Halsua

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Halsua
Halso
Halsua.vaakuna.svg Halsua.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.halsua.fi
Sijainti 63°27′50″N, 24°10′00″E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 428,34 km²
236:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 412,71 km²
– sisävesi 15,63 km²
Väkiluku 1 241
303:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 3,01 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 59,0 %
– yli 64-v. 26,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Jari Penttilä
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • KD

12
3
1
1

Halsua (ruots. Halso) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 241 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 428,34 km2, josta 15,63 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,01 asukasta/km2.

Halsuan naapurikunnat ovat Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho ja Veteli ja se on myös ainoa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunta, jolla on yhteistä maarajaa vain oman maakuntansa kuntien kanssa.

Halsualla on koko maassa eniten ravihevosia suhteessa kunnan väkilukuun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuan seudulta on löydetty muutamia esihistoriallisia esineitä. Seutu oli pitkään eräalueena, jossa kävivät pääasiassa satakuntalaiset ja hämäläiset erämiehet. Keskiajalla seudulle saapui Pohjanmaan rannikolle asettunutta ruotsinkielistä väestöä. Halsuan erämaaluonteesta kertovat mm. paikannimet Karhulahti, Saukonsaari, Peuraniemi ja Joutsensaari.[6]

Vakinaisesti Halsuan seutu asutettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 1571 kymmenysluettelossa on maininta Halsuan kylästä, jolloin seudulla oli kolme taloa. Asutus lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta 1700-luvullla. Savolaisasutuksesta huolimatta Halsuan murre on ytimeltään länsisuomalaista.[6]

Väkiluvun hidas kasvu johtui ennen kaikkea seudun maaperän karuudesta. Kytömaiden saveaminen opittiin vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin alkoi kytöviljelyn kukoistuskausi. Myös karjanhoito kohosi vähitellen korkealle tasolle.[6]

Halsuan seutu kuului pitkään Kokkolan kirkkopitäjään. Vuonna 1826 perustettiin Halsuan rukoushuonekunta, joka muuttui kappeliseurakunnaksi 1856. Seurakunta itsenäistyi 1906 Vetelistä, johon se oli kuulunut vuodesta 1860 lähtien. Seurakunnan puukirkon rakensivat kaustislaiset Heikki ja Jaakko Kuorikoski 1826. Kappeliseurakunnan aikana Halsuan elämää värittivät riitelevät kirkonmiehet, joiden maine kiiri kauaksi.[6]

Vuosina 1960-1975 Halsuan asukasluku väheni 2300:sta 1536:een. Kunnan asukasmäärä nousi 1977 hivenen, kun Kanalan kylä liitettiin Halsuaan Lestijärvestä. Tämän jälkeen poismuutto hidastui ja vuonna 1985 asukkaita oli 1670. Vuonna 2011 kunnan asukasmäärä oli 1290.[6]

Nykyisin Halsua tunnetaan paremmin ravimiesten, pesäpalloilijoitten ja kanteleensoittajien kuntana.[6]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsua on Suomenselän tuntumassa sijaitseva erämaakunta, jonka maisemia hallitsevat suot. Suot peittävät yli 60 prosenttia kunnan pinta-alasta.[6]

Kunnan kallioperä on pääasiassa granodioriittia, länsirajan tuntumassa on myös gneissiä. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää erityisesti jokilaaksojen välisiä kumpareita. Kunnan ainoa harju on kaakosta lounaaseen suuntautuva harjujakso, joka on Halsuanjärven itärannalla näkyy Pappilanharjuna. Harjun liepeillä on hiekan ja saven sekaisia hietamaita, joilla leviävät kunnan parhaat viljelymaat. Halsuan maisemat ovat loivapiirteisiä. Maasto viettää vähitellen reuna-alueilta kohti Halsuanjärveä, joka on 199 metrin korkeudella merenpinnasta. Kunnassa on useita yli 130 metrin korkeuteen kohoavia kohoumia, korkein huippu on Länttäpatinmäki, Halsuanjoen pohjoispuolella.[6]

Halsuan metsistä lähes puolet on puolukkatyypin kangasta. Kaksi kolmasosaa metsistä on mäntyvaltaista. Laajat suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoihin, joita luonnehtivat aukeat nevat rimpineen. Nevoihin liittyy rämealueita, jotka usein jatkuvat soistuvina kankaina.[6]

Kunnan länsirajan läheisyydessä oleva ehytrantainen ja vähäsaarinen Halsuanjärvi on Keski-Pohjanmaan suurimpia järviä. Halsuanjärveen laskevista joista huomattavimmat ovat Penninginjoki, Pajuoja ja Venetjoki, jonka säännöstelyaltaana on suurista kaloistaan tunnettu Venetjoen tekojärvi Halsuan ja Kokkola rajamailla. Halsuanjärvi laskee Halsuanjokea pitkin Perhonjokeen.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Halsuan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 625
1985
  
1 677
1990
  
1 665
1995
  
1 629
2000
  
1 547
2005
  
1 441
2010
  
1 289
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietalahti, Kalliokoski, Kanala, Kannisto, Karhukorpi, Kirkonkylä, Lepistö, Liedes, Majasaari, Marjusaari, Meriläinen, Niemi, Tofferi, Ylikylä

Halsuan Ylikylä on valittu vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi 2007.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuassa toimii evankelisluterilainen Halsuan seurakunta[8]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[9] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys[10].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, Vetelistä käsin toimiva Veteli-Halsuan helluntaiseurakunta, jonka leirikeskus on Halsualla.[11]

Tunnettuja halsualaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
  6. a b c d e f g h i j Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 48. Keuruu: Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Halsuan seurakunta Halsuan seurakunta. Viitattu 26.10.2011.
  9. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
  10. Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys ry Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.10.2011.
  11. Veteli-Halsuan Helluntaiseurakunta Veteli-Halsuan Helluntaiseurakunta. Viitattu 26.10.2011.
  12. Halsuan kunta
  13. Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.