Lestijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Järvestä katso Lestijärvi (järvi).
Lestijärvi
Lestijärvi.vaakuna.svg Lestijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.lestijarvi.fi
Sijainti 63°31.5′N, 024°40′EKoordinaatit: 63°31.5′N, 024°40′E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 559,06 km²
206:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 480,69 km²
– sisävesi 78,37 km²
Väkiluku 821
311:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 1,71 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Esko Ahonen[5]
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Kok.

10
2
1
1
1

Lestijärvi, aikaisemmin Lesti,[7] on Keski-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Suomen kunta. 30. huhtikuuta 2014 Lestijärvellä oli 821 asukasta.[2] Lestijärven pinta-ala on 559,06 km², josta 480,69 km² on maata ja 78,37 km² sisävesialueita.[1] Lestijärvi on harvasti asuttu kunta, ja se on yksi Suomen pahimmista muuttotappioalueista, vuonna 2007 Lestijärven väkiluku väheni peräti neljä prosenttia.[8] Lestijärven naapurikunnat ovat Halsua, Kinnula, Kokkola, Perho, Reisjärvi, Sievi ja Toholampi.

Lestijärvellä toimivat elementtirakenteita valmistava Bewi-Rakenne ja puurakenneteollisuuteen keskittyvä Kimppapuu Oy.

Kunta on tunnettu runsaista pohjavesivaroistaan. Pohjavettä johdetaan vesijohtoja pitkin myös kunnan rajojen ulkopuolelle ja sitä myös pullotetaan. Vettä menee myös vientiin. Osa pohjavedestä jalostetaan virvoitusjuomiksi. Kunnassa sijaitsee myös Finn Spring -yhtiön lähdevesi- ja virvoitusjuomatehdas.

Lestijärven kunnasta voi järjestää videoneuvotteluja ja koulutusta verkon välityksellä. Lestijärvi kuuluu yhtenä Kaustisen seutukunnan kunnista, seutukunnan kuntia yhdistävään nopeaan valokuituverkkoon josta on myös nopeat yhteydet Internetiin.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestijärven nimestä on annettu useampikin selitys. Kustaa Vilkuna selittää sanan lesti vanhassa suomenkielessä tarkoittaneen valan sanoja tai valaa. Kalmarin unionin maiden unionikuningas Kristofer Baijerilaisen maanlain (1442) suomennoksessa sanotaan mm: "..ia Wannokan itzecukin sijtte lestinsä pällä, ninquin heidhen walansa sanotaan". Vilkunan mukaan eräässä vanhassa asiakirjassa vuodelta 1600 puhutaan myös "Jumalan lestistä". Myöhemmin lesti on saattanut tarkoittaa tervamittaa, kahtatoista tervatynnyriä.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestijärveltä tunnetaan runsaat parikymmentä kivikautista löytöä, joista osa kuuluu Suomusjärven kulttuurin piiriin. Asutus ei ollut vielä tuolloin pysyvää. Kampakeraamisen kulttuurin ajalla asumisen ja elämisen taso nousi, mutta tämän ajan lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksensa lähes tyystin. Tilanne jatkui samankaltaisena myös pronssi- ja rautakaudella. Lestijoen laaksossa lienevät ennen historiallista aikaa samoilleet vain saamelaiset ja heidän verottajansa. Lestijärvi pysyi pitkään asumattomana, jämsäläisten omistamana erämaana.[9]

Vanhan viehättävän tarinan mukaan kahdesti valtaistuimelta syösty Ruotsin kuningas Kaarle VIII Knuutinpoika piileskeli juonittelevia sisäpoliittisia vastustajiaan Lestijärven seuduilla. Kerrotaanpa hänen suomalaisten saattelemana kulkeneen Lestijärveltä Pietarsaareen ja ihmetelleen seudun asumattomuutta. Eipä matkan varrelta löytynyt edes yhtä ainoata kirkkoa. Kuitenkin taru kertoo hämäläisten eränkävijöitten rakentamasta pienestä uhrikirkosta, jossa Neitsyt Maria kuvan edessä sytytettiin kynttilä ja anottiin pyyntionnea.[9]

Lestijärvi mainitaan ensimmäisen kerran Jämsän erämaaluettelossa. Pääsyynä asutuksen myöhäsyntyisyyteen oli jämsäläisten sinnikäs yritys pitää kiinni vanhoista oikeuksistaan erämaa-alueisiinsa. Vielä 1564 jämsäläisten tiedetään iskeneen rajusti yhteen Kalajoen latvoille asettuneiden savolaisten kanssa. Ainoastaan yksi savolainen oli vuoteen 1565 mennessä uskaltanut rakentaa pirttinsä Lestijärven rannalle, vaikka savolaisten asutusliikkeen ylimpänä suojelijana oli itse kuningas Kustaa Vaasa, joka oli julistanut asumattomat erämaat ”Jumalan, kuninkaan ja Ruotsin kruunun omiksi”.

Savolaisten uudisasukkaiden ohella Lestijärvellä asui kaksi saamelaisperhettä päämiehinään Lauri Lappalainen ja Heikki Laurinpoika Lappalainen. Vuoteen 1568 mennessä Lestijärvelle muutti neljä savolaista kaskiviljelijää. Savolaiset olivat kuitenkin hyvin liikkuvaa väkeä, joista ei juuri pysyviä veronmaksajia tullut. Parhaiten Lestijärvellä näyttävät viihtyneen seudun alkuperäiset asukkaat eli saamelaiset.[9]

Lestijärvi kuului kirkollisesti ja hallinnollisesti Lohtajaan. 1578 alettiin rakentaa Lestijärven lounaisrannalle pientä kappelia. Kappelin rakentamiselle ei ollut väestöllisiä edellytyksiä. Sen pystyttäminen saattoi liittyä yleiseen pakanuuden vastaiseen taisteluun, jonka käynnisti Pohjanmaan rovasti Jaakko Geet.

Luterilaisen kirkon ja rovasti Jaakko Geetin pakanuuden vastaiseen taisteluun liittyi myös noitien ja paholaisten palvojien saattaminen edesvastuuseen. Johtivathan noidat tempuillaan ihmisiä iankaikkiseen kadotukseen. Pätevimmät noidat olivat saamelaisia, joista kuuluisin oli lestijärveläinen Heikki Lappalainen. Häntä oli syytetty käräjillä noituudesta useamman kerran. Vuoden 1585 käräjillä Lohtajan kirkonkyläläinen Juho Niilonpoika Junttila ja kannuskyläläinen Juho Holsti kertoivat Junttilan vaimon Elsan palkanneen Heikki Lappalaisen surmaamaan taikakeinoillaan oman tyttärensä Pirjetta Pietarintyttären, jonka isäpuoli Juho Niilonpoika oli. Lappalainen tunnusti tehneessä joitakin paholaisen konsteja ja koska hänen todistettiin ennenkin käyttäneen noitarumpuaan, oikeus langetti kuolemantuomion mestaamalla. Noidan kymmenen markan arvoinen irtaimisto meni kruunulle.[9]

Karun ja hallaisen Lestijärven mailla oli 1608 yhdeksän taloa. Suurimmillaan taloluku oli neljätoista, mutta isovihan alkaessa 1710 oli taloluku jälleen yhdeksän. Asukasluku oli sangen vaatimaton, noin 70–80 henkeä, mikä saadaan kertomalla taloluku kahdeksalla. Suurvaltakauden rasitusten nälkävuosien ja isovihan ansiosta Lestijärvi oli eittämättä koko ajan Suur-Lohtajan köyhin.
Ruotsin kuningatar Kristiina palkitsi 30-vuotisen sodan yhden maineikkaimmista päälliköistä Kustaa Evertinpoika Hornin 68 1/6 manttaalin suuruisella lahjoituksessa 1652. Lestijärven kyläkunnan kaikki 10 taloa kuuluivat läänitykseen. Verojen perinnässä oli puutteen vuoksi toisinaan suuriakin vaikeuksia. Pohjanmaan maaherra Didrik Wrangel af Adinal totesi 1676 että Lestijärveltä ei voitu kahteentoista vuoteen periä minkäänlaisia veroja. Kaarle XI toimeenpaneman ison reduktion ansiosta Lestijärvenkin tilat palautuivat samanaikaisesti kruunulle.[9]

1700-luvulla Lestijärven kasvu oli edelleen vaatimatonta. Pientä kasvua Lestijärvellä tapahtui 1747 halkomisasetuksen sallima talojen halkominen. 1700-luvulla puolessa välin alkanut tervanpoltto toi Lestijärven asukkaille miltei ainoan rahanhankintakeinon. Valtiovalta ryhtyikin rajoittamaan tervanpolttoa 1700-luvulla pelätessään metsien peräti loppuvan, mutta määräyksiä ei noudatettu. Tervanpoltto kannatti itse asiassa varsin huonosti ja jarrutti jossain määrin maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä.[9]

1500-luvulla rakennettu kirkko oli 1827 mennessä rapistunut niin pahoin, että kyläläiset päättivät rakentaa uuden kirkon. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa Kaustislaisen Heikki Kuorikosken johdolla. Uusi kirkko valmistui Lapinmäenkankaalle 23. syyskuuta 1827. Kirkko korjattiin perusteellisesti jo 1901, jolloin mm. kellotorni muutettiin länsipäähän. Vanhan kirkon paikalle pystytettiin muistokivi 1956. Lestijärvestä tuli Toholammin kappeli keisarillisella käskykirjeellä 9. huhtikuuta 1859. Lestijärvellä oli tuolloin kuutisensataa asukasta. Päätös astui voimaan vasta 1885, kun Lohtajan rovasti Keckmanin leski kuoli. Pitkän matkan aiheuttamat hankaluudet mm. aviokuulutukset piti hakea Toholammilta, sekä papinmaksut kirkkoherralle herättivät lestiläisissä halun itsenäistyä. Senaatti määräsi 6. lokakuuta 1906 Lestijärven kappeliseurakunnasta muodostettavaksi kirkkoherrakunnan. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin 15. joulukuuta 1912 kappalainen pastori Sola.[9]

Tervanpolton merkitys oli vielä 1800-luvun alkupuolella melko suuri Lestijärvellä. Kaikki muut Suur-Lohtajan kylät halusivat lopettaa tervanpolton, koska heillä ei ollut enää metsiä siihen tarkoitukseen. Tammikuussa 1840 annetulla kuvernöörin päätöksellä tervaveroa vastaan tapahtuva tervanpoltto kruununmetsistä loppui vähitellen. Erityisen vaikeata määräyksen noudattaminen oli lestiläisille, rangaistiin käräjillä useasti metsän haaskauksesta. Suuret kato- ja nälkävuodet vaikeuttivat jo ennestään vähävaraista Lestijärven elämää. Pitäjän kokous teki 11. marraskuuta 1867 anomuksen keisari ja suuriruhtinas Aleksanteri II saada muuttaa pois johonkin Venäjän eteläosaan. Samalla lestijärveläiset kieltäytyivät vastaanottamasta kuvernöörin tarjoamaa lainaa, koska vain muutamat harvat talolliset joutuisivat vastaamaan siitä pääosan asukkaista ollessa varattomia. Kirkonkokous päätti 30. marraskuuta 1880 perustaa Lestijärvelle kiertokoulun, jos kuvernöörinvirasto sallisi käyttää kunnan osuuden viinaverorahoista koulun ylläpitoon. Kun viinaverorahoja ei saatukaan käyttöön, lykkäytyi kiertokoulun perustaminen vuoteen 1884, jolloin päätettiin kouluajaksi vuodessa neljä kuukautta. Kiertokoulu toimi vuoteen 1924. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä 1895.[9]

Lestijärveläisten lukumäärä oli ylittänyt tuhannen asukkaan rajan 1907. Voimakkaasta siirtolaisuudesta johtuen todellinen asukasluku jäi kuitenkin reilusti alle tuhannen esim. 18931912rapakon taakse” lähti Lestijärveltä 282 henkeä.[9] Asukasluku kasvoi tasaisesti koko 1900-luvun alun, 1960-luvulla kunnan asukasmäärä oli yli 1700. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä voimakkaasti. Maaltamuutto ja Kanalan kylän liittäminen Halsuaan vähensivät asukasluvun 1970-luvun loppuun mennessä runsaaseen 1000. 1980-luvulla kunnan asukasluku kasvoi hieman, mutta kääntyi kuitenkin laskuun ja 2011 kunnan väkimäärä oli 857.[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lestijärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 048
1985
  
1 074
1990
  
1 114
1995
  
1 123
2000
  
1 040
2005
  
955
2010
  
853
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestijärvi on kunta, jonka maisemia hallitsevat Lestijärvi, erämaiset metsät harjumuodostumineen ja laajat nevasuot.[10]

Kallioperä on pääasiassa granodioriittia. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve. Savea on eniten Syrin kylän alueella. Kuntaa kaakko-luodesuunnassa halkovan harjujakson yhteydessä on laajoja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan Lestijärvi on Etelä-Pohjanmaan lakeuden ja Keski-Suomen mäkimaaston vaihettumisvyöhykettä. Maasto on loivasti kumpuilevaa. Korkeimmat kohoumat Kalliomaa ja Syrinharju kohoavat yli 180 metrin korkeuteen.[10]

Kunnan pinta-alasta on 60 % suota. Suurimpia on soita ovat mm. Karhulammin-, Linjasalmen- ja Jarkonneva. Isoneva määrättiin 1985 soidensuojelualueeksi ja Kivineva kuuluu Toholammin ja Reisjärven puolelle ulottuvaan soidensuojelualueeseen. Vapo Oy tarkoituksena on ollut aloittaa turpeentuotanto kirkonkylän läheisyydeltä olevalta Teerinevalta. Turvetuotantoa ei ole kuitenkaan aloitettu kuntalaisten vastustuksen takia.[12]

Lestijärvi on vedenjakajaseutua, josta vedet virtaavat useaan eri vesistöön. Pääosa lukuisista lammista ja järvistä laskee 90 km pitkän Lestijoen kautta Pohjanlahteen. Kunnan nimikkojärvi Lestijärvi on Keski-Pohjanmaan suurin järvi ja valittiin vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan maakuntajärveksi. Järvi on karikkoinen, saarinen ja matala. Muita järviä ovat mm. Lehtosenjärvi, josta laskee Lehtosenjoki Lestijärveen sekä Iso-Lemmistö, Kivestönjärvi ja Valkeinen.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkonkylä
  • Kiiskilä/Niemi
  • Mattila
  • Syri
  • Tikka
  • Yli-Lesti
  • Änäkkälä

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestijärvellä toimii evankelisluterilainen Toholammin seurakunta[13]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[14], herännäisyys[15] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys[16]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Lestijärven helluntaiseurakunta.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. http://www.lestijarvi.fi/?pg=yhteystiedot
  6. Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.3.2008.
  7. Facta, artikkeli Lestijärvi
  8. http://iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1510434
  9. a b c d e f g h i j Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1980. ISBN 951-840-003-2. lähde tarkemmin?
  10. a b c d Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 246. Keuruu: Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/08/turvetuotanto_teerinevalla_yha_vapon_tavoitteena_2826197.html
  13. Toholammin seurakunta Toholammin evankelisluterilainen seurakunta. Viitattu 30.10.2011.
  14. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 30.10.2011.
  15. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 30.10.2011.
  16. Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys. Viitattu 30.10.2011.
  17. Lestijärven Helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 30.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lestijärvi.