Keski-Suomen maakunta

Keski-Suomi (ruots. Mellersta Finland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen läänissä. Maakuntakeskus on Jyväskylä. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Jämsä ja Äänekoski. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Päijänne (pinta-ala 1 054 km²) ja korkein kohta Multian Kiiskilänmäki, joka yltää 269 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Keski-Suomea ympäröivät Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa luoteessa, Pohjois-Pohjanmaa pohjoisessa, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo idässä ja Päijät-Häme etelässä.

Keski-Suomen lääni, jonka alue oli miltei sama kuin maakunnan, oli olemassa vuosina 1960–1997. Maakunnan, ja aiemmin myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole nimestään huolimatta keskellä Suomea, vaan pikemminkin keskellä Suomen eteläpuolta. Eduskuntavaaleissa Keski-Suomi muodostaa oman vaalipiirinsä.

Keskisuomalainen maisema on kumpuilevaa, ja suuri osa maakunnasta kuuluu Järvi-Suomeen.

Keski-Suomi asutettiin myöhään, pääosin Hämeestä (erityisesti Jyväskylän seutu) ja Savosta käsin. Suomen historiallisista maakunnista Keski-Suomi luetaan Hämeeseen, lukuun ottamatta Satakunnan historialliseen maakuntaan luettavia Keuruuta ja Multiaa.

Käsitteenä Keski-Suomi suunnilleen nykyisen maakunnan aluetta tarkoittavana vakiintui varsin myöhään. Esimerkiksi vielä 1930-luvun 15-osaisessa Isossa tietosanakirjassa hakusanan Jyväskylä kohdalla ilmoitetaan, että Jyväskylä sijaitsee Pohjois-Hämeessä ja Hämeeseen kuuluvaksi kaupungiksi Jyväskylä määritellään myös Häme-hakusanan kohdalla.

Maakuntalauluna on Keski-Suomen kotiseutulaulu.

Sisällysluettelo

1 Murteet
2 Kunnat
- 2.1 Entiset Keski-Suomen kunnat
3 Katso myös
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Murteet

Pääosa Keski-Suomesta kuuluu savolaismurteiden alueeseen. Pohjoisessa Keski-Suomessa puhutaan Keski-Suomen murretta, joka on savolaismurteiden haara. Eteläisessä Keski-Suomessa puhutaan Päijät-Hämeen murretta, joka sekin kuuluu nimestään huolimatta savolais- eikä hämäläismurteisiin. Eteläisen Keski-Suomen asuttivat alun perin hämäläiset, joten siitä tuli osa hämäläismurteiden aluetta, mutta myöhemmän savolaisekspansion vaikutuksesta eteläisen Keski-Suomen murre savolaistui.

Keski-Suomen murre eroaa muista savolaismurteista muun muassa preesensin p-päätteen puuttumisella (Keski-Suomessa ei siis sanota juop vaan juo). Päijät-Hämeen murteille on ominaista, toisin kuin useimmille savolaismurteille, yleisgeminaation puuttuminen (ei sanota tekkee vaan tekee).