Selma Lagerlöf
Sivulta puuttuu | Selma Lagerlöf | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 20. marraskuuta 1858 |
| Kuollut | 16. maaliskuuta 1940 (81 vuotta) |
| Tunnustukset |  Nobelin kirjallisuuspalkinto |
 |
|
Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf 
kuuntele ääntämys? (20. marraskuuta 1858 Mårbacka, Östra Ämtervik, Värmlanti, Ruotsi – 16. maaliskuuta 1940 Mårbacka, Värmlanti, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa. Hän on kirjoittanut myös Gösta Berlingin tarun sekä Peikkoja ja ihmisiä.
Lagerlöf oli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1909. Hänestä tuli Ruotsin akatemian ensimmäinen naisjäsen vuonna 1914. [1] Myöhemmin Lagerlöf lahjoitti Nobelilta saamansa kultamitalin keräykseen talvisodassa kamppailevan Suomen hyväksi.[2]
Vuosina 1885-1895 Lagerlöf toimi opettajana tyttöjen lukiossa Landskronan kaupungissa. Tuolloin hän voitti viikkolehden kirjoituskilpailun otteilla Gösta Berlingin tarusta. Vuonna 1895 Akatemian ja perheen tuki rohkaisivat häntä jättämään opetustyön ja siirtymään täysipäiväiseksi kirjailijaksi.[3]
Lagerlöfin kuva on ollut ruotsalaisessa 20 kruunun setelissä vuodesta 1992.
,_painted_by_Carl_Larsson.jpg)
Lagerlöf oli Ruotsin Kungliga Bibliotekin mukaanlähde tarkemmin? vilkkaassa kirjeenvaihdossa muun muassa Juhani Ahon, Albert Edelfeltin, Alexandra Gripenbergin, Lucina Hagmanin, Yrjö Hirnin, Larin-Kyöstin, Jean Sibeliuksen, F. E. Sillanpään ja Matilda Wreden kanssa. Kungliga Biblioteket muuttaa Lagerlöfin käsikirjoituksia digitaaliseen muotoon.[4]
Vuonna 1928 Lagerlöfille myönnettiin kunniatohtorin arvo. Hänestä on tehty myös patsas. Selma Lagerlöf on kirjoittanut useita teoksia, joiden joukossa ovat muun muassa Legendoja Kristuksesta, Jerusalem ja Portugallian keisari. Selma Lagerlöf on Ruotsin tunnetuimpia kirjailijoita.
Sisällysluettelo |
Elämäkerta[muokkaa]
Selma Lagerlöf syntyi 20. marraskuuta 1858 Mårbackan kartanossa Länsi-Ruotsissa. Hän oli luutnantti Erik Gustaf Lagerlöfin ja Louise Lagerlöfin tytär. Hän oli heidän viides lapsensa.
Lagerlöf kävi koulua Mårbackassa ja oppi englantia ja ranskaa. Kaksitoistavuotiaana hän kirjoitti pitkän runon Mårbackasta ja jatkoi kirjoittamista nuoruusiässä.
Lagerlöf oli kirjoittanut runoja lapsesta lähtien, mutta hän ei julkaissut mitään ennen vuotta 1890. Lagerlöfin esikoisromaani Gösta Berlingin taru julkaistiin vuonna 1891.
Vuonna 1894 Lagerlöf tapasi kirjailija Sophie Elkanin, josta tuli hänen ystävänsä ja elämänkumppaninsa. Vuosina 1899-1900 tehty matka Egyptiin ja Lähi-Itään toimi inspiraationa Jerusalem-nimiselle romaanille.[2] Lagerlöf asui suurimman osan elämästään Falunissa.
Vuonna 1909 Selma Lagerlöfille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Hän oli ensimmäinen nainen maailmassa, jolle palkinto myönnettiin. Vuonna 1914 Lagerlöfistä tuli ensimmäinen Ruotsin akatemian naispuolinen jäsen.
Selma Lagerlöf kuoli kotonaan 16. maaliskuuta 1940 aivohalvaukseen.[2]
Lagerlöfin kuoleman jälkeen on julkaistu kaksi elämänkerrallista teosta, jotka perustuvat kirjeenvaihtoon Lagerlöfin ja hänen kahden elämänkumppaninsa välillä. Du lär mig att bli fri (1992) perustuu Lagerlöfin ja Sophie Elkanin kirjeenvaihdolle ja En riktig författarhustru (2006) hänen ja Valborg Olanderin kirjeenvaihdolle.
Tuotanto[muokkaa]
- Gösta Berlings saga (1891), suom. Kyösti Berlingin taru 1-2 (1902) ja Gösta Berlingin taru (1926)
- Osynliga länkar (1894), suom. Näkymättömiä siteitä (1905, 1952)
- Antikrists mirakler (1897), suom. Antikristuksen ihmetyöt (1910)
- En herrgårdssägen (1899), suom. Herraskartano (1913, 1952)
- Drottningar i Kungahälla (1899), suom. Kunghällan kuningattaria (1905) ja Kunghällan kuningattaria ynnä muita kertomuksia (1952)
- Jerusalem (osat 1-2, 1901-1902), suom. Jerusalem 1: Taalainmaassa (1902) sekä Jerusalem 1: Taalainmaassa ja Jerusalem 2: Pyhässä maassa (1938)
- Herr Arnes penningar (1904), suom. Aarne herran rahat (1904) ja Aarne-Herran rahat (1952)
- Kristuslegender (1904), suom. Legendoja Kristuksesta (1904)
- Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige (osat 1-2, 1906-1907), suom. Nils Holgerssonin ihmeellinen matka (1989) ja Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1907-1908)
- Tösen från stormyrtorpet (1907), suom. Suotorpan tyttö (1909)
- En saga om en saga och andra sagor (1908), suom. Sadun satu ynnä muita satuja (1909) ja Sadun satu ynnä muita tarinoita (1952)
- Liljecronas hem (1911), suom. Liljecronan koti (1911, 1952)
- Körkarlen (1912), suom. Ajomies (1912, 1952)
- Dunungen (1914), suom. Untuvainen: nelinäytöksinen huvinäytelmä (1922)
- Kejsarn av Portugallien (1914), suom. Portugallian keisari (1914, 1952)
- Troll och människor (osat 1-2, 1915-1921), suom. Peikkoja ja ihmisiä (1915, 1952)
- Bannlyst (1918), suom. Kironalainen (1918)
- Zachris Topelius (1920), suom. Sakari Topelius (1920)
- Mårbacka (1922), suom. Lapsuudenkoti (1922)
- Löwenskoldska ringen (1925), suom. Karoliinin sormus (1925)
- Charlotte Löwensköld (1925), suom. Pappilan kasvatti (1925)
- Anna Swärd (1928), suom. Anna Swärd (1928)
- Ett barns memoarer (1930), suom. Lapsen muistelmat (1930)
- Dagbok för Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf (1932)
- Höst (1932)
- Skrifter 1-12 (1933)
- Meli (1934)
- Julberättelser (1938), suom. Jouluruusun legenda 2011
- Från skilda tider (osat 1-2, 1943-1945)
- Du lär mig att bli fri (1992)
- En riktig författarhustru (2006)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1909 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 20.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Lagerlöf Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
- ↑ Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Selma Lagerlöfs manuskript (ruotsiksi)
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Ljung Svensson, Ann-Sofi: Jordens dotter: Selma Lagerlöf och den tyska hembygdslitteraturen. Göteborg: Makadam, 2011. ISBN 978-91-7061-098-1.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Selma Lagerlöfin tai Lagerlöfiin liittyviä teoksia Internet Archivessa (skannattuja kirjoja)
- Selma Lagerlöfin teoksia Gutenberg-projektissa
- Selma Lagerlöfin teoksia Internet Archivessa äänikirjoina
- Selma Lagerlöfin teoksia Runeberg-projektissa (ruotsiksi)
- Sveriges Radio P4 Värmland: Selma Special (ruotsiksi)
- The background to the writing of The Wonderful Adventures of Nils
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
