suomen kunnallisoikeus, WSOY, 1955
- Kuuskoski-Hannus, Suomen kunnallisoikeus pääpiirteittäin, 1966 (postuumisti)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Warkauden lehti, viitattu 27.4.2012
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kuuskosken johtaman toimitusministeristön hallitusohjelma 26.4.1958
- Heikki Halila: Kuuskoski, Reino (1907–1965) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Svinhufvud | Paasikivi | Ingman | K. Castrén | Vennola | Erich | Vennola | Cajander | Kallio | Cajander | Ingman | Tulenheimo | Kallio | Tanner | Sunila | Mantere | Kallio | Svinhufvud | Sunila | Kivimäki | Kallio | Cajander | Ryti | Rangell | Linkomies | Hackzell | U. Castrén | Paasikivi | Pekkala | Fagerholm | Kekkonen | Tuomioja | Törngren | Kekkonen | Fagerholm | Sukselainen | von Fieandt | Kuuskoski | Fagerholm | Sukselainen | Miettunen | Karjalainen | Lehto | Virolainen | Paasio | Koivisto | Aura | Karjalainen | Aura | Paasio | Sorsa | Liinamaa | Miettunen | Sorsa | Koivisto | Sorsa | Holkeri | Aho | Lipponen | Jäätteenmäki | Vanhanen | Kiviniemi | Katainen
| Edeltäjä: Eino Johannes Ahla |
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 1958–1965 |
Seuraaja: Aarne Nuorvala |
| Edeltäjä: Rainer von Fieandt |
Suomen pääministeri 1958 |
Seuraaja: K.-A. Fagerholm |
| Edeltäjä: Sven Högström |
Suomen oikeusministeri 1953−1954 |
Seuraaja: Yrjö Puhakka |
Sivulta puuttuu