Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
| Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Yleistä | |
| Väkiluku | 191 513 |
| Alue | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Keskuspaikka | Seinäjoki |
| Kunnat | 18 |
| Yhteistyöalue | Sisä-Suomen yhteistyöalue |
| Hyvinvointialuejohtaja | Tero Järvinen[1] |
| Pelastuslaitos | Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos |
| Aluevaltuusto | |
| Aluevaltuuston koko | 59 |
| Puheenjohtaja | Paula Risikko[2] |
| Puolueet ja valtuustopaikat | |
| Keskusta | 23 |
| Kokoomus | 17 |
| Perussuomalaiset | 6 |
| SDP | 6 |
| KD | 3 |
| Vasemmistoliitto | 1 |
| Vihreät | 1 |
| Vapauden liitto | 1 |
| Liike Nyt | 1 |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue[3] (ruots. Södra Österbottens välfärdsområde[4]) on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kattava hyvinvointialue. Hyvinvointialue perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 18 kuntaa[3], joista kahdeksan on kaupunkeja:
|
|
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 191 513 asukasta.[5]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[6]
Sosiaali- ja terveyspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen keskussairaalana toimii Seinäjoen keskussairaala. Palveluita tuottaa lisäksi seitsemän sote-keskusta: Suupohjan sote-keskus, Kurikan sote-keskus, Ilmajoen sote-keskus, Lapuan sote-keskus, Kaksineuvoisen sote-keskus, Järvi-Pohjanmaan sote-keskus sekä Kuussoten sote-keskus.[7]
Terveys ja sairaanhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveyden ja sairaanhoidon palveluihin kuuluvat lähiterveyspalvelut, ympärivuorokautiset palvelut, operatiiviset palvelut, medisiiniset palvelut, kuntoutuspalvelut sekä mielenterveyden ja riippuvuushoidon palvelut. Lisäksi palveluihin kuuluu myös diagnostiikkakeskuksen toiminta. Terveyden ja sairaanhoidon toimialajohtaja on Tiina Perä ja toimialueylihoitaja Carita Liljamo.[7]
Perhe- ja sosiaalipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat perheiden palvelut, vammaisten palvelut sekä työikäisten palvelut. Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja on Päivi Saukko.[7]
Ikäihmisten palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikäihmisten palveluihin kuuluvat ikäihmisten asiakasohjaus, kotihoito, toimintakyvyn tuen palvelut sekä hoiva-asuminen. Ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja on Tarja Palomäki.[7]
Pelastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimialueeseen. Pelastustoiminnan toimialaan kuuluvat riskien hallinta, pelastustoiminta, resurssienhallinta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä ensivaste. Pelastustoimen toimialajohtaja on pelastusjohtaja Harri Setälä.[7]
Hallinto- ja strategiapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallinto- ja strategiapalveluihin kuuluvat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, kehityspalvelut, tietohallintopalvelut ja tukipalvelut. Hallinto- ja strategiapalveluiden toimialajohtaja on Tommi Niemi.[7]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapset ja nuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Enemmistö lapsista ja nuorista kertoi vuonna 2021 olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat muuta maata harvemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien osuus on noussut vuodesta 2019 erityisesti yläkouluikäisten tyttöjen keskuudessa ja ammatillisen oppilaitoksen ensimmäisten vuosikurssien tytöt kokivat terveydentilansa useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nuorten huumeiden käyttö on Etelä-Pohjanmaalla koko maan tasoa vähäisempää. Tytöistä merkittävästi suurempi osuus kokee yksinäisyyttä kuin pojista ja yleisimpiä yhteisöön kuulumattomuuden kokemukset ovat 8. ja 9. luokan tytöillä.[8]
Lasten ja nuorten keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvia on koko maata vähemmän. Erityisesti 8. ja 9. luokan oppilaat liikkuvat koko maata vähemmän ja ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokan tytöistä vain 10 % liikkuu vähintään tunnin päivässä. Pojista useampi liikkuu vähintään tunnin päivässä kuin tytöistä. Kestävyyskunto on alueen lapsilla ja nuorilla koko maan tasoa alhaisempi. Lasten ylipaino ja lihavuus on Etelä-Pohjanmaalla maan yleisintä ja pojilla ylipaino on tyttöjä yleisempää. Lapsien ja nuorten kokema väkivalta huoltapitävien toimesta on vertailumaakunnista korkein.[8]
Työikäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus työikäisten keskuudessa on koko maan tasolla. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus on Etelä-Pohjanmaan työikäisten keskuudessa vertailumaakuntia ja koko maata korkeampi. Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus on Etelä-Pohjanmaalla ollut selvässä kasvussa. Vuonna 2020 työkykynsä työikäisistä heikentyneeksi arvioi 30,4 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Etelä-Pohjanmaalla koko maata ja vertailumaakuntia korkeampi. Etelä-Pohjanmaalla on työikäisten keskuudessa vertailumaakunnista eniten vaikeuksia 100 metrin matkan juoksemisesssa. Työikäisten keskuudessa alkoholin liikakäyttö on koko maan tasoa pienempi, mutta selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla.[8]
Terveysliikuntasuositusten mukaan liikkuvia työikäisiä on Etelä-Pohjanmaalla kolmannes, mikä on toiseksi vähiten koko maassa. Vapaa-ajan liikuntaa harratamattomien osuus on kuitenkin vähentynyt ja on maan keskitasoa. Työikäisten keskuudessa ylipainoisia on Etelä-Pohjanmaalla maan eniten. Kolme neljästä Etelä-Pohjanmaalla asuvasta miehestä on ylipainoinen ja lihavien osuus on maan kolmanneksi korkein. Lihavuuden yleisyys on kasvanut 2014 vuodesta 6,5 prosenttiyksikköä. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus työikäisten keskuudessa on vertailumaakuntien pienin. Sen sijaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on nuorten aikuisten keskuudessa vertailumaakuntien korkein.[8]
Ikäihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
65 vuotta täyttäneiden keskuudessa elämänlaatunsa hyväksi tuntevia on vertailumaakunnista vähiten ja mielenterveysongelmaisten hyvinvoinnin tila nähdään Etelä-Pohjanmaalla aiempaa huonompana. Ikäihmisten influenssarokotuskattavuus on Etelä-Pohjanmaalla maan matalimpia, mutta on kokonaisuutena ollut kasvusuuntainen. Ikäihmisten keskuudessa alkoholin liikakäyttö on ollut selvässä kasvussa Etelä-Pohjanmaalla.[8]
Etelä-Pohjanmaalla on suhteessa vertailumaakuntiin eniten 65 vuotta täyttäneitä, joilla on suuria vaikeuksia 500 m kävelymatkassa. Yli 75-vuotiaista apua riittämättömästi saavia on alueella muun maan tapaan. Suuria vaikeuksia itsensä huolehtimisessa kokevia on koko maata ja vertailumaakuntia enemmän. Erityisesti naiset kokevat saavansa riittämättömästi apua ja myös suuria vaikeuksia kokevissa naisten osuus on suurempi.[8]
Sairastavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
THL:n ikävakioidussa sairastavuusindeksissä Etelä-Pohjanmaan vertailuluku on vertailumaakuntien korkein. Muuta maata yleisempiä sairauksia Etelä-Pohjanmaalla ovat dementia, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Alhaisimmat vertailuluvut Etelä-Pohjanmaa saa aivoverisuonitautien ja tapaturmien osalta. Maakunnan väestöstä 29,1 on myönnetty oikeus vähintään yhteen erityiskorvattavaan lääkkeeseen. Etelä-Pohjanmaalla muuta maata yleisempiä perussairauksia ovat verenpainetauti, diabetes, astma ja sepelvaltimotauti.[8]
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluevaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutetuista
Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää alueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[9] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[6] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[10] Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja on Paula Risikko (kok.), ensimmäinen varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki (kesk.), toinen varapuheenjohtaja Risto Mattila (ps.) ja kolmas varapuheenjohtaja Aarne Heikkilä (sd.).[2]
| Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | VKK | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 1 | 6 | 1 | 23 | 1 | 3 | 16 | 8 |
| 59 | 50,3 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aluehallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja on Lasse Hautala (kesk.), varapuheenjohtaja Sami Keskinen (kok.) ja 2. varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on Tero Järvinen.[11][1]
| Vaalivuosi | SDP | Kesk. | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 1 | 6 | 4 | 2 |
| 13 |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyvä elää Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikertomus 2021 ja hyvinvointisuunnitelma 2022-2025. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Niemistö, Elina: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa Tero Järvisestä johtajan, joka on osoittanut "turnauskestävyyttä" Yle. 16.5.2022. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ a b Aluevaltuusto EP Sote-uudistus. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ a b Hyvinvointialueiden nimet ja alueet Vaalit.fi. Viitattu 4.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Välfärdsområdenas namn och geografiska omfattning Vaalit.fi. Viitattu 4.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 4.1.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Organisaatio- ja johtamisrakenne Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. 21.12.2022. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ a b c d e f g Hyvinvointikertomus 2021, s. 14–25
- ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Aluevaltuustot Vaalit.fi. Viitattu 4.1.2022. fi_FI
- ↑ Aluehallitus EP Sote-uudistus. Viitattu 17.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
| ||||||