Noita

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee noitia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.


Hans Baldungin maalaus Kaksi noitaa (1523).

Noita tarkoittaa ihmistä, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen tietäjät: poppamiehet, velhot ja šamaanit. Satujen vakiohahmo on ilkeä noita-akka. Eräs noitien laji on pääsiäisnoita. Suomessa erityisen tunnettu on lapinnoita, saameksi noaidi.

Entisajan Euroopassa noitien uskottiin lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin (Suomessa sittemmin Kyöpelinvuorelle) juhlimaan paholaisen kanssa. Uskomusten takia ihmisiä vainottiin ja poltettiin roviolla.

Noidat historiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noidat olivat yleensä epäkristillisiälähde? ja tämän vuoksi pahoiksi leimattuja tietäjiä ja magian, noituuden tai kansanlääkinnän harjoittajia.

1400–1600-luvun Euroopassa noitia ja noidiksi syytettyjä vainottiin noitavainoissa. Monessa noituudeksi luetussa perinteessä tai rituaalissa oli alkujaan kyse kristinuskoa varhaisempien uskomusjärjestemien jäänteistä. Ne liitettiin kristinuskon paholaiseen, ja ne saivat piirteitä kristinuskosta. Vanhan ajan noitien ja nykynoitien välinen yhteys on lähes kokonaan katkennut, joskaan ei aivan täysin. Noituutta harjoitettiin aikana, jolloin siitä kirjoitettiin paljon kuvauksia muistiin. Kuvauksista yhdistettynä muuhun kansanperinteeseen ja muihin tietoihin voi saada jonkinlaista käsitystä siitä, millainen oli menneiden aikojen noituuden olemus. Osittain näiden kuvausten avulla nykynoidat ovat rakentaneet omaa "noituuttaan".

Luudalla ratsastava jumalatar Frigga. Seinämaalaus 12. vuosisadalta. Kuvaukset luudalla ratsastavista alastomista noidista perustuvat todellisuuteen: Keskiajalla noidat käyttivät noituusmenoissaan hallusinogeenisistä kasveista tehtyjä voiteita, joita he sivelivät keppiin ja nauttivat sisäisesti emättimen kautta, sillä se paransi aineen imeytymistä. Hallusinogeenit aiheuttivat myös lentämisen tunteen.[1]

Noitavainot saivat alkusysäyksen Noitavasara-teoksesta (1486), joka nojasi Raamatun alkukielestä virheellisesti käännettyihin teksteihin. Nykyään toisessa Mooseksen kirjassa lukee: "Velhonaisen älä salli elää" (2. Moos. 22:17), kun taas kielentutkijoiden mukaan käännös suomeksi voisi kuulua: "Älä anna myrkynkeittäjän elää."lähde?

Noidat nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä ovat joidenkuiden mielestäkenen mukaan? tiedostamatonta pilkkaaselvennä roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkko kuvasi heidät rumiksi noita-akoiksi.[2]

Nykypäivänä pakanoiden ja luonnonuskontojen harjoittajien keskuudessa noituus määritellään yleensä uskomus- ja elämänkatsomustavaksi, eikä sillä ole välttämättä suoraa tekemistä luonnonuskontojen kanssa. Kristinuskon ohella pääasiassa pienryhmien keskuudessa nykypäivään säilyneet uskomukset ja tavat ovat joko muotoutuneet nykypäivänä erityylisiksi elämänkatsomustavoiksi tai ne ovat muokkautuneet muiden luonnonuskontojen (Amerikan alkuperäiskulttuurit, pohjoismaiden šamaanit) tavoista ja rituaaleista.

Tunnetuimmaksi nykynoidaksi voidaan alkujaan lukea Gerald Gardner. Hän perusti wicca-uskonnon, jonka keskeinen piirre on luonnonnoituuden harjoittaminen. Muita kansainvälisesti tunnettuja nykynoitia on muun muassa Starhawk.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja fiktiivisiä noitia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. David Kroll: Witches, Broomsticks, and Flying? Here's Why 31.10.2012. Forbes. Viitattu 20.9.2013.
  2. Kailo, Kaarina: ”Saunan mielenmaisema”, Ekopsykologia ja perinnetieto, s. 260. Toimittaneet Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina. Helsinki: Green Spot, 2006. ISBN 952-5459-04-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta noita.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.