Anneli Jäätteenmäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anneli Jäätteenmäki
Jäätteenmäki Anneli 2014-02-06 1.jpg
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki 2014.
Suomen 61. pääministeri
Jäätteenmäen hallitus[1]
17. huhtikuuta 200324. kesäkuuta 2003
Edeltäjä Paavo Lipponen[2] (II)
Seuraaja Matti Vanhanen[2] (I)
Eduskunnan puhemies
2003
Edeltäjä Riitta Uosukainen
Seuraaja Paavo Lipponen(II)
Suomen oikeusministeri
Ahon hallitus
[3]1. toukokuuta 1994 – 12. huhtikuuta 1995
Edeltäjä Hannele Pokka[3]
Seuraaja Sauli Niinistö[4]
Kansanedustaja[5]
21. maaliskuuta 1987 – 20. heinäkuuta 2004
Euroopan parlamentin jäsen
2004–
Tiedot
Syntynyt 11. helmikuuta 1955 (ikä 59)[5]
Lapua[5]
Puolue Keskusta[5]
Puoliso Jorma Melleri (aviol. 1994)[5]
Koulutus oikeustieteen kandidaatti
varatuomari (1980) [5]

Anneli Tuulikki Jäätteenmäki (s. 11. helmikuuta 1955 Lapua) on suomalainen poliitikko ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen. Koulutukseltaan Jäätteenmäki on juristi. Jäätteenmäki toimi Suomen pääministerinä 17. huhtikuuta 2003 – 24. kesäkuuta 2003 ja oli ensimmäinen tehtävään valittu nainen. Hän toimi myös Suomen Keskustan puheenjohtajana 2002–2003. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä 25. maaliskuuta 2003 – 17. huhtikuuta 2003.[6][7][8]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätteenmäki vietti lapsuutensa kuopuksena kolmilapsisessa viljelijäperheessä Lapualla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1974. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1980, ja samana vuonna hänestä tuli varatuomari. Hän toimi myös yhdistyksessä Suomen Demokraattiset Lakimiehet.

Työuransa alkuvaiheissa Jäätteenmäki toimi ensin vuoden verran työmarkkinajuristina kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa. Sen jälkeen hän kävi ulkoministeriön diplomaattikurssin, ja hänet sijoitettiin UM:n protokollaosastolle. Sieltä tie vei vuonna vuonna 1982 Lapuan kaupungin lakimieheksi. Vuonna 1983 sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski pyysi Jäätteenmäkeä avustajakseen, joten hän jäi virkavapaalle Lapualta. Lyhyen ajan Jäätteenmäki toimi myös keskustan eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntaan Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Hän sai yli 9 000 ääntä. Oikeusministerinä hän oli Ahon hallituksessa 1994–1995. Presidentinvaalit hävinneen Esko Ahon lähdettyä vuonna 2000 virkavapaalle Harvardin yliopistoon Jäätteenmäki toimi hänen sijaisenaan Keskustan puheenjohtajana; Ahon jätettyä puheenjohtajan paikan lopullisesti 2002 Jäätteenmäki valittiin hänen tilalleen ja johdatti Keskustan vaalivoittoon eduskuntavaaleissa 2003, minkä jälkeen hänet nimitettiin pääministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Tilanne oli myös historiallinen, sillä sekä Tasavallan presidentti että pääministeri olivat naisia.

Tuomo Lappalaisen mukaan Jäätteenmäen nousu puheenjohtajaksi ja pääministeriksi johtui Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikaisen ja Ilkan Kari Hokkasen lehdillään harjoittamasta voimakkaasta agitoinnista. [9]

Irak-vuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Irak-vuoto

Jäätteenmäen pääministerikausi jäi lyhyeksi. Jo 68 päivän kuluttua nimityksestä hän päätyi eroamaan virastaan, ja eduskunta valitsi hänen seuraajakseen Matti Vanhasen samasta puolueesta.

Ennen eduskuntavaaleja Jäätteenmäki oli tuonut katkelmia julkisuuteen ulkoasiainministeriössä salaisiksi luokiteltujen asiakirjojen sisällöistä pääministeri Paavo Lipposen (sd) keskusteluista Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa Washingtonissa 9. joulukuuta 2002. Nämä keskustelut liittyivät valmisteluihin Suomen osallistumiseksi Yhdysvaltain johtamaan vapaaehtoisten koalitioon Irakin sotaa koskien.

Jäätteenmäki syytti Paavo Lipposta Suomen liittämisestä Suomen linjausten vastaisesti Yhdysvaltojen Irakin miehitystä kannattaneiden valtioiden koalitioon. Väitteet perustuivat Jäätteenmäen hallussa olleisiin asiapapereihin (muun muassa WASB-050). Vaalit hävinneen SDP:n syytöksiä seuranneessa kohussa selvisi, että Jäätteenmäki oli saanut asiapaperit haltuunsa presidentin neuvonantajalta, Martti Manniselta. Jäätteenmäki kielsi tämän toistuvasti huolimatta päivittäin keräytyvistä todisteista. Jäätteenmäen valehtelu johti hänen eroonsa. Tapauksessa tuli kuuluisaksi hänen lausahduksensa: ”Puhun niin totta kuin osaan”.[10]

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen eduskuntaryhmän piirissä syntyi luottamuspula Jäätteenmäkeä kohtaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toimitti SDP:n eduskuntaryhmän kantana Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallille paperilapun, jonka mukaan SDP edellytti, että vain pääministeri vaihdetaan, ei muita muutoksia. Keskusta valitsi pääministeriksi seuraavaan hallitukseen ensimmäistä ministerikauttaan valtioneuvostossa olevan puolustusministeri Matti Vanhasen.

Asiassa nostettiin syyte Jäätteenmäkeä sekä muistiot vuotanutta tasavallan presidentin neuvonantaja Martti Mannista vastaan. Mannista syytettiin virkasalaisuuden rikkomisesta ja Jäätteenmäkeä yllytyksestä ja avunannosta. Käräjäoikeus katsoi Mannisen syylliseksi mutta vapautti Jäätteenmäen.

Jäätteenmäki palasi Irak-aiheeseen vielä yli kolme ja puoli vuotta kohun jälkeen 30. joulukuuta 2006 Iltalehden haastattelussa ja väitti, että kaiken takana oli tarkoitus palauttaa Paavo Lipponen pääministeriksi. SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman kiisti Jäätteenmäen väitteet STT:lle antamassaan kommentissa.[11] 4. tammikuuta 2007 Kokoomuksen Ville Itälä ja Irak-skandaalin aikainen puoluesihteeri Heikki A. Ollila vahvistivat kuitenkin Iltalehden haastattelussa, että SDP:n tuolloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma yritti houkutella kokoomusta kaatamaan hallitusta välikysymyksen avulla. Itälä ei kuitenkaan halunnut omien sanojensa mukaan ryhtyä ”leikkiin mukaan”.[12]

19. lokakuuta 2009 YLE TV1:n Kotikatsomo-sarjassa esitettiin Timo Harakan ja Antti Karumon kirjoittama draama Pääministeri, joka on tulkinta kevään 2003 tapahtumista.

Pääministeriyden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministerin virasta eroamisen jälkeen Jäätteenmäki jätti myös Keskustan puheenjohtajan paikan lokakuussa 2003. Euroopan parlamenttiin Jäätteenmäki valittiin 13. kesäkuuta 2004 lähes 150 000 äänellä. Kesällä 2005 hänet valittiin kaksivuotiskaudeksi Keskustanaisten puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän jatkoi kolme kautta vuoteen 2011. [13]

Jäätteenmäkeä pyydettiin palaamaan eduskuntaan eduskuntavaaleissa 2007. Hän ilmoitti 16. lokakuuta 2006 STT:n mukaan, ettei ryhdy kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, vaan haluaisi jatkaa europarlamentissa. Hänet valittiin jatkokaudelle vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa kaikista ehdokkaista toiseksi suurimmalla äänimäärällä.[14]

Vappupuheessa 2009 Matti Vanhanen toivoi keskustan ehdokkaaksi naista seuraaviin presidentinvaaleihin. Jäätteenmäki oli hänen mielestään yksi mahdollisista ehdokkaista.[15] Keskustan silloisen puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan Jäätteenmäki on varteenotettava nimi presidenttiehdokkaaksi, jos pääministeri Matti Vanhanen ei ole käytettävissä.[16] Jäätteenmäki kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta, koska ei tuntenut ehdokkuuteen vaadittavaa intoa.[17]

Jäätteenmäki on ehdolla jatkokaudelle vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.[18]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätteenmäki on naimisissa toimittaja Jorma Mellerin kanssa. Helmikuun alussa 2006 Jäätteenmäellä havaittiin rintasyöpä, joka leikattiin pian sen jälkeen. Nyttemmin hän on toipunut.[19]

Luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Anneli Jäätteenmäki -sitaatteja.
  1. Jäätteenmäen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  2. a b Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  3. a b Ahon hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  4. Lipposen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2010.
  5. a b c d e f Edustajamatrikkeli Anneli Jäätteenmäki eduskunta.fi. Eduskunta. Viitattu 23.6.2010.
  6. Jäätteenmäki, Anneli Tuulikki Ministeritietojärjestelmä. Valtioneuvosto. Viitattu 23.1.2010.
  7. Valitut ehdokkaat Oikeusministeriö. Viitattu 5.1.2005.
  8. Anneli Jäätteenmäki Kansanedustajana 21.03.1987 – 20.03.2007 Eduskunta.fi. Viitattu 23.1.2010.
  9. "Satraappeja ikävä", politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 21/2011, s. 58. Mm. "On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Anneli Jäätteenmäestä olisi koskaan tullut pääministeriä tai edes puoluejohtajaa ilman Keskisuomalaisen Erkki Laatikaisen ja Ilkan Kari Hokkasen antamaa tulitukea."
  10. Jäätteenmäen pääministeriura päättyi valehteluun Kaleva. 17.6.2009. Viitattu 5.8.2009.
  11. Jäätteenmäki näkee eronsa taustalla demarien juonen, SDP kiistää 31.12.2006. YLE. Viitattu 7.1.2008.
  12. Ville Itälä: Heinäluoma yllytti hallituksen kaatoon. Iltalehti, 4.1.2007.
  13. Keskustanaisten puheenjohtajat Keskustanaiset. Viitattu 25.10.2010.
  14. Koko maa – Ehdokkaat äänimääräjärjestyksessä YLE. Viitattu 8.6.2009.
  15. Matti Vanhanen haluaa naisen keskustan presidenttiehdokkaaksi Kaleva. 1.5.2009. Viitattu 22.5.2009.
  16. Keskustan Korhonen tarjoaa Jäätteenmäkeä presidentiksi Helsingin Sanomat. 1.5.2009. Viitattu 22.5.2009.
  17. Anneli Jäätteenmäki ei asetu keskustan presidenttiehdokkaaksi 29.8.2011. Yle. Viitattu 17.3.2012.
  18. Sutinen, Teija: Eurovaaliehdokaslista on kaikilla puolueilla vielä auki Helsingin Sanomat. 17.1.2014. Viitattu 5.4.2014.
  19. Laitinen, Markku: Täältä tullaan, elämä! apu.fi. 27.5.2009. A-lehdet. Viitattu 4.12.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Riitta Uosukainen
Eduskunnan puhemies
2003
Seuraaja:
Paavo Lipponen
Edeltäjä:
Paavo Lipponen
Suomen pääministeri
2003
Seuraaja:
Matti Vanhanen
Edeltäjä:
Hannele Pokka
Suomen oikeusministeri
1994−1995
Seuraaja:
Sauli Niinistö