Kustaa Vilkuna
Wikipedia
Kustaa Gideon Vilkuna (26. lokakuuta 1902 Nivala – 6. huhtikuuta 1980 Kirkkonummi) oli akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija. Hän toimi myös lukuisissa luottamus- ja poliittisissa tehtävissä, kuten opetusministerinä Kuuskosken hallituksessa vuonna 1958. Puoluekannaltaan hän oli maalaisliittolainen. Vilkuna oli Urho Kekkosen tukija, ja häntä on jopa luonnehdittu Kekkosen "harmaaksi eminenssiksi".
[muokkaa] Elämänvaiheet
Kustaa Vilkuna oli toinen August ja Anna Wilkunan seitsemästä lapsesta, jotka elivät aikuisiksi asti. Hänen setänsä oli kirjailija Kyösti Wilkuna. Vilkuna aloitti opiskelunsa käymällä kiertokoulua vuosina 1909–1912 (kuukauden vuodessa). Opiskelu jatkui aina ylioppilaaksi asti vuoteen 1923. Kustaa Vilkuna avioitui vuonna 1927 Liisa Virkkusen (alk. Snellman) kanssa.
Vilkuna valmistui vuonna 1927 Helsingin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa, mutta erosi siitä vuonna 1932 Urho Kekkosen, Martti Haavion, Reino Kuuskosken, V. J. Sukselaisen, Heikki Hosian, Lauri Hakulisen, Veikko Heiskasen ja muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei 27.4.1932 pidetyssä kokouksessa suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa. Vuonna 1942 Vilkuna liittyi uudestaan AKS:n jäseneksi.
Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli kansatieteen tohtoriksi vuonna 1936. Jatkosodan aikana hän toimi Valtion tiedoituslaitoksen päällikkönä. Vuonna 1950 hänet nimitettiin kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi dekaanina vuosina 1952–1957. Hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1959. Kustaa Vilkuna kuului Urho Kekkosen lähipiiriin, muun muassa Tamminiemen saunaseuraan.
Liisa ja Kustaa Vilkuna on haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle. Liisa ja Kustaa Vilkunan omaiset lahjoittivat vuonna 1993 Suomen kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston perustamiseksi kaikki Kustaa Vilkunan tekijänoikeudet.
[muokkaa] Kirjallinen tuotanto
Tieteellisiä tutkimuksia
- Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta (väitöskirja, 1936)
- Kainuu - Kvenland. (1957)
- Kihlakunta ja häävuode (artikkelikokoelma, 1964)
- Die Pfluggeräte Finnlands (1971)
- Lohi: Kemijoen ja sen lähialueen lohenpyynnin historia (1974)
Laajalle lukijakunnalle suunnattuja tietokirjoja
- Isien työ: Maan ja veden viljaa (1943)
- Työ ja ilonpito (1946)
- Vuotuinen ajantieto (1950)
