Wicca
Wikipedia
Wicca on 1900-luvulla syntynyt uuspakanallinen uskonto. Muita wiccasta usein käytettyjä nimityksiä ovat noituus, uusnoituus ja vanha uskonto, joka sinänsä on harhaanjohtava, koska uskonto perustettiin vasta viime vuosisadalla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etymologia
Wicca-nimen on sanottu olevan peräisin anglosaksin weik- tai wic-sanoista, jotka olisivat tarkoittaneet uskontoa, magiaa, viisautta tai taivuttamista tai kääntämistä. Sanaa nykypäivänä käytetään sekä wicca-uskonnosta että sen harjoittajasta.
[muokkaa] Wiccan suuntaukset
Wicca nykypäivänä jakautuu kahteen kenttään, traditionaaliseen wiccaan (kuten gardnerilaisuus ja alexandrialaisuus) sekä uuswiccaan. Traditionaalinen wicca apostolisine oppijärjestelmineen keskittyy yhteisöiksi (”coven”) siinä missä uuswiccat (eklektiset wiccat) kokoavat uskontonsa julkisista lähteistä ja harjoittavat sitä usein yksin. Traditionaalisella wiccalla tarkoitetaan alkuperäisessä muodossa harjoitettavaa wiccaa, jonka harjoittajilla on yhteys (”lineage”) traditionsa perustajiin, joko Sandersiin tai Gardneriin. Erilaisia wicca-traditioita on kuitenkin runsaasti omine sääntöineen ja harjoitusmuotoineen ja niistä saattavat jopa puuttua täysin alkuperäisen wiccan harjoituksen tunnusmerkit ja säännöt. Traditionaalinen wicca ei muutu, vaan pysyy samana initiaatiopolvesta toiseen. Traditionaalisen wiccan harjoittajaksi ei voi ryhtyä ilman pätevän traditionalistin initiaatiota ja tradition koulutusta. Eklektinen wicca saattaa tehdä rituaalinsa joka kerta eri tavalla ja muuntaa viitekehystään halutessaan.
Wiccan keskeinen moraalis-eettinen ohjenuora on niin sanottu Wiccan Rede: ”Jos se ei vahingoita ketään, tee mitä haluat.” Rede itsessään on paljon pitempi runo, ja tämä lause vain sen viimeinen rivi.
Kaikki noidat eivät ole wiccoja ja jotkut wiccat eivät halua itseään nimitettävän noidiksi.
[muokkaa] Wicca-uskomukset
Wiccassa luontoa pidetään pyhänä ja jumaluutta luonnossa ja kaikessa läsnä olevana. Tämän uskonnon kannattajat kunnioittavat luontoa, suvaitsevat muita uskontoja, eivätkä hyväksy käännyttämistä.
Wiccat uskovat Jumalattareen ja Jumalaan, monet jopa useampiin. Jotkut taas uskovat pelkästään Jumalattareen (mm. jotkut diaanisen wiccan suuntaukset). Monet osoittavat rituaalinsa myös vain yhdelle panteonille, uskoen että kaikki jumaluudet ovat loppujen lopuksi yksi suuri kollektiivinen jumaluus.
[muokkaa] Aurinkopyhät
Wiccat harjoittavat uskontoaan suorittamalla juhlistavia rituaaleja esbateina ja sapatteina. Esbatia vietetään täydenkuun aikaan, joita vuodessa on 12–13 kertaa ja sapatteja on vuoden mittaan kahdeksan. Suuria sapatteja ovat samhain, imbolc, beltane ja lughnasad. Pienemmät sapatit ovat tasauksina ja seisauksina, yule talvipäivänseisauksena, litha kesäpäivänseisauksena, ostara kevätpäiväntasauksena ja mabon syyspäiväntasauksena.[1]
Aurinkopyhät ovat:
- 31.10. Samhain, kekri: viimeinen kolmesta sadonkorjuujuhlasta. Kuolleiden juhla.
- 21.-22.12. Yule, joulu, talvipäivänseisaus: valon ja kevään toivon juhla, vuoden pisin yö.
- 1.-2.2. Imbolc, kyntteli: ensimmäinen kevään tulon juhla.
- 19.-21.3. Ostara, kevätpäiväntasaus: toinen kevään tulon juhla.
- 1.5. Beltaine, toukoyö, vappu: kolmas kevään tulon juhla.
- 20.-22.6. Litha, kesäpäivänseisaus: vuoden pisin päivä.
- 1.-2.8. Lughnasadh, elojuhla: ensimmäinen sadonkorjuu.
- 22.-23.9. Mabon, syyspäiväntasaus: toinen sadonkorjuu.
[muokkaa] Historia
Wiccan syntyyn vaikutti Charles G. Leland, joka julkaisi teoksessaan Aradia eli noitaevankeliumi (1899) kuvauksen Italiassa säilyneestä Dianaa ja hänen tytärtään Aradiaa palvovien noitien kultista.
Wiccan kokosi perinteeksi ensin Gerald B. Gardner, joka väitti, että hänet oli initioitu Englannissa säilyneeseen coveniin vuonna 1939. Gardner julkaisi ennen Englannin noituuslakien purkamista (1951) salanimellä kirjan High Magic's Aid ja myöhemmin kirjat Witchcraft Today sekä The Meaning of Witchcraft. Gardner kirjoitti Doreen Valienten avustuksella rituaaliset ja muut tekstit aikaisempien rituaalien osien ja muiden tekstien (muun muassa Golden Dawn, Aleister Crowley) pohjalta. Tunnettu runo Wiccan Rede on Valienten käsialaa.
Myöhemmin Alex Sanders kehitti uskontoa ja julkisuuskuvaa ja perusti gardnerilaisesta perinteestä haarautuneen alexandrialaisen wiccan.[2]
”Vanha uskonto” -nimityksen taustalla ovat brittiläisen antropologin Margaret Murrayn käsitykset neoliittiselta ajalta periytyvästä ”Suurta äitijumalatarta” palvoneesta noitauskonnosta, joka olisi selviytynyt nykypäiviin asti (Murray, Margaret: The Witch-Cult In Western Europe). Gardner piti Murrayn teorioita suuressa arvossa ja järkeili, että wicca olisi tämän esikristillisen uskon suora perillinen. Monissa wiccan alkuvuosina julkaistuissa kirjoissa voidaankin nähdä suoria viittauksia tähän ajattelutapaan. Nykyään Murrayn teorioita pidetään erittäin kiistanalaisina, ja valtaenemmistö Suomen wiccoista tunnustaa wiccan olevan 1900-luvulla rakennettu uskonto.
1970-luvulta alkaen liikkeeseen vaikutti feminismi ja ekologinen ajattelu.
[muokkaa] Suomen vapaa wicca-yhdyskunta
Osa suomalaisista wiccoista järjestäytyi Suomen vapaa wicca-yhdyskunta -nimiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Yhdyskunta haki opetusministeriöltä virallisen uskontokunnan asemaa vuonna 2001.[3] Ministeriö ja edelleen korkein hallinto-oikeus hylkäsivät hakemuksen sillä perusteella, että wiccalaisuudessa ei ole ”yhtenäistä ja vakiintunutta, esimerkiksi uskontunnustukseen, pyhiin kirjoituksiin tai muihin pyhinä pidettyihin perusteisiin perustuvaa oppijärjestelmää”. Yhdyskunnan vähäinen toiminta loppui kielteiseen päätökseen ja päätöksestä ei tehty valitusta.[4]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kevät riehaannuttaa rituaaleihin. MTV3 Helmi 20.3.2008.
- ↑ http://cc.joensuu.fi/kst/tulkintoja_wicca_index.php
- ↑ Vesa Kotilainen: Johanna haluaa olla laillisesti noita. Turun sanomat 19.7.2003.
- ↑ Lång, Hanna-Maria: ”Wicca=...”: Sosiaalisen identiteetin vaikutus wiccan määrittelyyn Suomiwicca-keskustelulistalla (PDF) (Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, uskontotieteen laitos) 26.11.2007.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Hjelm, Titus (toim.): Mitä wicca on?. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-502-3.
- Janet & Stewart Farrar, A Witches' Bible (1981, 1984)
- Adler, Margot: Drawing down the moon: Witches, Druids, goddess-worshippers, and other pagans in America today. Revised and expanded edition. New York: Penguin/Arkana, 1997. ISBN 0-14-019536-X. (englanniksi)
- Starhawk: The spiral dance: A rebirth of the ancient religion of the great goddess. San Francisco: Harper & Row, 1979. ISBN 0-06-067535-7. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Varjojenkirja.com.
- Wicca ry.
- Wicca. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry.
- Mitä Wicca on? Pakanaverkko ry.
- Mitä Wicca on? Ytimennävertäjät.
- Thuleian tupa: wicca ja noituus.
- Veera Luoma-aho: Ihan tavallinen wicca. Plaza.fi, Ellit 9.6.2005.
- Robert Brotherus: Ihanko totta wicca? Protu 3/2000.
- Jussi Sohlberg: Magian harjoittaminen uusnoituudessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Uskontotieteen laitos, 1996.
- The Witches' Voice. (englanniksi)
- Covenant of the Goddess. (englanniksi)
- The Pagan Federation. (englanniksi)

