Varkaus (kaupunki)

Varkaus
vaakuna	sijainti
www.varkaus.fi
Sijainti	62°18′50″N, 27°53′35″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Varkauden seutukunta
Perustettu	1929
– kaupungiksi	1962
Kuntaliitokset	Kangaslampi (2005)
Kokonaispinta-ala	524,50 km² 217:nneksi suurin 2013
– maa	385,62 km²
– sisävesi	138,88 km²
Väkiluku	22 303 46:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	57,84 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	13,8 %
– 15–64-v.	63,7 %
– yli 64-v.	22,6 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	97,5 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	20,00 % 147:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Hannu Tsupari
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • SDP  • KD  • Kok.  • Vas.  • Kesk.  • PS	13 11 9 5 4 1

Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on suomalainen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Kaupungissa asuu 22 303 ihmistä, ja sen pinta-ala on 524,50 km², josta 138,88 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 57,84 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammin kunta. Varkauden naapurikunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Savonlinna.

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki; siellä sijaitsevat mm. Stora Enson (aiemmin A. Ahlström Osakeyhtiön) Varkauden tehtaat. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, Warkauden Lehti.

Varkaudessa sijaitsee Suomen itäisin ruotsinkielinen koulu, Svenska skolan i Varkaus.

Historia

Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400-luvulla Olavinlinnan (keskiaikainen linna Savonlinnassa) valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo 1700-luvulla, mutta ne saikin Kuopio.

Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu.

Varkaus kehittyi 1800-luvun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (puu ja paperiteollisuus sekä laivanrakennus) saatavilla olevan vesivoiman ansiosta, ja koska sillä oli erinomainen sijainti vesireittien varrella. Varkauden Taipaleen kanava oli ensimmäinen Suomessa rakennettu sulkukanava, ja se mahdollisti yläpuolisen Leppävirran reitin yhdistämisen laivaliikenteelle Saimaan alueen vesiteiden kanssa.

Varkauden kaavoitustyö sai alkunsa 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä A. Ahlström Osakeyhtiön omaisuuteen ja Walter Ahlströmin noustua yhtiön pääjohtajaksi. Ahlström lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä. Ruukki vastasi niin kaavoituksesta, kuin asuntopolitiikasta ja myös julkisista tehtävistä Varkauden ollessa vielä ilman kunnallista itsenäisyyttä.

Walter Ahlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osallistui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti, hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olivat osana kokonaisuutta.

A. Ahlström Osakeyhtiö tilasi arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomélta Varkauden ensimmäisen asemakaavan vuonna 1913. Kaava vahvistettiin vuonna 1916, siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu. Sisällissota (1918) ja sen jälkeensä jättämä trauma leimasi tehdaspaikkakunnan henkistä ilmapiiriä vuosikymmenten ajan. Jako punaisiin ja valkoisiin säilyi sodan jälkeenkin.

Varkaudesta tuli itsenäinen Leppävirran ja Joroisten kunnista lohkaistu kauppala 1929 ja kaupunki 1962.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Varkauden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			26 554
1985			26 714
1990			26 428
1995			25 930
2000			24 890
2005			23 946
2010			22 777
Lähde: Tilastokeskus.

Politiikka

Varkauden kaupunginvaltuusto

Varkauden juuret teollisuus- ja työväkipaikkakuntana näkyy edelleen poliittisena vasemmistolaisuutena (18 paikkaa), mutta toisaalta porvaripuolueiden osuus on kasvanut 24 paikkaan. Paikkajako koostuu kaudella 2008-2012 seuraavasti:

• SDP 13 paikkaa
• KD 11 paikkaa
• Kokoomus 9 paikkaa
• Vasemmistoliitto 5 paikkaa
• Keskusta 4 paikkaa
• Perussuomalaiset 1 paikka

Eduskuntavaalit 2011

SDP oli perinteisesti ylivoimaisesti kannatukseltaan suurin puolue, ja kunnittaisella äänimäärällä mitattuna suurin koko maasta juuri Varkaudessa 38,1 %:lla.

• SDP 38,1 %
• Kokoomus 19,5 %
• Perussuomalaiset 14,9 %
• Vasemmistoliitto 12,3 %
• Keskusta 9,6 %
• KD 2,4 %
• Vihreät 2,2 %

Kaupunginosat

• Lehtoniemi, Käpykangas, Könönpelto, Kurola, Puurtila, Kangaslampi, Kuoppakangas, Päiviönsaari, Kommila, Keskusta, Taipale, Repokangas, Häyrilä, Peltola, Kaura-aho, Luttila, Lapinmäki, Ruokojärvi, Ruokokoski, Harjuranta, Sarkamäki, Joenranta, Nurmenniemi, Timola, Helvejärvi, Kotiranta, Tukiala, Hasinmäki, Ala-Kinnari, Kopolanniemi, Leppäsyrjä, Huruslahti, Pihjalaharju, Puurtilanniemi, Pussilanjoki.

Ystävyyskaupungit

Lu'an, Kiina Nakskov, Tanska Rjukan, Norja Sandviken, Ruotsi

Petroskoi, Venäjä Rüsselsheim, Saksa Pirna, Saksa Zalaegerszeg, Unkari

Nähtävyyksiä

Historiallinen ja kaunis Taipaleen kanavan alue on yksi merkittävistä nähtävyyksistä Varkaudessa. Alueella on nähtävissä 1800 -luvulta peräisin oleva vanha kanava sekä moderni, yksi Suomen tärkeimmistä kanavista, ja kanavamuseo.

Varkaudessa sijaitsee Mekaanisen musiikin museo. Siellä on myös näyttelijä Esa Pakarisen nimeä kantava puisto. Varkauden tärkeimpiä nähtävyyksiä on Kosulanniemen kaupunginosan funkkistyylinen kirkko ja sen suuri fresko, jonka on maalannut professori Lennart Segerstråle. Fresko on Pohjoismaiden suurin.

Koulutus

Varkaudessa toimii kuusi peruskoulua Luttilassa, Puurtilassa, Kuoppakankaalla, Könönpellossa, Lehtoniemessä sekä Repokankaalla. Lisäksi Varkaudessa toimiin myös yksi ruotsinkielinen koulu. Yläkouluja on kaksi, Päiviönsaaren koulu sekä Kuoppakankaan koulu.

Toiseen asteen koulutukseen voi pyrkiä Varkauden lukioon tai Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn ammatillisiin koulutuksiin. Myös Varkauden lukio kuuluu Sakkyyn.

Varkaudessa on myös mahdollista opiskella Savonia -ammattikorkeakoulussa.

Tapahtumat

Taipaleen kanavan alueella järjestetään vuosittain lumenveistokilpailut, ja niiden yhteydessä on merkittävä ulkoilutapahtuma.

Varkaudessa järjestetään vuosittain laulukilpailut, joista 3 parasta palkitaan 20–50 eurolla. Kilpailut lauletaan Warkaus-salissa ja voittajat laulavat vielä Varkauden keskuspuistossa.

Varkaudessa järjestetään myös Vekara-Varkaus-viikko, jolloin lapset saavat leikkiä mm. kunnan järjestämissä leireissä, katsomassa näyltelmää jonka lapset ovat tehneet (nykyisin 2 viikossa).

Urheiluseuroja

• Warkauden Urheilijat yli 100-vuotias yleisurheiluseura.

• Varkauden Tarmo yleisseura - viime vuosikymmeninä lentopallosta eniten tunnettu.

• Varkauden Kenttä-Veikot - Yleisurheiluseura. WU:n ja Tarmon yu-jaostojen yhdistyessä syntynyt seura.

• Warkauden Pallo -35 pelaa jääpalloa Suomen pääsarjassa Bandyliigassa - ennen WJK:ta myös jalkapalloseura.

• Moonfreeze (bboy crew): 4-kertainen Suomen mestari, swedish bboy master -2003, Euroopan mestari -2006

• Enson Pallo eli EPa pelaa kaukalopalloa SM-sarjassa.

• Warkaus JK pelaa jalkapalloa Vitosessa

• Warkis pelaa jääkiekkoa Suomen 2. divisioonassa.

• Puurtilan Kisa-Pojat pelaa pesäpalloa nais- ja juniorisarjoissa.

• WJK Juniorit ry (WJK) on varkautelainen juniorijalkapalloseura.

• VarU Varkauden Uimarit

• VUR Varkauden Urheiluratsastajat ry

• Keski-Savon Pateri (kotiottelut puoliksi Pieksämäellä) SM-liigassa. (Nykyään Saimaa-Volley yhdessä Savonlinnan East-volleyn kanssa)

• Hu-Pa Hukka-Pallo pelaa salibandya 5. divisioonassa.

• VarkUA Varkauden Urheiluautoilijat ry

• Varps eli Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat

• VarTP Varkauden Työväen Palloilijat - fuusioitui WP-35:n kanssa Warkaus JK:ksi (2000) ja jalkapallojuniorit WJK -Junioreiksi (2001).

Kanavat

Varkaudessa on useita kanavia:

• Alajärven kanava
• Piensaaren kanava
• Pitkälänniemen kanava
• Pussilantaipaleen kanava
• Taipaleen kanava

Kuvia Varkaudesta

• 

  Varkauden vesitorni

• 

  Ahlströminkatu

• 

  Stora Enson tehtaat kaupungin keskustassa

• 

  Hotelli Oscar, jossa sijaitsee Warkaus-sali

• 

  Varkauden pääkirkko

• 

  Pussilantaipaleen kanava

• 

  Näkymä kaupungista

Katso myös

• Varkauden lentoasema

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varkaus (kaupunki) Wikimedia Commonsissa
• Varkauden kaupungin kotisivut

Pohjois-Savon maakunnan kunnat

Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä

Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Nilsiä - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi