Lasse Lehtinen

Oikeistodemariksi arvioitu Lasse Lehtinen oli Risto Rytin puolestapuhuja Suuret Suomalaiset-äänestyksessä. Kuva Turun kirjamessuilta 2008.

Lasse Antero Lehtinen (s. 23. tammikuuta 1947 Kotka) on suomalainen poliitikko, toimittaja ja kirjailija, jonka oppiarvo on filosofian tohtori. Hän on toiminut SDP:n kansanedustajana (1972–1983) ja europarlamentaarikkona (2004–2009).

Elämä ja ura

Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, jossa Lasse kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Sieltä hän jatkoi Helsinkiin opiskelemaan. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1977. Lopputyönsä hän tosin teki Tukholman yliopistolle.

Hän työskenteli toimittajana muun muassa Yhtyneissä Kuvalehdissä ja Yleisradiossa ennen nousemistaan eduskuntaan SDP:n edustajana 1972. Lehtinen toimi kansanedustajana kolme kautta, vuoteen 1983. Puolueensa oikean laidan kulkijana hän ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa, joten ministerinpaikat ja muut korkeat poliittiset tehtävät kiersivät hänet. Myöhemmin Lehtinen oli yksi Martti Ahtisaaren ”keksijöistä”, jotka ryhtyivät ajamaan politiikan ulkopuolista valtiosihteeri Ahtisaarta SDP:n presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 vaaleihin. Puolueen esivaalissa Ahtisaari löi Kalevi Sorsan ja nousi lopulta presidentiksi.

Kansanedustajanuransa jälkeen Lehtinen toimi lehdistöneuvoksena Suomen Lontoon suurlähetystössä 1985–1989, ulkoministeriön lähetystöneuvoksena 1989–1990 sekä Amerin sidosryhmäjohtajana 1990–1993. Vuodesta 1993 Lehtinen teki uraa itsenäisenä TV-tuottajana ja tuli tunnetuksi etenkin juontajana viihdeohjelmassa Anteeksi kuinka? (1993–1996) ja tietokilpailussa Haluatko miljonääriksi? (1999–2005). Vuonna 2004 Lehtinen valittiin Euroopan parlamenttiin SDP:n edustajana 47 186 äänellä.

Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso herätti tuoreeltaan keskustelua ja muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Lehtinen on jatkanut Suomen poliittisen historian parissa muun muassa Hannu Rautkallion kanssa kirjoitetulla, sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä käsittelevällä teoksella Kansakunnan sijaiskärsijät (2005).

Lehtisen kirjallinen tuotanto käsittää poliitikkojen muotokuvia, yhteiskunnallisia satiireja, asiaproosaa ja romaaneja. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Ilta-Sanomiin. Hänet muistetaan myös poliittisen, satiirisen Hyvät herrat -tv-sarjan käsikirjoittajana yhdessä Aarno Laitisen kanssa.

Vuonna 2009 Lehtinen luopui Euroklubin puheenjohtajan tehtävistä yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa johdettuaan klubia sen perustamisesta lähtien. Marraskuussa 2010 Lehtinen nimettiin Suomen jalkapallon pääsarjaa Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajaksi.

Lehtinen kirjoittaa libreton Ilmajoen musiikkijuhlilla kaudella 2013–2014 kantaesityksenä saavaan Urho Kekkosesta kertovaan oopperaan, jonka Uljas Pulkkis säveltää.

Palkinnot

• P. E. Svinhufvudin muistosäätiön palkinto 2011 yhdessä Hannu Rautkallion kanssa teoksesta Väinö Tanner, unohdetut päiväkirjat 1943-1944

Teokset

• Kekkosen lastenlapset. Mielipidekirja. Kuopio: Kustannuskiila, 1979. ISBN 978-951-6-57062-7.
• Virolainen, tasavallan isäntärenki. Suomalaisen poliitikon muotokuva. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1980. ISBN 978-951-0-10158-2.
• Fagerholm, Kekkosen tasavallan kakkonen. Pohjoismaisen poliitikon muotokuva. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 978-951-0-10851-2.
• Työläjärvi, tasavallan tahtonainen. Naispoliitikon muotokuva. Porvoo: WSOY, 1982. ISBN 978-951-0-11460-5.
• Uskottu mies. Porvoo: WSOY, 1983. ISBN 978-951-0-12113-9.
• Tuntematon kersantti. Porvoo: WSOY, 1984. ISBN 978-951-0-12469-7.
• Satumainen onni. Porvoo: WSOY, 1985. ISBN 978-951-0-13292-0.
• Valkoinen ihmissyöjä. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 978-951-0-13792-5.
• Punainen vuorineuvos. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 978-951-0-14612-5.
• Novellihenkilön kuolema (kertomus, SSKK:n erillispainos, 1988)
• Minä ja Thatcher. Lontoon matkapöytäkirja. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15999-9.
• Fyrkanvaltaajan kuolema. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16509-6.
• Kotilaisen kotiryssä. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 978-951-0-17411-1.
• Euroopan umpisuoli. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-18303-8.
• Komulainen, Jorma & Lehtinen, Lasse: Meidän Herramme kuopiolaisia. Kuopio: Kuopion kaupunki, 1992. ISBN 978-952-9-04226-5.
• Luodinkestävä luutnantti. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-19040-1.
• Täyteläistä elämää. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 978-951-1-12882-3.
• Matkalla Mäntyniemeen. Martti Ahtisaaren tie presidentiksi. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-20147-3.
• Keltainen noutaja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-19646-5.
• Luotettavat muistelmat. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 978-951-0-21490-9.
• Luotettavat muistelmat 2. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1997. ISBN 978-951-0-22017-7.
• Karhun varjossa. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 978-951-0-22893-7.
• Entisen presidentin tekijä. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24357-4.
• Luonnekuvia. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 978-951-0-25663-3.
• Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981. Väitöskirja. Helsinki: Helsinki, 2002. ISBN 978-951-0-26705-9.
• Hautala, Hannu & Lehtinen, Lasse & Rautiainen, Lassi: Minun metsäni. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 978-951-3-73482-4.
• Kynällä, kameralla, kiväärillä. Espoo: Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-29427-7.
• Lehtinen, Lasse & Rautkallio, Hannu: Kansakunnan sijaiskärsijät. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-30797-7.
• Sodankäyntiä sanoin ja kuvin. Suomalainen sotapropaganda 1939–1944. Ilmestynyt aiemmin nimellä Kynällä, kameralla, kiväärillä. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32025-0.
• Siivetönnä en voi lentää. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-32045-7.
• Viiden vuoden kakku. Päiväkirjan lehtisiä vuosilta 2003–2009. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35515-2.
• Onni suosii rohkeaa. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36876-3.
• Rautkallio, Hannu & Lehtinen, Lasse: Väinö Tannerin unohdetut päiväkirjat 1943–1944. Espoo: Paasilinna, 2011. ISBN 978-952-5856-48-4.

Aiheesta muualla

• Lasse Lehtinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Viralliset sivut
• Lasse Lehtinen: Kansakunnan sijaiskärsijät – sotasyyllisyys uudelleen arvioituna (45 min luennon äänitallenne, 2006)
• Lasse Lehtinen haastattelussa, Kirjastokaista-video