Ruotsalaiset
Wikipedia
| Ruotsalaiset | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Kokonaismäärä | 13 - 18 miljoonaa |
| Pääasiallinen asuinalue | Ruotsi |
| Kieli (kielet) | ruotsi |
| Uskonto (uskonnot) | luterilaisuus |
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota. Valtaväestö puhuu germaanisiin kieliin ja niiden skandinaaviseen haaraan luettavaa ruotsia. Ruotsin kielen puhujia on yli kahdeksan miljoonaa.
Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ruotsalaisten historia
Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kivikaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. "Svealaisten" (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin gööteiksi: tämä nimi tunnetaan erilaisissa kirjoitusmuodoissa 500-luvulta lähtien. Lähteissä tavataan monia muitakin heimo- ja paikallisyhteisöjen nimiä.
Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyinen, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.
Ruotsalaiseen väestöön on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon suomalaisia ja saamelaisia aineksia, kuten niin sanotut metsäsuomalaiset.
Nykyisin Ruotsissa asuu suuri määrä maahanmuuttajia (noin 15 % väestöstä), joiden suhde ruotsalaiseen identiteettiin on mutkikas. Joskus käytetään termiä nysvenskar eli "uusruotsalaiset".
[muokkaa] Ruotsalaisten tai ruotsalaistaustaisten ihmisten jakautuminen valtioittain
Ruotsi: 9 000 000
Yhdysvallat: 4 500 000
Kanada: 300 000
Suomi: 9000 Ruotsin kansalaista ja 290 000 suomenruotsalaista
Brasilia: 250 000
Argentiina: 175 000
Iso-Britannia: 100 000
Australia: 37 000
Tanska: 21 623
Saksa: 16 200
Espanja: 17 623
Viro: 300
Ukraina: 125
[muokkaa] Suomessa
Jotkut lähteet laskevat myös Suomen ruotsinkielisen väestön ruotsalaisiksilähde?. Varsinkin Ruotsissa suomenruotsalaisista saatetaan käyttää joskus nimitystä östsvenskar (itäruotsalaiset)lähde?, mutta monet pitävät tätä termiä merkitykseltään värittyneenä, ja suuri osa suomenruotsalaisista vieroksuu sitä. 1900-luvun kuluessa suomenruotsalaisuus alettiin yleisesti mieltää riikinruotsalaisuudesta eroavaksi ilmiöksi. Yleensä suomenruotsalaiset tekevät nykyisin muutenkin selkeän eron suomenruotsalaisen identiteetin ja ruotsalaisuuden välillä.
[muokkaa] Virossa
Viroon syntyi ruotsinkielinen vähemmistö viimeistään keskiajalla. Viro oli Ruotsin omistuksessa vuosina 1558–1710, jolloin siellä asui noin 12 000 ruotsalaista. Kun alue luovutettiin Venäjälle olot vaikeutuivat. Tuhat ruotsalaista pakkosiirettiin Gammalsvenskbyhyn Ukrainaan. Viron itsenäistyttyä vuoden 1934 laskennan mukaan Virossa asui 7641 ruotsalaista, mikä teki heistä maan kolmanneksi suurimman vähemmistön. He asuivat lähinnä Tallinnassa ja Viron saaristossa. Toisen maailmansodan aikana lähes kaikki heistä muuttivat sotaa pakoon Ruotsiin, ja nykyisin vain noin 300 vironruotsalaista asuu Virossa. Jotkut vironruotsalaisten jälkeläiset ovat nykyisin kiinnostuneet vanhempiensa kotimaasta ja ovat ostaneet kesämökkejä Virosta.
