Riikka Pakarinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riikka Pakarinen
Henkilötiedot
Syntynyt24. elokuuta 1981 (ikä 42)
Varkaus
Poliitikko
Puolue Suomen Keskusta
Asema europarlamentaarikko (2009−2014)
kaupunginvaltuutettu (2004−2009, 2017−)
Kotipaikka Espoo

Riikka Elsi Anneli Pakarinen[1] (ent. Manner, s. 24. elokuuta 1981 Varkaus) on keskustaa edustava poliitikko ja puolueen varapuheenjohtaja, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja huhtikuusta 2023 lähtien[2] sekä Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja. Pakarinen on Espoon kaupunginvaltuutettu ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu.

Pakarinen oli europarlamentaarikko kaudella 2009–2014 ja Suomen Keskustan varapuheenjohtaja 2012–2014. Pakarinen valittiin Keskustan varapuheenjohtajaksi jälleen syyskuussa 2020.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorena Pakarinen oli SM-tason yleisurheilija.

Pakarinen valmistelee väitöskirjaa EU:n puolustuspolitiikan tulevaisuudesta Lapin yliopistossa. Koulutukseltaan Pakarinen on yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta ja kauppatieteiden maisteri Joensuun yliopistosta.

Ura ja poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakarinen on työskennellyt Eero Reijosen eduskunta-avustajana vuosina 2007–2008 sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajana Euroopan parlamenttiin vuosina 2008–2009.

Pakarinen on toiminut opintojensa ohella matkaoppaana Lapissa ja myyjänä Hesburgerissa.[3] Opintojen aikaisista työsuhteista pisimmät olivat Stora Ensolla markkinointitehtävissä.

Pakarinen toimi Varkauden kaupunginvaltuutettuna vuosina 2004−2009. Pakarinen oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, ja vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa hänet valittiin Euroopan parlamenttiin keskustan listalta.[4][5]

Europarlamentissa Pakarinen kuului Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään. Hän oli jäsen aluekehitysvaliokunnassa ja EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa ja varajäsen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa sekä AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa. Pakarinen puhuu suomea, ruotsia, englantia, portugalia, espanjaa, saksaa ja vähän ranskaa.

Keskustan puoluekokouksessa kesällä 2012 Pakarinen valittiin yhdeksi puolueen kolmesta varapuheenjohtajasta.[6] Hän ei ollut ehdolla puoluejohtoon ja europarlamenttiin enää vuonna 2014.[7][8]

Vuodet 2015-2017 Pakarinen työskenteli Metsäteollisuus ry:n johtoryhmässä ja edunvalvontapäällikkönä.[9]

Pääministeri Juha Sipilä kutsui Pakarisen esikuntaansa ja EU-asioiden neuvonantajakseen vuoden 2017 tammikuussa.[10]

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Pakarinen äänestettiin ensimmäisen kerran Espoon kaupunginvaltuustoon ja vuoden 2022 aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutetuksi.

Panimo- ja vivoitusjuomateollisuuden toimitusjohtajaksi Pakarinen nimitettiin vuonna 2019.[11]

Pakarinen valittiin tammikuussa 2020 Suomen Urheiluliiton varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajaksi huhtikuussa 2023. Hän on tässä tehtävässä ensimmäinen nainen.[12]

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen EU-erityisavustajana Pakarinen työskenteli 2020-2021.[13]

Syyskuussa 2020 Oulussa järjestetyssä Keskustan puoluekokouksessa Pakarinen valittiin toisen kerran Keskustan varapuheenjohtajaksi.[14]

Lokakuussa 2021 Pakarinen oli perustamassa Suomen startup-yhteisö -nimistä yhdistystä. Hän toimii yhdistyksen toimitusjohtajana.[15]

Yleisurheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorena Pakarinen oli SM-tason yleisurheilija. Hänen seuransa oli Varkauden Kenttä-Veikot ja valmentaja Kari Kuvaja.

Pakarinen edusti Suomen tyttöjä Suomi–Ruotsi-maaottelussa vuonna 1999 ja sijoittui 2 000 metrin esteissä neljänneksi. Kalevan kisoissa hänen paras sijoituksensa on kuudes 3 000 metrin esteissä vuonna 2006. Joukkuekilpailujen paras tulos on 4×800 metrin viides sija viestijuoksun SM-kilpailuissa Lahdessa 2005. Nuorten SM-kisoista hänellä on kaksi pronssia, molemmat 2 000 metrin esteistä vuosilta 1998 (alle 23-vuotiaat) ja 2000 (alle 20-vuotiaat).[16]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakarinen oli vuoteen 2012 naimisissa Ville Mannerin kanssa.[17] Pakarisella on kaksi kouluikäistä poikaa. Ensimmäisen isä on Pakarisen entinen aviomies Ville Manner ja toisen Eemeli Mäkinen.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Puoluerekisteriin merkityt puolueet ja niiden nimenkirjoittajat (PDF) 1.3.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 10.11.2022.
  2. ↑ Nämä olivat Suomen uuden yleisurheilupomon ensimmäiset teesit – jääkiekostako helpotusta isoon haasteeseen? ”Siinä on paikka” Yle Urheilu. 17.4.2023. Viitattu 17.4.2023.
  3. ↑ Tuntematon Riikka Manner imuroi itäsuomalaisten äänet kerttuverkko.fi. 08.06.2009. Arkistoitu 21.5.2013.
  4. ↑ Riikka Manner Itä-Suomen viljelijöiden kärkiehdokas Itä-Savo. Arkistoitu 25.2.2012.
  5. ↑ He tulivat valituiksi europarlamenttiin MTV3. 07.06.2009. Arkistoitu 21.2.2012.
  6. ↑ Uusivaara, Terhi: Keskustan varapuheenjohtajiksi Saarikko, Manner ja Rehula Yle Uutiset. 9.6.2012. Viitattu 21.5.2013.
  7. ↑ Laakso, Ville: Keskustan varapuheenjohtajiksi Rehula, Saarikko ja Vehviläinen Yle Uutiset. 14.6.2014. Viitattu 14.6.2014.
  8. ↑ Pohjala, Pauliina: Riikka Manner ei lähde eurovaaleihin Suomenmaa. 22.2.2013. Viitattu 16.6.2014.
  9. ↑ Ojanperä, Sini: Riikka Pakarinen jättää politiikan ja siirtyy Metsäteollisuudelle Yle Uutiset. 18.12.2014. Viitattu 21.11.2015.
  10. ↑ Riikka Pakarinen pääministerin EU-asioiden erityisavustajaksi - Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 26.8.2020.
  11. ↑ Matti Konttinen: Pääministeri Sipilän erityisavustaja Riikka Pakarinen siirtyy Panimoliiton toimitusjohtajaksi Yle Uutiset.
  12. ↑ Sami Itani jättää SUL:n puheenjohtajuuden – SUL jatkaa vpj. Riikka Pakarisen johdolla Yleisurheilu.fi. 9.12.2022. Viitattu 11.12.2022.
  13. ↑ Nimitykset | Riikka Pakarinen nousee Matti Vanhasen EU-erityisavustajaksi Helsingin Sanomat. 9.7.2020. Viitattu 26.8.2020.
  14. ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: Keskustan puheenjohtajaksi valittu Annika Saarikko: ”Katri, oveni on sinulle aina auki” www.iltalehti.fi. 05.09.2020.
  15. ↑ Juha-Pekka Raeste: Ulkomaisten osaajien lasten pääsy kouluun helpottuu. Helsingin Sanomat, 13.2.2022, s. B 15. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.2.2022.
  16. ↑ Tilastopaja
  17. ↑ STT-MTV3: Euroedustaja Riikka Manner otti tyttönimensä takaisin mtvuutiset.fi. 22.5.2013. MTV Uutiset. Viitattu 10.1.2023.
  18. ↑ Janne Niiranen: Europarlamentaarikolle poikavauva – "Olemme onnesta soikeana" Savon Sanomat. 1.7.2013. Viitattu 10.1.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Riikka Pakarinen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riikka_Pakarinen&oldid=22046195”