Varkaus (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varkaus
Varkaus.vaakuna.svg Varkaus.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.varkaus.fi
Sijainti 62°18′50″N, 27°53′35″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Varkauden seutukunta
Perustettu 1929
– kaupungiksi 1962
Kuntaliitokset Kangaslampi (2005)
Kokonaispinta-ala 524,50 km²
217:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 385,62 km²
– sisävesi 138,88 km²
Väkiluku 22 020
49:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 57,10 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,6 %
– 15–64-v. 63,1 %
– yli 64-v. 23,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[5]
 • SDP
 • KD
 • Kok.
 • Vas.
 • Kesk.
 • PS

13
11
9
5
4
1

Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on suomalainen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Kaupungissa asuu 22 020 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 524,50 km², josta 138,88 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 57,1 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammin kunta. Varkauden naapurikunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Savonlinna.

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki; siellä sijaitsevat mm. Stora Enson (aiemmin A. Ahlström Osakeyhtiön) Varkauden tehtaat. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, Warkauden Lehti.

Varkauden väkiluvun laskeminen etenkin 2000-luvulla johtuu suurelta osin paperiteollisuuden kokemasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena työpaikat alalla ovat vähentyneet huomattavasti. Rakennemuutos on vaikuttanut myös Varkauden tehtaiden toimintaan.

Varkaudessa sijaitsee Suomen itäisin ruotsinkielinen koulu, Svenska skolan i Varkaus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400-luvulla Olavinlinnan (keskiaikainen linna Savonlinnassa) valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo 1700-luvulla, mutta ne saikin Kuopio.

Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta, johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti, jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu.

Varkaus kehittyi 1800-luvun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (puu ja paperiteollisuus sekä laivanrakennus) saatavilla olevan vesivoiman ansiosta, ja koska sillä oli erinomainen sijainti vesireittien varrella. Varkauden Taipaleen kanava oli ensimmäinen Suomessa rakennettu sulkukanava, ja se mahdollisti yläpuolisen Leppävirran reitin yhdistämisen laivaliikenteelle Saimaan alueen vesiteiden kanssa.

Varkauden kaavoitustyö sai alkunsa 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä A. Ahlström Osakeyhtiön omaisuuteen ja Walter Ahlströmin noustua yhtiön pääjohtajaksi. Ahlström lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä. Ruukki vastasi niin kaavoituksesta, kuin asuntopolitiikasta ja myös julkisista tehtävistä Varkauden ollessa vielä ilman kunnallista itsenäisyyttä.

Walter Ahlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osallistui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti, hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olivat osana kokonaisuutta.

A. Ahlström Osakeyhtiö tilasi arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomélta Varkauden ensimmäisen asemakaavan vuonna 1913. Kaava vahvistettiin vuonna 1916, siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu. Sisällissota (1918) ja sen jälkeensä jättämä trauma leimasi tehdaspaikkakunnan henkistä ilmapiiriä vuosikymmenten ajan. Jako punaisiin ja valkoisiin säilyi sodan jälkeenkin.

Varkaudesta tuli itsenäinen Leppävirran ja Joroisten kunnista lohkaistu kauppala 1929 ja kaupunki 1962.[6]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Varkaudessa Pohjois-Savon kolmanneksi suurin: 15 800 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Varkauden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
26 554
1985
  
26 714
1990
  
26 428
1995
  
25 930
2000
  
24 890
2005
  
23 946
2010
  
22 777
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkauden kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkauden juuret teollisuus- ja työväkipaikkakuntana näkyy edelleen poliittisena vasemmistolaisuutena (18 paikkaa), mutta toisaalta porvaripuolueiden osuus on kasvanut 24 paikkaan. Paikkajako koostuu kaudella 2008-2012 seuraavasti:

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDP oli perinteisesti ylivoimaisesti kannatukseltaan suurin puolue, ja kunnittaisella äänimäärällä mitattuna suurin koko maasta juuri Varkaudessa 38,1 %:lla.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtoniemi, Käpykangas, Viinamäki, Könönpelto, Kurola, Puurtila, Kangaslampi, Kuoppakangas, Päiviönsaari, Kommila, Keskusta, Taipale, Repokangas, Häyrilä, Peltola, Kaura-aho, Luttila, Lapinmäki, Ruokojärvi, Ruokokoski, Harjuranta, Sarkamäki, Joenranta, Nurmenniemi, Timola, Helvejärvi, Kotiranta, Tukiala, Hasinmäki, Ala-Kinnari, Kopolanniemi, Leppäsyrjä, Huruslahti, Pihjalaharju, Puurtilanniemi, Joutenlahti, Pussilanjoki.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallinen ja kaunis Taipaleen kanavan alue on yksi merkittävistä nähtävyyksistä Varkaudessa. Alueella on nähtävissä 1800 -luvulta peräisin oleva vanha kanava sekä moderni, yksi Suomen tärkeimmistä kanavista, ja kanavamuseo.

Varkaudessa sijaitsee Mekaanisen musiikin museo. Siellä on myös näyttelijä Esa Pakarisen nimeä kantava puisto. Varkauden tärkeimpiä nähtävyyksiä on Kosulanniemen kaupunginosan funkkistyylinen kirkko ja sen suuri fresko, jonka on maalannut professori Lennart Segerstråle. Fresko on Pohjoismaiden suurin.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkaudessa toimii seitsemän peruskoulua Kangaslammilla, Luttilassa, Puurtilassa, Kuoppakankaalla, Könönpellossa, Lehtoniemessä sekä Repokankaalla. Lisäksi Varkaudessa toimii myös yksi ruotsinkielinen koulu. Yläkouluja on kaksi, Päiviönsaaren koulu sekä Kuoppakankaan koulu.

Toiseen asteen koulutukseen voi pyrkiä Varkauden lukioon tai Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn ammatillisiin koulutuksiin. Myös Varkauden lukio kuuluu Sakkyyn.

Varkaudessa on myös mahdollista opiskella Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipaleen kanavan alueella järjestetään vuosittain lumenveistokilpailut, ja niiden yhteydessä on merkittävä ulkoilutapahtuma.

Varkaudessa järjestetään vuosittain laulukilpailut, joista 3 parasta palkitaan 20–50 eurolla. Kilpailut lauletaan Warkaus-salissa ja voittajat laulavat vielä Varkauden keskuspuistossa.

Varkaudessa järjestetään myös Vekara-Varkaus-viikko, jolloin lapset saavat leikkiä mm. kunnan järjestämissä leireissä, katsomassa näytelmää jonka lapset ovat tehneet (nykyisin 2 viikossa).

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varkauden Tarmo yleisseura - viime vuosikymmeninä lentopallosta eniten tunnettu.
  • Moonfreeze (bboy crew): 4-kertainen Suomen mestari, swedish bboy master -2003, Euroopan mestari -2006
  • Warkis pelaa jääkiekkoa Suomen 2. divisioonassa.
  • WJK Juniorit ry (WJK) on varkautelainen juniorijalkapalloseura.
  • VarU Varkauden Uimarit
  • VUR Varkauden Urheiluratsastajat ry
  • Hu-Pa Hukka-Pallo pelaa salibandya 5. divisioonassa.
  • VarkUA Varkauden Urheiluautoilijat ry
  • Varps eli Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat
  • VarTP Varkauden Työväen Palloilijat - fuusioitui WP-35:n kanssa Warkaus JK:ksi (2000) ja jalkapallojuniorit WJK -Junioreiksi (2001).
  • Varkauden Mainarit on keilailuseura, joka keilaa SM-liigassa. Mainareihin kuuluu mm. ammattilaiskeilaaja Joonas Jehkinen.

Kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkaudessa on useita kanavia:

Kuvia Varkaudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  6. Tietoa Varkaudesta 31.12.2005. Varkauden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
  7. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]