Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
| Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Yleistä | |
| Väkiluku | 67 995 |
| Alue | Keski-Pohjanmaan maakunta |
| Keskuspaikka | Kokkola |
| Kunnat | 8 |
| Yhteistyöalue | Pohjois-Suomen yhteistyöalue |
| Hyvinvointialuejohtaja | Minna Korkiakoski-Västi |
| Pelastuslaitos | Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos |
| Aluevaltuusto | |
| Aluevaltuuston koko | 59 |
| Puheenjohtaja | Asko Syrjälä[1] |
| Puolueet ja valtuustopaikat | |
| Keskusta | 23 |
| SDP | 9 |
| Perussuomalaiset | 7 |
| Kokoomus | 6 |
| RKP | 5 |
| Kristillisdemokraatit | 4 |
| Vihreät | 2 |
| Vasemmistoliitto | 2 |
| VKK | 1 |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on Keski-Pohjanmaan maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinvointialueeseen kuuluu 8 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.[2]
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 67 995 asukasta.[3]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[4]
Sosiaalihuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen keskussairaalana toimii Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa.[5] Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvoitiyhtymä NordLab.[6]
Pelastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimialueeseen.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapset ja nuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alakouluikäisten keskuudessa elämäänsä tyytyväisten osuus oli vuonna 2019 korkea, mutta terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus kasvoi ja fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli keskiarvoa suurempi. Yläkouluikäisten keskuudessa koettu terveydentila on parempi ja yhteisöllisyys sekä tyytyväisyys elämään suurempaa. Yläkouluikäisten keskuudessa huolestuttava kehitys on ylipainoisten osuus ja osuuden kasvaminen. Nuorten keskuudessa niin ikään ylipaino ja terveydentilan kokemus oli heikompaa. Ammattikouluopiskelijoiden keskuudessa koettiin muita yleisemmin kuulumattomuutta koulu- ja luokkayhteisöön.[7]
Työikäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työikäisten keskuudessa Keski-Pohjanmaalla positiivisia kehitystä maan keskiarvoon edustavat alkoholia liikaa käyttävien sekä aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvien osuus väestöstä. Negatiivisia kehitysindikaattoreita ovat elämänlaatunsa hyväksi tuntevien, työkykynsä heikentyneeksi kokevien, lihavien sekä itsensä yksinäiseksi kokevien osuus väestöstä.[7]
Ikäihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikäihmisten keskuudessa Keski-Pohjanmaan positiivisia kehitystrendejä ovat psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden, vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien sekä alkoholia liikaa käyttävien vähäinen osuus sekä aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvien osuus väestöstä. Negatiivisia kehityksiä oli itsestään huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus yli 75-vuotiaiden keskuudessa sekä lihavien osuus.[7]
Sairastavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Pohjanmaalla sairastavuus ei kokonaisuudessaan eroa merkittävästi koko maan keskimääräisestä sairastavuudesta. Muuta maata enemmän Keski-Pohjanmaalla esiintyy sepelvaltimotautia, aivoverisuonitautia sekä mielenterveysongelmia.[7]
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluevaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo Keski-Pohjanmaan aluevaltuutetuista
Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää alueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[8] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[9] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[1] Keski-Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja on Asko Syrjälä (kesk.) sekä varapuheenjohtaja Mauri Lahti (sd.), 2. varapuheenjohtaja Timo Sillanpää (ps.) ja 3. varapuheenjohtaja Sakari Telimaa (kok.).[10]
| Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | RKP | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 2 | 9 | 2 | 23 | 1 | 5 | 4 | 6 | 7 |
| 59 | 51,2 |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aluehallitus ja hyvinvointialuejohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Keski-Pohjanmaan aluehalituksen puheenjohtaja on Sari Innanen (kesk.), varapuheenjohtaja Arto Alpia (kesk.) ja 2. varapuheenjohtaja Kristiina Teerikangas (sd.). Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on Minna Korkiakoski-Västi.[1]
| Vaalivuosi | SDP | Kesk. | RKP | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 2 | 5 | 1 | 1 | 1 | 1 |
| 11 |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan alueellinen hyvinvointikertomus 2019 ja hyvinvointisuunnitelma 2020-2024. Soite. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Aluevaltuustot Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Opas keskussairaalaan tulijalle Soite. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ NordLab: NordLab, Päätöksenteko nordlab.fi. 2022. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ a b c d Hyvinvointikertomus 2019, s. 20–21
- ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hyvinvointialueen hallinto ja päätöksenteko Soite. Viitattu 17.10.2022.
| ||||||||||
| ||||||