Teuvo Aura

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teuvo Aura
Teuvo-Aura-1965.jpg
Aura paljastaa Akseli Gallen-Kallelan muistolaatan vuonna 1965
Suomen 47. ja 49. pääministeri[1]
Auran I hallitus[2]
14.5.1970–15.7.1970
Auran II hallitus[3]
29.10.1971–23.2.1972
Edeltäjä Mauno Koivisto[1]
Ahti Karjalainen[1]
Seuraaja Ahti Karjalainen[1]
Rafael Paasio[1]
Suomen sisäasiainministeri
Sukselaisen I hallitus[4]
2.9.1957–29.11.1957
Edeltäjä Harras Kyttä [4]
Seuraaja Urho Kiukas[5]
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
Kekkosen I hallitus[6]
30.9.1950–17.1.1951
Kekkosen IV hallitus[7]
9.7.1953–17.11.1953
Tuomiojan hallitus[8]
17.11.1953–5.5.1954
Edeltäjä Sakari Tuomioja[6]
Penna Tervo[9]
Seuraaja Penna Tervo[10]
Penna Tervo[9]
Suomen oikeusministeri
Kekkosen II hallitus[11]
17.1.1951–20.9.1951
Edeltäjä Heikki Kannisto[12]
Seuraaja Urho Kekkonen[9]
Helsingin kaupunginjohtaja[13]
1968–1979
Edeltäjä Lauri Aho
Seuraaja Raimo Ilaskivi
Tiedot
Syntynyt 28. joulukuuta 1912
Ruskeala
Kuollut 11. tammikuuta 1999 (86 vuotta)
Helsinki
Puolue Liberaalinen kansanpuolue
Muut puolueet Vapaamielisten Liitto
(vuoteen 1965)
Kansallinen Edistyspuolue
(vuoteen 1951)
Puoliso Kaino Kielo Kivekäs (1939–1970)
Sirkka Kosonen (1976–)

Teuvo Ensio Aura (28. joulukuuta 1912 Ruskeala11. tammikuuta 1999 Helsinki)[14] oli suomalainen poliitikko, talousmies ja juristi.[15] Hän toimi kaksi kertaa Suomen pääministerinä 1970-luvulla sekä Helsingin ylipormestarina vuosina 1968–1979.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvo Aura opiskeli lakia ja suoritti lakitieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1948. Hän toimi Helsingin kaupungin kansanhuollon palveluksessa vuosina 1940–1942, sen jälkeen Postisäästöpankissa johtajana ja vuodesta 1943 pääjohtajana. Pääjohtajan tehtävissä Aura toimi vuoteen 1968 saakka, jolloin hänet valittiin Helsingin kaupunginjohtajaksi. Aura oli toiminut ennen kaupunginjohtajan virkaansa runsaat kymmenen vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.[14]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkona Teuvo Aura edusti aluksi Kansallista Edistyspuoluetta, jonka hajoamisen jälkeen hän oli Vapaamielisten Liiton johtohahmoja. Aura oli mukana myös Liberaalisessa kansanpuolueessa (LKP), joka muodostettiin vuonna 1965 Vapaamielisten Liiton ja Suomen Kansanpuolueen yhdistyessä.

Sodan jälkeen Aura hoiti useita valtiontalouden komiteatehtäviä: hän oli talousneuvoston puheenjohtaja 1946–1947 ja talouspoliittisen suunnitteluneuvoston puheenjohtaja 1951. Aura toimi lukuisia kertoja ministerinä eri hallituksissa: kauppa- ja teollisuusministerinä Kekkosen ensimmäisessä hallituksessa 1950–1951, oikeusministerinä toisessa hallituksessa 1951.[16] Kekkosen neljännessä hallituksessa hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä 1953, sen jälkeen muodostetussa Tuomiojan hallituksessa II ulkoministerinä 1953–1954 sekä Sukselaisen ensimmäisessä hallituksessa sisäministerinä, toisena kauppa- ja teollisuusministerinä ja II valtiovarainministerinä 1957. Myös hänen isänsä Jalo Aura ja poikansa Matti Aura ovat toimineet ministereinä.

1970-luvun alussa Teuvo Aura toimi kahden virkamieshallituksen, niin sanottujen Auran vapaapalokuntien, pääministerinä: Auran ensimmäisessä hallituksessa kaksi kuukautta vuonna 1970 ja Auran toisessa hallituksessa neljä kuukautta 1971–1972.[17]

Helsingin kaupunginjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvo Aura oli suosittu ylipormestari; hänen virkahuoneensa ovi oli aina auki kaupunkilaisille, joista monet kävivätkin purkamassa huoliaan kuunteluvalmiille ylipormestarille. Auran uudenvuoden puheista Senaatintorilla tuli suorastaan instituutio; hän naureskeli eräässä haastattelussa, että vaikea sanoa mistä huomionosoituksesta piti enemmän: siitäkö että uusi satamajäänmurtaja sai nimen Teuvo vai siitä että Korkeasaaren eläintarhaan hankittu myskihärkäpariskunta sai nimet Teuvo ja Aura.

Aura piti liikennejärjestelyjä Helsingin pääongelmana ja moitti usein päättäjiä joukkoliikenteen kehityksen jarruttamisesta. Aura ajoi metropäätöksen läpi Helsingissä. Myöhemmin oikeuskansleri syytti häntä valtuuksiensa ylittämisestä Auran allekirjoitettua metron junanhankintasopimuksen. Korkein oikeus katsoi Auran menetelleen varomattomuuttaan virheellisesti, mutta samalla syyteoikeuden todettiin jo vanhentuneen.[14]

Eläkkeelle Aura jäi ylipormestarin virasta 67-vuotiaana vuoden 1979 lopussa. Hän kuoli 86-vuotiaana Helsingin Marian sairaalassa maanantaina 11. tammikuuta 1999.[14]

Teuvo Aura oli huomattava vapaamuurari.[18] Aarno Laitinen sanoo kirjassaan Tamminiemen pesänjakajat, että mikäli sosiaalihallituksen pääjohtaja ja kolminkertainen ministeri Alli Lahtinen, jonka kanssa leskeksi jäänyt Aura seurusteli, olisi elänyt pitempään, Auralla olisi ollut kaikki mahdollisuudet ottaa osaa presidenttikilpaan.

Lahtisen kuoltua Aura avioitui uudelleen. Uusi vaimo oli Arne Bernerin vapaamuurariveljelleen esittelemä Sirkka Wiik.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karjalaisen II hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  2. Auran hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  3. Auran hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  4. a b Sukselaisen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  5. Von Fieandtin hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  6. a b Kekkosen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  7. Kekkosen IV hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  8. Tuomiojan hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  9. a b c Kekkosen III hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  10. Törngrenin hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  11. Kekkosen II hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  12. Von Fieandtin hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2010.
  13. Helsingin kaupungin johtajat hel.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.6.2010.
  14. a b c d Eronen, Uula: Muistot: Teuvo Aura hs.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.4.2015.
  15. Kolbe, Laura: Aura, Teuvo (1912–1999) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  16. Mitä Missä Milloin 1953, Otava, s. 46.
  17. Mitä Missä Milloin 1971, Otava, s. 129.
  18. Tamminiemen pesänjakajat: Teuvo Aura – kohtalona Sirkka

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teuvo Aura Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  • Kolbe, Laura: Aura, Teuvo (1912–1999) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Helsingin vaakuna Edeltäjä:
Lauri Aho
Helsingin kaupunginjohtaja
1968–1979
Seuraaja:
Raimo Ilaskivi
Edeltäjä:
Mauno Koivisto
Ahti Karjalainen
Suomen pääministeri
1970
1971–1972
Seuraaja:
Ahti Karjalainen
Rafael Paasio
Edeltäjä:
Heikki Kannisto
Suomen oikeusministeri
1951
Seuraaja:
Urho Kekkonen
Edeltäjä:
Sakari Tuomioja
Penna Tervo
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
1950–1951
1953–1954
Seuraaja:
Penna Tervo
Penna Tervo
Edeltäjä:
Harras Kyttä
Suomen sisäasiainministeri
1957
Seuraaja:
Urho Kiukas